Työoikeus, virkasuhteet

Työsuhde on työntekijän ja työnantajan välillä solmittu suhde. Työsuhde voidaan sopia kirjallisella tai sähköisellä sopimuksella, josta on käytävä ilmi työntekijän sitouminen tekemään työtä tulevan työnantajansa lukuun. Työntekijä puolestaan saa tekemästään työstä työnantajalta vastiketta. Lainsäädännössä on tarkasti määritelty työntekijän ja työnantajan oikeudet sekä velvollisuudet työnteon eri vaiheissa. Virkasuhde erooa työsuhteesta julkisoikeudellisena palvelusuhteena.

Virkauhde muodostuu yksipuolisella virkaan nimittämisellä. Työ- ja virkasuhteiden monimuotoisuuden sekä laajojen normikokonaisuuksien vuoksi ongelmallisia tilanteita voi olla välillä haastavaakin selvittää. Laki24 artikkeleista löydät vastaukset askarruttaviin kysymyksiin.

Vuosiloma: työssäolon veroinen työaika ›

Mikä on työssäolon veroinen työaika? Työntekijä ei aina ole töissä mutta lain mukaan muu aika voidaan lasketa työssäolon veroisena aikana. Vuosilomalain 7 §:n mukaan työssäolon veroisena aikana pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkan työntekijälle. Työssäolon veroista aikaa ovat myös työaikajärjestelmän mukaiset tasoittumisvapaat siltä osin kuin niiden määrä ylittää neljä päivää. Lue lisää ›

Vuosiloman pituus ›

Vuosiloman laskeminen Vuosiloman laskemiseen sovelletaan tarkkoja määräyksiä. Vuosilomalain säännöksiä sovelletaan työntekijöihin, virkamiehiin ja viranhaltijoihin. Vuosilomaa koskevat määräykset ovat vuosilomalaissa, mutta sen lisäksi työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä vuosilomaan liittyen.  Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin Lue lisää ›

Työsopimukseen sovellettava laki ›

Yleinen periaate on, että sopimukseen sovelletaan sen valtion lakia, josta osapuolet ovat sopineet. Sopimusehdon, jossa sopimukseen sovellettavasta laista sovitaan, on oltava nimenomainen tai sovellettavan lain on käytävä riittävästi ilmi sopimusehdoista tai olosuhteista. Kyseisen sopimusehdon eli lakiviittauksen voivat osapuolet määrätä koskemaan koko sopimusta tai vain osaa siitä. Lakiviittauksella ei kuitenkaan voida syrjäyttää ilman lakiviittausta sovellettavan lain Lue lisää ›

Kohtuullisuusperiaate työsopimuksissa ›

Kohtuullisuusperiaate Työsopimuksen ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta, jos ehdon soveltaminen olisi hyvän tavan vastaista tai muutoin kohtuutonta. Kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelusta ja niiden huomiotta jättämisestä säädetään oikeustoimilaissa. Sopimusehto on voinut olla kohtuuton jo sopimuksen tekemisestä lähtien tai se on voinut tulla kohtuuttomaksi olosuhteiden muutosten vuoksi. Kohtuuttomuutta arvioidessa huomioidaan sopimusosapuolten asema oikeustoimen aikaan, Lue lisää ›

Työsuhteen päättämissopimus ›

Työsuhteen päättämissopimuksella työnantaja ja työntekijä sopivat työsuhteen päättymisestä. Työsuhteen päättämissopimus on vapaaehtoinen ja se on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsuhteen päättämissopimuksen tekemiselle voi olla monia syitä. Työsuhteen päättämissopimuksen tekeminen voi olla esimerkiksi vaihtoehto taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä irtisanomiselle. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia työsuhteen päättämissopimuksesta vaihtoehtona työsopimuksen irtisanomiselle työntekijästä johtuvasta syystä. Kun sopiminen tapahtuu yhteisymmärryksessä Lue lisää ›

Kilpailukieltosopimus ›

Mikä on työsopimuksessa oleva kilpailukieltosopimus? Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Kilpailukieltosopimus tulee tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana. Vastaava sopimus voidaan tehdä myös työsuhteen päättymisen jälkeen, mutta tällöin Lue lisää ›

Rekrytointikieltoehto työsopimuksissa ›

Milloin rekrytointikieltoehto voidaan käyttää työsopimuksissa? Rekrytointikieltosopimus voidaan solmia yrityksen työntekijöiden sekä kilpailevien yritysten kanssa. Tässä artikkelissa käsitellään rekrytointikieltoehto työsopimuksessa, eli yrityksen sopiessa ehdosta työntekijöidensä kanssa. Työsuhteissa, joissa työntekijällä on laajalle ulottuvat oikeudet, paljon vastuuta sekä pääsy työnantajan kannalta suojattaviin tietoihin ja tiedostoihin, kirjataan usein jo työsopimukseen erityislausekkeita. Vaikka työsopimus päättyisi, osa sopimusehdoista voi pysyä voimassa Lue lisää ›

Työnantajan lisätyön tarjoamisvelvoite ja oppisopimuksen asema (KKO 2017:4) ›

Oppisopimus rinnastetaan työsopimukseen Tapauksessa on muun muassa kyse oppisopimuksen asemasta liittyen työnantajan lisätyön tarjoamisvelvollisuuteen. Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n perusteella, jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä, hän on lähtökohtaisesti tarjottava palveluksessaan oleville osa-aikatyöntekijöille lisätyötä ennen uuden työntekijän palkkaamista. Ennakkoratkaisussa korkein oikeus katsoi viitaten Hallituksen esitykseen (HE 157/2000 vp s.71), että ”[s]äännöksen tavoitteiden sekä oppisopimuksen oikeudellisen ja Lue lisää ›

Kunnallisen viranhaltijan irtisanominen ›

Kunnallisen viranhaltijan irtisanominen voi tapahtua tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla tai henkilöstä johtuvilla perusteilla. Kunnallisen viranhaltijan irtisanominen henkilöstä johtuvilla perusteilla Työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Asiallisena ja painavana syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Asiallinen ja painava Lue lisää ›

Virantoimituksesta pidättäminen — kunnallinen viranhaltija ›

Virantoimituksesta pidättäminen voidaan tehdä, jos viranhaltijan voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen virantoimituksessa virkarikokseen tai muuten menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, hänet voidaan pidättää tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi virantoimituksesta. Virantoimituksen ulkopuolella tapahtuneiden rikosten vuoksi viralta pidättäminen voidaan tehdä tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi. Näin voidaan kuitenkin toimia vain, jos asiassa ilmenneillä seikoilla voi olla vaikutusta viranhaltijan edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä. Lue lisää ›

Työsuhde

Työsuhteita on erilaisia. Ne voivat olla toistaiseksi voimassa olevia, määräaikaisia tai urakkatöitä. Sopimusten väliset oikeussuhteet eroavat hieman toisistaan ja siksi onkin tärkeää tiedostaa työntekijänä oikeudet työsuhteen eri vaiheissa.

Soita Laki24:n lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua työ- ja virkaoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Työsuhteen päättäminen

Työsuhde voidaan päättää työntekijän tai työnantajan päätökselle. Työsuhde päättyy päättämismenettelyllä, joka on erilainen riippuen siitä onko kyseessä määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva työsopimus.

2.

Työsuhteen irtisanominen

Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus päättyy irtisanomiseen. Tästä seuraa yleensä irtisanomisaika, joka määrittyy työsopimuslain ja työsopimuksen perusteella.

3.

Vuosiloma

Vuosilomalaissa on säännelty, että työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Vuosilomalaki soveltuu työntekijöihin ja virkamiehiin.

4.

Lomautus

Lomautuksen aikana työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät väliaikaisesti vaikka työsuhde jää voimaan. Lomautus voi olla kokoaikaista tai osa-aikaista.