Velat ja vakuudet

Yritys joutuu usein alkutaipaleellaan turvautumaan ulkopuoliseen rahoittajaan eli pankkiin. Yrityksen on mahdollista saada valtiolta Startti-rahaa, jota ei kuitenkaan tarvitse maksaa takaisin. Tämä ei aina riitä, sillä pääomaa tarvitaan joskus moniin kustannuksiin. Pankit rahoittavatkin yrityksiä, mutta vakuuksien määrittäminen perusteilla olevan yrityksen markkina-arvon pohjalta saattaa olla hankalaa.Tästä syystä voi olla aiheellista suosia esine- tai henkilövakuuksia, jotka turvaavat velkojien saatavan tehokkaammin, ja näin ollen yritys voi hyötyä esimerkiksi pienemmistä koroista. Ilman asianmukaista takuuta yrityksen rahoituksen saanti voi vaarantua. Laki24 sivuilta löydät laajasti tietoa yritykselle suunnatuista veloista ja vakuuksista.

Lupa velallisen vaihdokseen on edellytys velallisen vaihtumiselle ›

Lupa velallisen vaihdokseen tarvitaan yleensä silloin, kun velkoja vaihtuu. Pääsääntöisesti velallinen vastaa itse suorituksen täyttämisestä velkojalle, eli velan maksamisesta. Lupa velallisen vaihdokseen saadaan velkojalta Velallisen vaihdokseen on saatava velkojan lupa tai suostumus. Ilman velkojan suostumusta ei velallinen voi pätevästi luovuttaa velvollisuutta suorituksen täyttämiseen kolmannelle. Joissakin tilanteissa velallisen vaihdos on mahdollinen ilman suostumustakin. Lain määräys voi mahdollistaa Lue lisää ›

Pankkitakaus auttaa velallista ja tuo turvaa velkojalle ›

Pankkitakaus on pankin antama vakuus takausta tarvitsevan puolesta. Yleisemmin takaus on sitoumus, jolla sitoumuksen antaja, eli takaaja lupautuu velkojalle vastuuseen kolmannen henkilön velasta. On melko tavallista, että esim. yritykset tarvitsevat rahaa ainakin liiketoiminnan aloittamista ja suurimpia investointeja varten. Yleensä maksukyky osoitetaan juuri takauksilla. Takaajien olemassaolo antaa rahoittajalle turvaa rahojensa takaisinsaannista. Pankkitakaus on merkki turvallisesta liiketoiminnasta. Pankkitakauksessa Lue lisää ›

Kovenantti on luottosopimuksen erityisehto ›

Kovenantti on luottosopimuksen vakuuden korvaava erityisehto. Kovenanttia kutsutaan myös sopimusvakuudeksi. Kovenantit ovat tavallisia kansainvälisessä yritysrahoituksissa. Luottosopimukseen asetetut kovenantit voivat koskea esimerkiksi luotonhakijayrityksen omavaraisuusastetta tai muuta rahoitusrakennetta. Ehdon rikkoutuessa, –eli tilanteissa kun esimerkiksi yrityksen omavaraisuusaste jää liian pieneksi – luotonantaja voi nostaa antamansa luoton korkotasoa tai joskus jopa irtisanoa koko luoton. Kovenantti vastaa siis vakuutta, eli luotonantaja Lue lisää ›

Kestosuoritussuhde sitoo kertasuoritusta pidempään ›

Kestosuoritussuhde -termi liittyy velvoitteen täyttämiseen. Velvoitteet voidaan jakaa kerta- ja kestosuorituksiin. Velvoite on velkasuhteessa olevan velallisen velvollisuus johonkin suoritukseen velkojalle. Suoritukseen johon saajalla on esim. sopimukseen perustuva saamisoikeus. Sidonnaisuus (velkasuhde) alkaa velvoitteen syntyessä ja lakkaa täytettäessä velvoite tai esim. saatavan vanhentuessa. Kertasuoritus on kyseessä, kun velallinen täyttää velvoitteensa yhdellä suoritustoimella. Tällainen tilanne on käsillä esimerkiksi, kun ostaja Lue lisää ›

Kanssavelallinen on yhteisvastuussa velasta ›

Kanssavelallinen on se, joka on velallisen kanssa yhteisvastuussa velasta. Yleensä tämä taho on merkitty velkasitoumukseen kanssavelalliseksi, vaikka luotto olisikin myönnetty toiselle velallisista. Tämä tarkoittaakin käytännössä sitä, että sekin taho, joka ei luottoa ole saanut voi joutua vastaamaan velasta täysimääräisesti. Yhteisvelkasuhteessa kaksi tai useampi taho voi ottaa vastuun velasta solidaarisesti (yhteisvastuu) tai ositellusti. Ositellussa yhteisvelkasuhteessa vastuu Lue lisää ›

Jaolliset ja jaottomat suoritukset ›

Jaolliset ja jaottomat suoritukset tarkoittavat eri suorituslajeja suorituksessa. Suorituksella tarkoitetaan jonkin velvollisuuden täyttämistä. Velvoite voi olla esim. velkasuhteessa olevan velallisen velvollisuus tehdä suoritus velkojalle. Velkojalla on saatavaan laillinen oikeus, saamisoikeus. Jos suoritus jää täyttymättä on velallinen oikeudellisessa vastuussa velkojaa kohtaan. Velvoiteoikeudellinen sidonnaisuus (velkasuhde) alkaa velvoitteen syntyessä ja lakkaa täytettäessä velvoite. Velvoite voi myös lakata esim. Lue lisää ›

Julkisyhteisötakaus takauksen muotona ›

Julkisyhteisötakaus voi olla esim. velan vakuudeksi annettava takaus. Vakuudella tarkoitetaan yleensä luoton tai muun velan maksun takeena olevaa asiaa. Se voi olla esim. velan vakuutena olevaa omaisuutta tai lainan vakuudeksi asetettua takausta. Takaus on sitoumus, jolla takaaja (sitoumuksen antaja) lupautuu velkojalle (esim. pankki) vastuuseen kolmannen henkilön velasta. Sanottu kolmas henkilö olisi tässä siis päävelallinen. Vakuudet Lue lisää ›

Saatavalle maksettava korko ›

Maksettava korko, tarkoittaa pääomalle maksettavaa korvausta pääoman käytöstä tai mahdollisuudesta sen käyttämiseen. Koron käsite on määrittelemätön. Korko on siis rahan hintaa. Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Mitä enemmän lainalle annettavaa rahaa on tarjottava, sitä pienemmät korot. Toisaalta mitä enemmän rahan tarvitsijoita, sen vapaammin rahan lainaaja voi määrittää koron. Useimmiten on enemmänkin niin, että Lue lisää ›

Alin tarjous pakkohuutokaupassa ›

Alin tarjous voittaa pakkohuutokaupassa, mutta alimmalla tarjouksellakin voi olla alaraja. Puhutaan alimmasta hyväksyttävästä tarjouksesta. Alin tarjous on merkityksellinen silloin, kun huutokaupalla myydään velallisen omaisuutta velkojen kattamiseksi. Kansanomaisesti puhutaan pakkohuutokaupasta. Alimmalla hyväksyttävällä tarjouksella pyritään varmistamaan velkojien oikeuksien toteutuminen. Jos pakkohuutokaupalla omaisuus myytäisiin aina edes jonkunlaisen tarjouksen tehneelle, voisi velkojien oikeudet jäädä toteutumatta. Miten määritellään alin hyväksyttävä tarjous? Alimman Lue lisää ›

Yksipuolinen tuomio riidattomiin velkoihin ›

Käräjäoikeudessa selviä, riidattomia ja tietyn määräistä velkaa koskevia perimisasioita käsitellään ns. summaarisina riita-asioina. Oikeudenkäynti tulee vireille käräjäoikeuden kansliaan jätettävällä haastehakemuksella. Summaarisen asian haastehakemuksessa tulee riittävällä tarkkuudella yksilöidä vaatimukset, sopimus tai velan muu peruste, vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvauksesta ja tuomioistuimen toimivaltaa koskevat seikat. Velkoja ilmoittaa että asia on riidaton. Haastehakemuksen perusteella tuomari antaa haasteen ja tuomioistuin antaa Lue lisää ›

Panttaus

Velkoja voi lainapäätöksen yhteydessä vaatia velalliselta panttaussitoumuksen, joka osaltaan varmistaa velallisen velkojen maksun. Mikäli velallinen ei velan erääntymiseen mennessä maksa velkaansa, voi velkoja realisoida pantin. Pantti voi velkojan hyväksynnällä kohdistua esimerkiksi arvopapereihin, kiinteistöön, maa-alueeseen, osakkeisiin tai muuhun esineeseen, jolla on rahallista arvoa.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua velkaan ja vakuuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Takaus ja panttaus

Takauksessa on kyse henkilövakuudesta ja panttauksesta puolestaan esinevakuudesta. Arkikielessä niistä puhutaan kuitenkin usein ristiin.

2

Kiinteistön panttaus

Kiinteistö pantataan hakemalla sille kiinnitystä. Tällöin kiinnitetystä kiinteistöstä saadaan panttikirjat, jotka toimitetaan velkojalle.

3

Vakuusarvot

Vakuusarvolla tarkoitetaan lainan vakuudeksi kelpaava osuutta omaisuuden markkina-arvosta eli ostohinnasta.

4

Juokseva velkakirja

Juoksevalla velkakirjalla tarkoitetaan velkakirjan haltijalle sekä nimetylle henkilölle tai hänen määräämälleen asetettuja velkakirjoja.