Äänestäminen päätöksenteossa

Äänestäminen päätöksenteossa merkitsee tapaa, jolla päätöksentekijä ilmaisee oman kantansa. Useinkaan päätöksenteossa ei saavuteta täydellistä yksimielisyyttä, vaan ratkaisua päätöksenteossa joudutaan hakemaan eri vaihtoehtojen välillä tyytyen enemmistöpäätökseen.

Avoin tai salainen äänestys

Äänestämisellä tuodaan ilmi oma mielipide tai ehdotus jota halutaan kannattaa. Avoin äänestys on äänestys, jossa tiedetään, miten kukin on äänestänyt. Avoimesta äänestyksestä käytetään joskus myös ilmaisua avoäänestys. Salaisessa äänestyksessä ei tiedetä mitä kukin on äänestänyt. Salainen eli suljettu äänestys toteutetaan tavallisesti lippuäänestyksellä.

Käytettävä äänestystapa riippuu täysin käsiteltävänä olevasta asiasta. Äänestystä käytetään lähes kaikessa päätöksenteossa kuntien lautakunnista ylimpiin oikeusasteisiin. Jos äänestystavasta ei ole laissa säädetty erikseen, puheenjohtajalla on tavallisesti oikeus päättää, mitä äänestystapaa käytetään. Äänestystavan valinnastakin voidaan äänestää. Joskus päätöksentekotilanteen luonteen niin salliessa voidaan järjestää myös koeäänestys, jossa puheenjohtaja pyytää päätöksentekoon osallistuvia ilmaisemaan kannattamansa ehdotuksen esim. kättä nostamalla. Koeäänestys ei ole varsinainen äänestys, koska ääniä ei lasketa. Koeäänestyksen tarkoitus onkin yleensä nopeuttaa käsittelyä esimerkiksi sen selvittämiseksi onko kaikilla pöydällä olevista ratkaisuvaihtoehdoista lainkaan kannatusta. Jos näin ei ole, tällainen kannattamaton ratkaisuehdotus voidaan suoraan sulkea pois.

Kollegiaalinen ja parlamentaarinen äänestys

Kollegiaalinen äänestysjärjestys tarkoittaa, että kaikista pöydällä olevista esityksistä äänestetään yhdellä kertaa. Kukin osanottajaa saa antaa äänensä yhdelle esitykselle. Jokainen esitys on siis kaikkia muita vastaan ja kokouksen päätökseksi tulee se esitys, joka sai enimmät äänet. Tällä tavalla saavutetaan siis yksinkertainen enemmistö. Yhdistyslain mukaan tätä äänestysjärjestystä saa käyttää vain silloin, kun se on säännöissä mainittu.

Parlamentaarisella äänestyksellä pyritään ennalta määrättyyn määräenemmistöön. Ehdoton enemmistö on eräs määräenemmistö muoto, jossa kokouksen päätökseksi tuleva esitys tarvitsee taakseen yli puolet annetuista äänistä. Parlamentaarinen äänestys voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla esillä olevan asian luonteesta riippuen. Mahdollisuuksia on lyhyt äänestysjärjesty, ryhmittäinen äänestysjärjestys ja yksityiskohtainen äänestysjärjestys.

Puheenjohtaja harkitsee mikä äänestysjärjestys sopii parhaiten kulloinkin käsiteltävän asian ratkaisemiseen. Puheenjohtaja tekee päätöksensä mukaisesti kokoukselle esityksen äänestysjärjestyksestä. Äänestysjärjestyksestä päättää lopullisesti kokous.

Lue lisää perusoikeuksista.

Suomen Juristit Oy
9.12.2016