Irtain omaisuus

Irtain omaisuus pitää sisällään kaiken varallisuusomaisuuden, joka ei ole kiinteää. Tällöin irtaimeksi omaisuudeksi luetaan arvopaperit, esineet ja jopa rajoitettu esinenoikeus — vuokra-oikeus. Irtainta omaisuutta on myös omistusoikeus irtaimeen esineeseen kuten autoon sekä rajoitetut esineoikeudet kiinteään ja irtaimeen esineeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että myös kiinteisiin esineisiin on mahdollista kohdistua irtaimen esineen tapaisia oikeuksia. Tällainen kiinteä esine, johon kohdistuu irtaimen esineen oikeus voi olla maanvuokraoikeus kiinteistöön. Irtaimeen omaisuuteen lasketaan mukaan myös varallisuusoikeudet, kuten immateriaalioikeudet.

Hinta voidaan ilmoittaa monella tavalla ›

Hinta tarkoittaa jonkun hyödykkeen, esimerkiksi irtaimen omaisuuden rahallista arvoa. Hinnoittelu tekee tavaroista ja palveluista markkinoilla vertailukelpoisia. Hinnoilla käytävä vaihdanta on vapauttanut hyödykkeiden arvon vertaamisen toisiinsa, koska hinnat ovat hyödykkeestä riippumatta yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Vaihdantaa ei tarvitse käydä oravannahoilla ja suolapusseilla. Merkitystä voi kutenkin joissakin tilanteissa olla sillä, mistä hinnoista on sovittu. Kiinteä hinta Kiinteällä hinnalla Lue lisää ›

Irtaimen ja kiinteän esineen saantosuoja ›

Saantosuojalla tarkoitetaan vilpittömästi toimineen luovutuksensaajan suojaa esineen oikeaa omistajaa tai vastaavassa asemassa olevaa sivullista vastaan. Saantosuoja toteutuu siten, että se tekee mahdolliset saantovirheet tehottomiksi ja luovutuksensaaja saa esineen suojaa oikeaa omistajaa vastaan. Saantosuojaa rasittaa kuitenkin oikean omistajan lunastusoikeus esineeseen. Kuka tahansa luvoutuksensaaja ei automaattisesti saa saantosuojaa. Edellytyksenä on, että luovutuksensaaja on ollut vilpittömässä mielessä eli hän ei Lue lisää ›

Vahingonkorvaus viivästyksen seuraamuksena ›

Sopimuksen sitovuuden perusperiaate koskee molempia kaupan osapuolia. Ostajan on maksettava sovittu kauppahinta sovitussa ajassa ja myyjän on toimitettava tavara tai palvelu sovitussa määräajassa. Irtaimen kaupassa on myyjän viivästyksen perusteella mahdollista, että myyjä voi joutua maksamaan ostajalle vahingonkorvausta. Myös kaupan purku on mahdollinen, jos myyjän sopimusrikkomusta voidaan pitää olennaisena. Vahingonkorvaus Ostajalla on oikeus saada korvausta vahingosta, joka Lue lisää ›

Erityisvelvoite ja lajivelvoite tavaran toimituksessa ›

Sopimussuhteet velvoittavat osapuolia. Esim. velkasuhteessa velallinen sitoutuu maksamaan tietyn euromääräisen rahasumman sovittuine korkoineen ja työsopimuksessa työnantaja sitoutuu maksamaan palkkaa ja työntekijä tekemään työtä työnantajan johdon valvonnan alaisuudessa. Suorituksen täyttymisen kannalta on merkitystä sillä, onko vaadittu velvoite erityis- vai lajivelvoite. Tämä kahtiajako koskee niitä tilanteita, joissa sopimuspuoli on velvollinen toimittamaan tavaran. Näinhän on usein paitsi kuluttajien Lue lisää ›

Elinkeinonharjoittajan neuvontavelvollisuus ›

Elinkeinonharjoittajan neuvontavelvollisuus on velvollisuutta, joka elinkeinonharjoittajan on täytettävä toiminnassaan suhteessa kuluttajaan. Velvollisuuden tarkoituksena on varmistaa palveluksen suorittaminen tai toteuttaminen kuluttajan edut huomioiden. Neuvontavelvollisuuden tarkoituksena on poistaa sitä epäsuhtaa osapuolten väliltä, joka on väistämätöntä tuotteen tai palvelun ominaisuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Elinkeinonharjoittajalla on lähtökohtaisesti tiedollinen, ammatillinen ja kokemuksellinen neuvotteluetuasema. Tarkoituksenmukaisuus ja hinta Jos sopimusta tehtäessä tai sen Lue lisää ›

Alin tarjous pakkohuutokaupassa ›

Alin tarjous voittaa pakkohuutokaupassa, mutta alimmalla tarjouksellakin voi olla alaraja. Puhutaan alimmasta hyväksyttävästä tarjouksesta. Alin tarjous on merkityksellinen silloin, kun huutokaupalla myydään velallisen omaisuutta velkojen kattamiseksi. Kansanomaisesti puhutaan pakkohuutokaupasta. Alimmalla hyväksyttävällä tarjouksella pyritään varmistamaan velkojien oikeuksien toteutuminen. Jos pakkohuutokaupalla omaisuus myytäisiin aina edes jonkunlaisen tarjouksen tehneelle, voisi velkojien oikeudet jäädä toteutumatta. Miten määritellään alin hyväksyttävä tarjous? Alimman Lue lisää ›

Myyjän oikeus vaatia viivästynyttä maksua ›

Jos irtaimen esineen kaupassa ostaja ei maksa kauppahintaa oikeaan aikaan oikeassa paikassa,  on kyseessä maksun viivästyminen. Tällöin myyjä saa vaatia ostajalta maksua tai muuten sopimuksen täyttämistä, kunhan maksun viivästyminen ei ole johtunut myyjästä tai hänen puolellaan olevasta seikasta. Myyjästä johtuva seikka voi esimerkiksi olla sellainen, että ostaja ei maksa kauppahintaa sen perusteella, että myyjän toimittamassa tavarassa on virhe, Lue lisää ›

Hinnanalennus voi johtua virheellisyydestä ›

Hinnanalennus voi tulla kysymykseen tuotteen tai palvelun virheellisyyden perusteella. Tavaran ja palvelun on vastattava sitä mitä voidaan katsoa sovitun. Jos tavarassa on virhe ostaja saa vaatia virheen korjaamista, uutta toimitusta tai hinnanalennusta taikka purkaa kaupan sekä lisäksi vaatia vahingonkorvausta. Virheellisyys ei saa johtua ostajasta tai ostajan puolella olevasta seikasta. Ostajan on tarkastettava tuote ja reklamoitava virheestä. Lue lisää ›

Virheen korjaamisen tai uuden suorituksen vaatiminen ›

Mikäli myyjä myy ostajalle virheellisen tavaran, jolloin tavara ei vastaa siitä mitä sopijaosapuolet ovat sopineet, saa ostaja vaatia, että myyjä korjaa tavarassa olevan virheen. Mikäli virheen korjaaminen ei syystä tai toisesta ole mahdollista, on ostajalla tällöin käytössä muut virheen seuraamukset. Ostajan tulee vaatia virheen korjaamista tai uutta suoritusta kohtuullisen ajan kuluessa eli esimerkiksi reklamaation yhteydessä. Sopijaosapuolet voivat myös sopia takuuehdoista, Lue lisää ›

Tavaran virheen oikaisu myyjän ja ostajan aloitteesta ›

Elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä tavaran kaupassa myyjänä toimiva elinkeinonharjoittaja on velvollinen oikaisemaan tavarassa olevan virheen. Myyjä voi oikaista virheen joko korjaamalla sen omalla kustannuksellaan tai  uusimalla toimituksen, eli toimittamalla ostajalle uuden virheettömän tavaran virheellisen tilalle.   Ostajan aloitteesta  Sekä myyjä että ostaja voivat vaatia tavaran virheen oikaisua. Ostajalla on oikeus vaatia, että myyjä korjaa virheen omaan lukuunsa siten, ettei siitä aiheudu kuluja ostajalle. Virheen Lue lisää ›

Irtaimen ja kiinteän omaisuuden ero

Irtaimen ja kiinteän omaisuuden erottelulla on merkitystä yleensä esineiden luovutuksen yhteydessä. Luovutuksissa on eroja, sillä irtaimen omaisuuden kauppa tai lahja voidaan toteuttaa ilman määrämuotoa mutta kiinteän omaisuuden luovutus on aina tapahduttava määrämuodossa.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua irtaimeen omaisuuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Irtain esine

Irtaimia esineitä ovat kaikki esineet, jotka eivät ole kiinteitä. Oikeudellisesti katsottuna myös eläimet luetaan irtaimiin esineisiin. Irtaimet esineet ovat usein tavanomaisia esineitä, kuten arvopapereita.

2

Tavaran virhe ja reklamaatio

Ostajan on tehtävä reklamaatio virheestä välittömästi sen havaittuaan. Mikäli ostaja ei kuitenkaan ilmoita myyjälle virheestä kohtuullisessa ajassa hän voi menettää oikeutensa virheen korjaamiseen.

3

Avoin kauppa

Avoimessa kaupassa ostaja saa tuotteen ensin haltuunsa ja aikaa miettiä haluaako hän pitää tavaran vai ei. Avoimessa kaupassa myyjä on sidottuna kauppaan mutta ostaja ei.

4

Viivästyskorko

Jos ostajan maksu viivästyy, on myyjällä oikeus vaatia viivästyskorkoa kauppahinnalle. Viivästyskoron määrästä määritellään korkolaissa.