Henkilö, Holhous

Henkilöä koskevia juridisia kysymyksiä voi kohdata jokapäiväisessä elämässä. Laajat lakikokonaisuudet varmistavat henkilön oikeuden esimerkiksi asianmukaiseen henkilötietojen käyttöön, hoitosuhteeseen, sosiaaliturvaan tai turvapaikkaan. Jos kyseessä on alaikäinen, tai jos henkilö ei itse ole kykenevä huolehtimaan asioistaan, voi edunvalvoja tehdä sen hänen puolestaan. Silloin tärkeiksi asioiksi nousevat edunvalvontavaltuutus, edunvalvojan määräys sekä alaikäisen edunvalvonta.

Ihmiskaupan sääntely kansainvälisessä oikeudessa ›

Mikä on ihmiskauppa? Määritelmä Ihmiskauppa on yllättävän yleistä myös tänäpäivänä. Ihmiskaupan uhri on henkilö, joka on värvätty, kuljetettu, siirretty, kuljetettu laivalla tai vastaanotettu väkivalloin, sieppauksella, petoksella tms. toisen ihmisen vallan alle tarkoituksena hyväksikäyttö ja riisto. Ihmiskauppa on jo itsessään laitonta, mutta se voi rikkoa myös muita ihmisoikeuksia, kuten orjuuden kieltoa ja oikeutta vapauteen. Sääntely Kansainvälisesti Lue lisää ›

Valtiottomat henkilöt Suomen lainsäädännössä ›

Ketkä ovat valtiottomat henkilöt? Lainsäädännön mukaan on tärkeä käsittää, ketkä ovat valtiottomat henkilöt. Valtioton henkilö (de jure) tarkoittaa henkilöä, jolla ei ole minkään kansainvälisesti tunnustetun valtion kansalaisasemaa. Mikään valtio ei siis pidä henkilöä kansalaisenaan. Kun valtioton henkilö määritellään laajasti, tarkoitetaan sillä myös henkilöitä, jotka ovat menettäneet kansalaisuutensa. Kansainvälisillä sopimuksilla on pyritty turvaamaan valtiottomat henkilöiden oikeuksia. Lue lisää ›

Pakolainen ›

Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltu aihe pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Hän oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun, tai olematta minkään maan kansalainen oleskelee entisen pysyvän maansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai pelon vuoksi Lue lisää ›

Non-refoulement eli palautuskielto ›

Non-refoulement eli ehdoton palautuskielto tarkoittaa, että ketään ei tule palauttaa sellaiseen maahan, jossa kyseistä henkilöä uhkaa vaino, muu epäinhimillinen kohtelu tai kidutus. Myös muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai uhka kuolemanrangaistuksesta johtaa palautuskiellon soveltumiseen. Palautuskielto on sisällytetty Geneven pakolaissopimukseen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, Euroopan ihmisoikeussopimukseen, Suomen perustuslakiin ja ulkomaalaislakiin. Palautuskiellon on katsottu muodostavan Lue lisää ›

Maahantulon edellytykset ›

Ulkomaalaislain 11 § määrittää maahantulon edellytykset ulkomaalaiselle. Ulkomaalaisella tulee ensinnäkin olla voimassa oleva vaadittava rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja. Sen lisäksi ulkomaalaisella tulee olla voimassa oleva viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä tai kansainvälisistä Suomea sitovista sopimuksista muuta johdu. Maahantulon yhteydessä tulee pyydettäessä esittää asiakirjat, joista selviää suunnitellun oleskelun tarkoitus ja sen Lue lisää ›

Henkilötieto: määritelmä ›

Henkilötietoja ovat henkilötietolain 3 §:n mukaan kaikenlaiset luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinsuhteitaan kuvaavat merkinnät, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. Henkilötietolaissa oleva määritelmä merkitsee sitä, että lähtökohtaisesti kaikki luonnolliseen henkilöön liittyvät tiedot ovat henkilötietoja. Merkitystä ei ole sillä, millä keinoin tai mille alustalle tieto on Lue lisää ›

Edunvalvonta: päämiehen omistama kiinteistö tai asunto-osake ›

Arvostaminen Päämiehen omistama kiinteistö tai asunto-osake tulee vuositilissä arvostaa käypään arvoonsa. Useimmiten maistraatille riittää pelkkä edunvalvojan varovainen arvio arvosta, mutta myös ammattilaisen arviota voidaan pyytää. Lähtökohtaisesti kiinteistön arvo ei muutu, eli ensimmäinen arvio arvosta merkitään vuositilistä toiseen. Maistraatti voi vaatia selvitystä, jos vuositilistä ilmenee kiinteistön tai asunto-osakkeen arvon muuttuminen tilikauden aikana. Jos kiinteistön tai asunto-osakkeen Lue lisää ›

Edunvalvojaan kohdistettavia pakkokeinoja ›

Mitä voi tehdä jos edunvalvoja ei toimi tehtävässään asianmukaisesti? Jos edunvalvoja ei toimi asianmukaisesti tehtävässään, voi holhousviranomainen eli maistraatti kohdistaa edunvalvojaan pakkokeinoja, jolloin maistraatti velvoittaa edunvalvojan suorittamaan laiminlyödyn toimenpiteen. Maistraatti voi tehostaa päätöstä sakon uhalla tai sen uhalla, että laiminlyöty toimenpide suoritetaan edunvalvojan kustannuksella uhkasakkolain 14 §:n mukaisesti. Pakkokeinoja voidaan käyttää vain holhoustoimilain 57 §:ssä Lue lisää ›

Edunvalvonnan rekisteröinti holhousasioiden rekisteriin ›

Holhousasioiden rekisteriä ylläpitää maistraatti. Holhousasioiden rekisteri toimii ensinnäkin maistraattien eli holhousviranomaisen työvälineenä, kun se valvoo edunvalvojien ja edunvalvontavaltuutettujen toimintaa. Lisäksi rekisteri hyödyttää myös kolmatta, joka on aikeissa tehdä oikeustoimen edunvalvonnassa olevan kanssa. Rekisteristä kolmas voi tarkistaa, onko mahdollisella oikeustoimikumppanilla kelpoisuus päättää oikeustoimesta, ja kuka hänen edunvalvojansa on. Otteita rekisteristä antaa maistraatti. Edunvalvonnan merkitseminen holhousasioiden rekisteriin Lue lisää ›

Päätöstili edunvalvojan tehtävän päättyessä ›

Päätöstili on omaisuuden hoitamista koskeva tili, jonka edunvalvoja tekee tehtävänsä päätyttyä siltä ajalta, jolta vuositiliä ei ole annettu. Mikäli vuositiliä ei ole annettu, tehdään tili koko siltä ajalta, jona edunvalvoja  on toiminut tehtävässään. Päätöstili on annettava maistraatille ”viipymättä”, eli niin pian kuin se on mahdollista ottaen huomioon omaisuuden laatu ja laajuus. Päätöstili tulee kuitenkin antaa Lue lisää ›

Edunvalvonta-valtakirja

Edunvalvontavaltakirjan kautta täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen ja sisällön, voi valtuuttaa itselleen edunvalvojan huolehtimaan asioistaan tulevaisuuden varalle. Edunvalvontavaltuutettu syrjäyttää yleisen edunvalvojan, kunhan valtuutettu nimenomaisesti hyväksyy tehtävän. Edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, ja se tulee allekirjoittaa esteettömien todistajien läsnäollessa. Valtakirjaa laatiessa onkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua henkilöihin ja holhoukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Alaikäisen tekemä rikos

Alaikäinen ei voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen alle 15-vuotiaana mutta hän voi joutua vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan rikoksesta. Alaikäistä ei siis voida tuomita rikoksesta, jollei hän ole täyttänyt 15 vuotta.

2.

Edunvalvoja

Edunvalvojana voi toimia yksityishenkilö, esimerkiksi omainen tai muu läheinen henkilö. Edunvalvojana voi toimia myös yleinen edunvalvoja, joka on tavallisesti valtion virkamies. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.

3.

Henkilötietojen käsittely

Henkilötietojen käsittely perustetaan käsittelijän asemaan tai rekisteröidyn henkilön suostumukseen. Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan aina suostumus, jos henkilötietoja kerätään tai halutaan luovuttaa eteenpäin esimerkiksi suoramarkkinointitarkoituksessa.

4.

Hoitotahto

Hoitotahdon avulla potilas määrittää tahdon siitä, miten häntä tulee hoitaa. Potilaalla on itsemääräämisoikeus ja potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.