Edunvalvontavaltakirjalla valtuuttaja, siis sinä itse, pystyt määräämään, kuka saa ja voi hoitaa asioitasi, jos oma toimintakykysi heikkenee. Tekemällä edunvalvontavaltakirjan voit itse nimetä omat luottohenkilösi valtuutetuksi ja valtuutetun varahenkilöiksi. Miksi edunvalvontavaltuutus… Lue lisää »
Mitä eroa on hoiva- ja hoitotahdolla? Sanoina hoiva- ja hoitotahto kuulostavat tutuilta monen korvaan. Monesti ne menevät myös keskenään sekaisin. Mikä siis on hoivatahto, mikä hoitotahto ja kuinka ne eroavat… Lue lisää »
Olemme koonneet tälle sivulle kysymyksiä, joita meille usein esitetään liittyen hoito- ja hoivatahtoon. Mikä on hoitotahto? Hoitotahto on asiakirja, jolla ilmaiset läheisillesi ja sinua mahdollisesti tulevaisuudessa hoitavalle terveydenhuollon ammattilaisille omaa… Lue lisää »
Allekirjoitusohjeet: Tarkista, että kaikki tiedot on merkitty oikein. Jos olet valinnut lisätä valtuutetun henkilötunnuksen edunvalvontavaltakirjaan käsin, muistathan kirjoittaa henkilötunnuksenennen allekirjoittamista sille varatulle riville. Allekirjoittamista ja todistamista varten tarvitset kaksi esteetöntä… Lue lisää »
Joskus voi tulla vastaan tilanne, että huomaa joutuneensa esimerkiksi suoramarkkinoinnin kohteeksi, vaikkei muista antaneensa siihen lupaa. Tai oma nimi voi löytyä kirjattuna sähköiseen sukupuuhun. Tämä voidaan estää tekemällä tietojenluovutuskielto Digi-… Lue lisää »
Turvakielto on viimeinen keino suojata osoitetietoja, kun muut väestötietojärjestelmään tehdyt tietojenluovutuskiellot eivät riitä. Turvakielto kattaa ainoastaan henkilön asuinpaikan, kotikunnan ja osoitteen, jolloin näitä tietoja ei voi luovuttaa väestötietojärjestelmästä muille kuin… Lue lisää »
Henkilötietojen suoja on yksi perusoikeuksista, ja siksi henkilötietojen käsittely on tarkasti säänneltyä. Henkilötietojen käsittely kattaa kaiken henkilötietojen kanssa työskentelyn, aina tietojen keräämisestä niiden poistamiseen asti, ja käsittely on sallittua vain… Lue lisää »
Edunvalvontavaltuutus on tulevaisuutta ennakoiva asiakirja, jonka avulla henkilö voi varautua tilanteisiin, joissa hän ei enää itse kykene huolehtimaan asioistaan esimerkiksi muistisairauden, vammautumisen, heikentyneen terveydentilan tai vanhenemisen myötä. Edunvalvontavaltuutuksella täysissä järjissään… Lue lisää »
Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen, henkilö voi varautua vanhuuteen tai yllättävään sairastumiseen. Valtuutuksen tekemällä henkilö käytännössä etukäteen päättää, kuka voi hoitaa hänen asioitaan sitten, kun hän ei itse enää kykene hoitamaan niitä. Valtuuttajaksi… Lue lisää »
Tietosuojaviranomaiset ovat viranomaisia tai virkamiehiä, joiden tehtävä on taata yksityiselämän suoja erityisesti henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä asioissa. Suomessa henkilötietojen käsittelyyn liittyvän toiminnan valvoja on tietosuojavaltuutettu. Vuoden 2019 tietosuojalainsäädännön uudistuksen myötä esimerkiksi… Lue lisää »
Edunvalvontavaltakirjan kautta täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen ja sisällön, voi valtuuttaa itselleen edunvalvojan huolehtimaan asioistaan tulevaisuuden varalle. Edunvalvontavaltuutettu syrjäyttää yleisen edunvalvojan, kunhan valtuutettu nimenomaisesti hyväksyy tehtävän. Edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, ja se tulee allekirjoittaa esteettömien todistajien läsnäollessa. Valtakirjaa laatiessa onkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua henkilöihin ja holhoukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Alaikäistä ei voida tuomita rikosoikeudelliseen vastuuseen, jollei hän ole täyttänyt 15 vuotta mutta alaikäinen voidaan joutua vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan rikoksesta.
Edunvalvojana voi toimia yksityishenkilö, esim. omainen tai yleinen edunvalvoja, joka on tavallisesti valtion virkamies. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.
Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan aina suostumus, jos henkilötietoja kerätään tai halutaan luovuttaa eteenpäin esimerkiksi suoramarkkinointitarkoituksessa.
Hoitotahdon avulla potilas määrittää tahdon siitä, miten häntä tulee hoitaa. Potilaalla on itsemääräämisoikeus ja potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
