Yritykset

Hallintovalitus ›

Hallintovalitus on valitus, jolla voidaan tietyissä tapauksissa hakea muutosta kunnan viranomaisen päätökseen. Hallintovalitusta käytetään ainoastaan silloin, kun erityislainsäädännössä niin säädetään. Näin on määrätty esimerkiksi perusopetuslaissa. Perusopetuslain mukaisiin päätöksiin haetaan siis muutosta hallintovalituksella. Hallintovalitus tehdään hallinto-oikeudelle. Hallintovalitus ja kunnallisvalitus ovat siis vaihtoehtoisia valituksia. Samasta asiasta voidaan valittaa vain jommallakummalla. Kunnallisvalitus väistyy, jos erityislainsäädännössä säädetään hallintovalituksesta. Hallintovalitus Lue lisää ›

Kunnallisvalitus ›

Kunnallisvalitus on valitus, jolla valitetaan kunnanvaltuuston päätöksistä. Se tehdään hallinto-oikeudelle. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kunnan jäsenyyden tarkempi määritteleminen on tarpeen valituskelpoisuuden hahmottamiseksi. Kunnana jäsen voi olla; henkilö, jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on. Valituksen voi tehdä Lue lisää ›

Oikaisuvaatimus ›

Oikaisuvaatimuksella haetaan muutosta kunnanhallituksen ja kunnan lautakuntien päätöksiin. Vaatimus voidaan tehdä, kun ollaan tyytymättömiä johonkin päätökseen. Sillä siis vaaditaan oikaisua päätökseen. Kunnanvaltuustoa lukuunottamatta myös muiden kunnan toimielinten (esim. johtokunnat) päätöksiin haetaan oikaisua oikaisuvaatimuksella. Näiden toimielinten päätösten kohdalla oikaisuvaatimus on pakollinen esivaihe muutoksenhaulle. Niiden päätöksistä ei siis voi suoraan valittaa kunnallisvalituksella. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisesti sille toimielimelle, Lue lisää ›

Hallinnon kieli ›

Suomen perustuslain mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus käyttää omaa kieltään asioidessaan viranomaisissa. Laissa tarkoitettu oma kieli on Suomen kaksikielisyyden mukaisesti joko suomi tai ruotsi. Valtion viranomaisten on palveltava, esimerkiksi opastettava, asiakkaita molemmilla kielillä. Hallintoasian käsittelyssä käytetty kieli vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä yksi- vai kaksikielinen viranomainen. Viranomaisen kielen määrittää kunnan kieli. Kunta on kaksikielinen, jos Lue lisää ›

Hyvän hallinnon periaatteet ›

Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvän hallinnon periaatteita. Näitä periaatteita on viisi: • Yhdenvertaisuusperiaate:Yhdenvertaisuusperiaate tarkoittaa, että viranomaisten on kohdeltava kaikkia asiakkaita tasapuolisesti, ilman että ketään syrjitään. Asioissa on toimittava johdonmukaisesti, eli samanlaisissa asioissa tulee toimia samalla tavalla riippumatta siitä, kuka on asiakkaana. • Tarkoitussidonnaisuuden periaate:Tämä periaate tarkoittaa, että viranomainen ei saa käyttää harkintavaltaansa väärin, vaan Lue lisää ›

Mitä ovat hallintoasiat? ›

Hallintoasia on asia, johon liittyy julkisen vallan käyttöä. Julkisen vallan käyttäjiä ovat valtion ja kuntien viranomaiset. Esimerkiksi siis poliisi, kunnanhallitus ja kuntien lautakunnat käyttävät julkista valtaa, kun he tekevät ihmisiä koskevia päätöksiä. Hallintoasioita ovat viranomaisten tekemät erilaiset kirjalliset ratkaisut ja päätökset. Esimerkiksi lausunnot, suunnitelmat ja esitykset ovat hallintoasioita. Konkreettisia esimerkkejä hallintoasioista ovat siis esimerkiksi kunnan Lue lisää ›

Ulosottomiehen oikeudet voimakeinoihin ›

Ulosottomiehen oikeudet koskevat myös lieviä voimakeinoja. Ulosottomies voi tehtäväänsä hoitaessaan kohdata erilaisia esteitä. Velallinen on voinut esimerkiksi piilottaa omaisuuttaan tai laittaa sitä lukkojen taakse. Myös fyysisen vastarinnan kohtaaminen on mahdollista. Jotta ulosottomies voisi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja turvallisesti, on ulosottomiehen oikeudet voimakeinojenkin osalta määritelty laissa ja ulosottomiehelle on annettu mahdollisuus erilaisten voimakeinojen käyttöön. Ulosottomiehellä on oikeus Lue lisää ›

Voinko säilyttää autoni ulosotossa? ›

Pääsääntöisesti auto voidaan ulosmitata. Auto ei yleensä ole sellainen velalliselle välttämätön esine, joka estäisi sen ulosmittauksen. Lisäksi auto voidaan usein muuttaa helposti rahaksi. Velalliselle on kuitenkin laissa säädetty erottamiseduksi kutsuttu suoja. Tietyissä melko harvinaisissa tilanteissa auto voi kuulua erottamisedun piiriin. Jos auton katsotaan olevan erottamisedun piirissä, sitä ei voida ulosmitata. Erottamisedun piiriin on laissa säädetty Lue lisää ›

Ulosotto syrjäytyy yleistäytäntöönpanossa ›

Ulosotossa on kyse tietyn suuruisen varallisuusmäärän perimisestä velalliselta. Ulosotto kohdistuu siis vain tiettyyn omaisuuteen. Tästä syystä ulosottoa kutsutaan erityistäytäntöönpanoksi. Konkurssimenettely, yrityssaneeraus, sekä yksityishenkilön velkajärjestely koskevat velallisen koko varallisuutta. Tästä syystä näitä menettelyjä kutsutaan yleistäytäntöönpanoksi. Yleistäytäntöönpanolla on erityistäytäntöönpanon syrjäyttävä vaikutus. Kun esimerkiksi konkurssi alkaa, se muodostaa esteen ulosotolle. Konkurssin alettua konkurssipesään kuuluvaan omaisuutta ei siis voida Lue lisää ›

Attraktioperiaate: Ulosottomiehen ratkaisuvalta ›

Ulosotossa yleisenä periaatteena on menettelyn joutuisuus. Joutuisuuden varmistamiseksi ulosottomenettelyssä noudatetaan attraktioperiaatetta. Attraktioperiaatteen mukaan ulosottomiehellä on itsenäistä ratkaisuvaltaa. Hän voi itsenäisesti ratkaista ulosoton yhteydessä ilmenevät ongelmat. Ongelmana voi ilmetä esimerkiksi erimielisyys jonkin ulosmitattavan esineen omistuksesta. Ulosoton kohteena oleva velallinen voi esimerkiksi väittää, että ulosmitattava esine ei kuulu hänelle. Tällöin ulosottomiehen on tutkittava ja ratkaistava asia. Ulosottomiehen Lue lisää ›