Työsuhde

Vuosiloma: työssäolon veroinen työaika ›

Mikä on työssäolon veroinen työaika? Työntekijä ei aina ole töissä mutta lain mukaan muu aika voidaan lasketa työssäolon veroisena aikana. Vuosilomalain 7 §:n mukaan työssäolon veroisena aikana pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkan työntekijälle. Työssäolon veroista aikaa ovat myös työaikajärjestelmän mukaiset tasoittumisvapaat siltä osin kuin niiden määrä ylittää neljä päivää. Lue lisää ›

Vuosiloman pituus ›

Vuosiloman laskeminen Vuosiloman laskemiseen sovelletaan tarkkoja määräyksiä. Vuosilomalain säännöksiä sovelletaan työntekijöihin, virkamiehiin ja viranhaltijoihin. Vuosilomaa koskevat määräykset ovat vuosilomalaissa, mutta sen lisäksi työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä vuosilomaan liittyen.  Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin Lue lisää ›

Kilpailukieltosopimus ›

Mikä on työsopimuksessa oleva kilpailukieltosopimus? Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Kilpailukieltosopimus tulee tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana. Vastaava sopimus voidaan tehdä myös työsuhteen päättymisen jälkeen, mutta tällöin Lue lisää ›

Rekrytointikieltoehto työsopimuksissa ›

Milloin rekrytointikieltoehto voidaan käyttää työsopimuksissa? Rekrytointikieltosopimus voidaan solmia yrityksen työntekijöiden sekä kilpailevien yritysten kanssa. Tässä artikkelissa käsitellään rekrytointikieltoehto työsopimuksessa, eli yrityksen sopiessa ehdosta työntekijöidensä kanssa. Työsuhteissa, joissa työntekijällä on laajalle ulottuvat oikeudet, paljon vastuuta sekä pääsy työnantajan kannalta suojattaviin tietoihin ja tiedostoihin, kirjataan usein jo työsopimukseen erityislausekkeita. Vaikka työsopimus päättyisi, osa sopimusehdoista voi pysyä voimassa Lue lisää ›

Työnantajan lisätyön tarjoamisvelvoite ja oppisopimuksen asema (KKO 2017:4) ›

Oppisopimus rinnastetaan työsopimukseen Tapauksessa on muun muassa kyse oppisopimuksen asemasta liittyen työnantajan lisätyön tarjoamisvelvollisuuteen. Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n perusteella, jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä, hän on lähtökohtaisesti tarjottava palveluksessaan oleville osa-aikatyöntekijöille lisätyötä ennen uuden työntekijän palkkaamista. Ennakkoratkaisussa korkein oikeus katsoi viitaten Hallituksen esitykseen (HE 157/2000 vp s.71), että ”[s]äännöksen tavoitteiden sekä oppisopimuksen oikeudellisen ja Lue lisää ›

Työnantajan velvollisuudet: Lisätyön tarjoamisvelvollisuus ›

Mikä on työnantajan velvollisuus tarjota lisätyötunteja? Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille. Työnantajalla on myös velvollisuus antaa kyseisiin töihin työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestettävissä olevaa koulutusta, jos työn vastaanottaminen sitä edellyttää. Työnantajalla on lisätyön tarjoamisvelvollisuus siitä riippumatta, ovatko työntekijät ilmoittaneet ennalta halukkuutensa lisätyöhön. Lisätyötä Lue lisää ›

Työsopimuksen pätemättömyys ja kohtuuttomuus ›

Milloin työsopimuksen ehto on kohtuuton? Lähtökohtaisesti työsopimus on sitova ja sen ehtoja on noudatettava. Olosuhteiden olennainen muutos tai kohtuuttomuus voi kuitenkin johtaa sopimusehtojen noudattamisesta vapautumiseen. Näiden lisäksi työoikeuden lainsäädäntö voi olla esteenä työsopimusehdon sitovuuteen. Tällöin työsopimus voi olla esimerkiksi työehtosopimuksen vastainen tai työsopimuslain turvaamia vähimmäisehtoja heikompi. Työsopimuksen pätemättömyys voi tulla kyseeseen tilanteissa, joissa työsopimuksen syntyä Lue lisää ›

Työsuhde: Työntekijän syrjintä raskauden ja vanhemmuuden takia ›

Työntekijän syrjintä raskauden ja vanhemmuuden takia Lain mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan tai työsuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan. Raskauteen tai äitiyteen perustuva syrjintä on välitöntä sukupuoleen perustuvaa syrjintää, jonka toteaminen ei edes Lue lisää ›

Työsuhde: Työnantajan käskyt ›

Työnantajan käskyvalta Työnantajalla on tietty valta käskyillään säännöstää työsuhteen sisältöä. Tällainen käskyvalta perustuu työnantajan direktio-oikeuteen, mikä on yksi työsopimuksen ja työsuhteen tunnusmerkki. Tällä tarkoitetaan työntekijän sitoutumista työntekoon työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työsopimuksessa työntekijä alistaa työvoimansa työnantajan käytettäväksi. Näin ollen työntekijä on myös velvollinen noudattamaan kuuliaisuutta ja uskollisuutta työnantajalleen. Työntekijä on siten velvollinen tekemään työnsä Lue lisää ›

Opintovapaa ›

Sekä työntekijöillä että virkamiehillä on lakisääteinen oikeus opintovapaaseen. Opintovapaa annetaan koulutusta tai opiskelua varten. Edellytyksenä on, että työntekijä on työskennellyt päätoimisesti saman työnantajan palveluksessa vähintään yhden vuoden, joko yhtäjaksoisesti tai pätkissä. Tällöin työntekijällä tai virkamiehellä on oikeus saada enintään kaksi vuotta opintovapaata viiden vuoden aikana. Kun työntekijä tai virkamies on ollut saman työnantajan palveluksessa yhdessä Lue lisää ›