Irtain omaisuus

Irtain omaisuus pitää sisällään kaiken varallisuusomaisuuden, joka ei ole kiinteää. Tällöin irtaimeksi omaisuudeksi luetaan arvopaperit, esineet ja jopa rajoitettu esinenoikeus — vuokra-oikeus. Irtainta omaisuutta on myös omistusoikeus irtaimeen esineeseen kuten autoon sekä rajoitetut esineoikeudet kiinteään ja irtaimeen esineeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että myös kiinteisiin esineisiin on mahdollista kohdistua irtaimen esineen tapaisia oikeuksia. Tällainen kiinteä esine, johon kohdistuu irtaimen esineen oikeus voi olla maanvuokraoikeus kiinteistöön. Irtaimeen omaisuuteen lasketaan mukaan myös varallisuusoikeudet, kuten immateriaalioikeudet.

Tavaran virheen oikaisu myyjän ja ostajan aloitteesta ›

Elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä tavaran kaupassa myyjänä toimiva elinkeinonharjoittaja on velvollinen oikaisemaan tavarassa olevan virheen. Myyjä voi oikaista virheen joko korjaamalla sen omalla kustannuksellaan tai  uusimalla toimituksen, eli toimittamalla ostajalle uuden virheettömän tavaran virheellisen tilalle.   Ostajan aloitteesta  Sekä myyjä että ostaja voivat vaatia tavaran virheen oikaisua. Ostajalla on oikeus vaatia, että myyjä korjaa virheen omaan lukuunsa siten, ettei siitä aiheudu kuluja ostajalle. Virheen Lue lisää ›

Virheen korjaamisen tai uuden suorituksen vaatiminen ›

Mikäli myyjä myy ostajalle virheellisen tavaran, jolloin tavara ei vastaa siitä mitä sopijaosapuolet ovat sopineet, saa ostaja vaatia, että myyjä korjaa tavarassa olevan virheen. Mikäli virheen korjaaminen ei syystä tai toisesta ole mahdollista, on ostajalla tällöin käytössä muut virheen seuraamukset. Ostajan tulee vaatia virheen korjaamista tai uutta suoritusta kohtuullisen ajan kuluessa eli esimerkiksi reklamaation yhteydessä. Sopijaosapuolet voivat myös sopia takuuehdoista, Lue lisää ›

Mitä ostajan täytyy olettaa tienneen? ›

Ostajaan on tiettyjä velvollisuuksia liittyen tavaraan ja sen ominaisuuksiin kohdistuvaan tietoihin. Ostaja ei nimittäin saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Se, että ostajan tulee olettaa tienneen virheestä tarkoittaa myös sitä, että ostajan tulisi ennen kauppaa ymmärtää havaitsemansa virheen merkitys. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa myyjä kyllä ilmoittaa tavaraa rasittavasta virheestä tai Lue lisää ›

Myyjän oikeus vaatia viivästynyttä maksua ›

Jos irtaimen esineen kaupassa ostaja ei maksa kauppahintaa oikeaan aikaan oikeassa paikassa,  on kyseessä maksun viivästyminen. Tällöin myyjä saa vaatia ostajalta maksua tai muuten sopimuksen täyttämistä, kunhan maksun viivästyminen ei ole johtunut myyjästä tai hänen puolellaan olevasta seikasta. Myyjästä johtuva seikka voi esimerkiksi olla sellainen, että ostaja ei maksa kauppahintaa sen perusteella, että myyjän toimittamassa tavarassa on virhe, Lue lisää ›

Irtaimen kauppa: ostajan velvollisuudet ›

Vaikka suurin osa irtaimen tavara kauppaan liittyvistä velvollisuuksista lepää myyjän harteilla, on myös ostajaan kohdistettu tiettyjä vaatimuksia. Ostajan on ensinnäkin maksettava kauppahinta ja toiseksi myötävaikutettava kaupan syntyyn. Lisäksi ostaja ja myyjä voivat sopia tapauskohtaisesti keskenään lisävelvoitteista, jotka voivat kohdistua kumpaan tahansa sopijapuoleen. Ostajalle on esimerkiksi voitu asettaa velvollisuus olla myymättä tavaraa edelleen. Ostajalla ei ole Lue lisää ›

Tilauksen peruuttaminen tavaran kaupassa ›

Ostaja voi huomata kaupanteon jälkeen, ettei hän sittenkään halua tai tarvitse tavaraa, esimerkiksi taloudellisen tilanteensa, markkinaolosuhteiden tai muun mielenmuutoksen seurauksena. Mikäli ostaja ilmoittaa myyjälle halustaan vetäytyä sopimuksesta ennen tavaran luovutusta, on kyseessä tilauksen peruuttaminen. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas tilaa myymälässä haluamansa tavaran noutaakseen sen toimitusajan jälkeen, mutta ilmoittaakin myyjälle ennen tavaran saapumista halustaan purkaa kauppa. Jos osapuolten välisessä Lue lisää ›

Huolenpitovelvollisen oikeus ja velvollisuus myydä tavara ›

Sopijapuoli, joka on velvollinen huolehtimaan tavarasta, voi tietyissä tilanteissa myydä tavaran. Tavaraa myytäessä on noudatettava huolellisuutta, ja mahdollisuuksien salliessa vastapuolelle on ilmoitettava myyntiaikeista. Vastapuolelle ei näin ollen tarvitse ilmoittaa tavaran myynnistä esimerkiksi tilanteissa, joissa tavaran myynti tulee tehdä kiireellisesti sen nopean pilaantumisen vuoksi.   Tavaran myyntitavasta ei ole huolellisuusvaatimuksen lisäksi säännelty erikseen laissa, mutta hyväksyttävänä tapana on nähty esimerkiksi Lue lisää ›

Huolenpito tavarasta ›

Joissain tilanteissa (myyjä tai ostaja) voi joutua huolehtimaan tavarasta toisen sopijapuolen lukuun. Sillä sopijapuolella, joka on huolehtinut tavarasta vastapuolen lukuun, on oikeus saada korvaus huolenpidosta aiheutuneista tarpeellisista kuluista ja kustannuksista. Hän saa myös pidättää tavaran itsellään, kunnes korvaus maksetaan tai siitä asetetaan hyväksyttävä vakuus.  Myyjä  Jos ostaja ei nouda tai vastaanota tavaraa oikeaan aikaan, on myyjällä Lue lisää ›

Tavaran oikeudellinen virhe ›

Oikeudelliset virheet eivät liity tavaran laatuun tai tavarassa selvästi havaittaviin virheisiin, vaan oikeudellisiin seikkoihin. Oikeudellinen virhe tarkoittaa sitä, että tavaran omistaa myyjän sijaan kolmas henkilö, tai ostajan edellytysten vastaisesti tavaraa rasittaa sivullisen oikeus. Näin ollen oikeudellinen virhe voi tulla kyseeseen esimerkiksi tapauksissa, joissa myyjällä on ainoastaan käyttöoikeus tavaraan lainasopimuksen perusteella, tavaraa rasittaa rajoitettu esineoikeus (kuten panttioikeus), tai tavara on varastettu. Oikeudellinen Lue lisää ›

Tavaran kauppahinnan maksamisen ajankohta ›

Tavaran kauppahinnan maksamisen ajankohta yksilöidään kauppasopimuksessa. Usein maksamisen ajankohta on silloin, kun tavara luovutetaan ostajalle. Tämä hiljainen sääntö onkin sopusoinnussa ostajan ennakkotarkastusoikeuden kanssa, jonka mukaisesti ostajan ei tarvitse maksaa kauppahintaa ennen kuin ostajalle on annettu mahdollisuus tutkia ja tarkastaa kaupan kohteena oleva tavara. Tosin maksamisen ajankohdasta voidaan kuitenkin sopimusvapauden periaatteen mukaisesti sopia vapaasti. Puolestaan jos Lue lisää ›

Irtaimen ja kiinteän omaisuuden ero

Irtaimen ja kiinteän omaisuuden erottelulla on merkitystä yleensä esineiden luovutuksen yhteydessä. Luovutuksissa on eroja, sillä irtaimen omaisuuden kauppa tai lahja voidaan toteuttaa ilman määrämuotoa mutta kiinteän omaisuuden luovutus on aina tapahduttava määrämuodossa.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua irtaimeen omaisuuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Irtain esine

Irtaimia esineitä ovat kaikki esineet, jotka eivät ole kiinteitä. Oikeudellisesti katsottuna myös eläimet luetaan irtaimiin esineisiin. Irtaimet esineet ovat usein tavanomaisia esineitä, kuten arvopapereita.

2

Tavaran virhe ja reklamaatio

Ostajan on tehtävä reklamaatio virheestä välittömästi sen havaittuaan. Mikäli ostaja ei kuitenkaan ilmoita myyjälle virheestä kohtuullisessa ajassa hän voi menettää oikeutensa virheen korjaamiseen.

3

Avoin kauppa

Avoimessa kaupassa ostaja saa tuotteen ensin haltuunsa ja aikaa miettiä haluaako hän pitää tavaran vai ei. Avoimessa kaupassa myyjä on sidottuna kauppaan mutta ostaja ei.

4

Viivästyskorko

Jos ostajan maksu viivästyy, on myyjällä oikeus vaatia viivästyskorkoa kauppahinnalle. Viivästyskoron määrästä määritellään korkolaissa.