Yritykset

Konkurssi: Lahjan tai lahjanluontoisen sopimuksen peräytyminen ›

Yleisesti ottaen ennen konkurssia velallisen tekemät oikeustoimet, jotka loukkaavat velkojien oikeuksia voidaan peräyttää takaisinsaannin avulla. Sellainen pesänhoitaja tai velkoja voi vaatia takaisinsaantia, mikäli hän on valvonut saatavaansa konkurssissa taikka heidän saatavansa löytyy jakoluettelosta. Takaisinsaannin yleiset edellytykset Mikäli siis velallinen ennen konkurssia velkojien vahingoksi tekee sellaisia oikeustoimia, jotka vahingoittavat velkojia, voidaan oikeustoimia palauttaa konkurssipesään. Näin ollen Lue lisää ›

Konkurssipesä: korvausvastuu usean pesänhoitajan kesken ›

Konkurssipesään voidaan määrätä tuomioistuimen päätöksellä yksi tai useampi pesänhoitaja. Varsinkin laajoihin ja yleisesti ottaen hankalempiin konkurssipesiin on mahdollista määrätä useampia pesänhoitajia selvittämään konkurssipesää. Mikäli pesänhoitajia on useampia, he voivat keskenään jakaa konkurssipesään kuuluvien tehtävien hoitamisen. Tehtävien jako ei kuitenkaan suoraan poista pesänhoitajien vastuuta toistensa virheistä ja laiminlyönneistä. Pesänhoitajien vastuu on jakamatonta ja pesänhoitajien intresseissä on varmistaa Lue lisää ›

Tarjouksen voimassaoloaika ›

Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (eli oikeustoimilaki) säätelee sopimuksen synnystä. Jos tarjouksen tekijä asettaa määräajan, jonka aikana toisen osapuolen tulee vastata tarjoukseen, on vastauksen pääsääntöisesti saavuttava tämän aikarajan puitteissa. Ei siis riitä, että esimerkiksi vastauksen sisältävä kirje lähetetään määräajan kuluessa, vaan lähtökohtaisesti kirjeen tulee olla tarjouksen antajan saatavilla määräpäivään mennessä.   Ellei tarjouksen tekijä ole asettanut määräaikaa, sovelletaan kohtuullista vastausaikaa, joka Lue lisää ›

Tavaran virheen oikaisu myyjän ja ostajan aloitteesta ›

Elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä tavaran kaupassa myyjänä toimiva elinkeinonharjoittaja on velvollinen oikaisemaan tavarassa olevan virheen. Myyjä voi oikaista virheen joko korjaamalla sen omalla kustannuksellaan tai  uusimalla toimituksen, eli toimittamalla ostajalle uuden virheettömän tavaran virheellisen tilalle.   Ostajan aloitteesta  Sekä myyjä että ostaja voivat vaatia tavaran virheen oikaisua. Ostajalla on oikeus vaatia, että myyjä korjaa virheen omaan lukuunsa siten, ettei siitä aiheudu kuluja ostajalle. Virheen Lue lisää ›

Pesänhoitajan kelpoisuus konkurssissa ›

Konkurssilaissa on säädetty konkurssimenettelystä, joka alkaa kun tuomioistuin asettaa maksukyvyttömän velallisen konkurssiin. Samallakonkurssituomioistuimen on määrättävä konkurssipesään pesänhoitaja, jonka tehtävänä on muun muassa huolehtia konkurssivelallisen omaisuuden ja velvoitteiden selvittämisestä. Tuomioistuimen tehtävänä onkin valita pesänhoitaja konkurssin hakijan esityksen mukaisesti tai määrää tehtävään muun, konkurssilain yleiset kelpoisuusehdot täyttävä, esteetön henkilö. Konkurssivelkojien intressien toteuttamiseksi määräysvalta velallisen varallisuudesta siirtyy kokonaan Lue lisää ›

Alaikäisen vastuu aiheuttamastaan vahingosta ›

Suomessa ei ole erikseen asetettu ikärajaa vahingonkorvausvastuun syntymiselle. Tästä johtuen jopa 9-vuotias henkilö voi joutua vahingonkorvausvastuuseen sellaisesta toiminnasta, joka aiheuttaa muille vahinkoa. Vahingonkorvausvastuu ei kuitenkaan tarkoita samaa asiaa kuin rikosoikeudelliseen vastuu, koska vastuu alkaa vasta kunnes henkilö on täyttänyt 15 vuotta, jolloin hänet voidaan tuomita rikoksesta rangaistukseen. Sen sijaan henkilön ollessa alle 15-vuotias hän on ainoastaan Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Kotityön rinnastus elatuksen menetykseen rikoksen johdosta ›

Mikäli henkilö, jonka elatuksen varassa on esimerkiksi lapsia tai puoliso, saa surmansa vahinkotapahtuman johdosta, on heillä oikeus saada korvausta elatuksen menetyksestä. Surmansa saaneen henkilön tekemä kotityö voidaan erityisestä syystä rinnastaa elatuksen menetykseen ja ottaa huomioon vahingonkorvausta määrättäessä. Tässä yhteydessä kotityöllä tarkoitetaan kaikenlaisia kotitalouden hyväksi tehtyjä toimia, kuten lastenhoitoa, siivousta ja muuta kodin yleistä huolenpitoa. Elatuksen Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Läheisen henkilön oikeus korvaukseen rikoksesta ›

Vahingonkorvausoikeuden mukaan, ensisijaisesti vain vahingon välittömällä uhrilla on oikeus saada korvauksia aiheutuneen vahingon johdosta. Siitä, mitkä vahingot ovat säädetty korvattaviksi ja kenellä lopulta on oikeus korvaukseen, säädetään vahingonkorvauslaissa. Tietyissä tapauksissa myös vahingonkärsijän lisäksi hänelle läheiset henkilöt voivat saada vahingonkorvausta. Vanhemman, puolison ja lapsen oikeus korvaukseen Edellä mainitun johdosta, myös henkilövahingon kärsineen puolisolla, vanhemmilla ja lapsilla Lue lisää ›

Ulosotto: Häätö – muuttokehotus ja muuttopäivän määrääminen ›

Hää­tö tu­lee vi­reil­le ha­ke­muk­ses­ta ja siihen tar­vi­taan tuo­miois­tui­men pää­tös. Ulosottoviranomaisen on toimitettava häädettävälle muuttokehotus, jossa on ilmoitettava muuttopäivä sekä kehotus muuttaa vapaaehtoisesti ja huolehtimaan itse omaisuutensa poiskuljettamisesta. Häädettävistä tiloista tulee poistua viimeistään muuttokehotuksessa mainittuna päivänä. Muuttokehotuksessa on ilmoitettava muuttopäivä, jolloin häädettävien on viimeistään muutettava tiloista, sekä se, miten paikalle jääneen omaisuuden suhteen on lain mukaan Lue lisää ›

Ulosottoperuste ›

Ulosoton käynnistyminen edellyttää, että ulosoton hakijalla on ulosottoperuste, jossa ulosoton kohteena olevalle henkilölle on asetettu ulosottokaaren soveltamisalaan kuuluva velvoite tai määrätty turvaamistoimi. Velkoja ei voi siis suoraan hakea erääntyneen saatavansa ulosottoa, kun velallinen on jättänyt saatavansa maksamatta, vaan velkojan on hankittava siitä ulosottoperuste. Ulosottoperusteeksi kelpaavat asiakirjat on lueteltu ulosottokaaressa. Ulosottokaaresta löytyvä luettelo on tyhjentävä, mikä Lue lisää ›