Yritykset

Alaikäisen vastuu aiheuttamastaan vahingosta ›

Suomessa ei ole erikseen asetettu ikärajaa vahingonkorvausvastuun syntymiselle. Tästä johtuen jopa 9-vuotias henkilö voi joutua vahingonkorvausvastuuseen sellaisesta toiminnasta, joka aiheuttaa muille vahinkoa. Vahingonkorvausvastuu ei kuitenkaan tarkoita samaa asiaa kuin rikosoikeudelliseen vastuu, koska vastuu alkaa vasta kunnes henkilö on täyttänyt 15 vuotta, jolloin hänet voidaan tuomita rikoksesta rangaistukseen. Sen sijaan henkilön ollessa alle 15-vuotias hän on ainoastaan Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Kotityön rinnastus elatuksen menetykseen rikoksen johdosta ›

Mikäli henkilö, jonka elatuksen varassa on esimerkiksi lapsia tai puoliso, saa surmansa vahinkotapahtuman johdosta, on heillä oikeus saada korvausta elatuksen menetyksestä. Surmansa saaneen henkilön tekemä kotityö voidaan erityisestä syystä rinnastaa elatuksen menetykseen ja ottaa huomioon vahingonkorvausta määrättäessä. Tässä yhteydessä kotityöllä tarkoitetaan kaikenlaisia kotitalouden hyväksi tehtyjä toimia, kuten lastenhoitoa, siivousta ja muuta kodin yleistä huolenpitoa. Elatuksen Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Läheisen henkilön oikeus korvaukseen rikoksesta ›

Vahingonkorvausoikeuden mukaan, ensisijaisesti vain vahingon välittömällä uhrilla on oikeus saada korvauksia aiheutuneen vahingon johdosta. Siitä, mitkä vahingot ovat säädetty korvattaviksi ja kenellä lopulta on oikeus korvaukseen, säädetään vahingonkorvauslaissa. Tietyissä tapauksissa myös vahingonkärsijän lisäksi hänelle läheiset henkilöt voivat saada vahingonkorvausta. Vanhemman, puolison ja lapsen oikeus korvaukseen Edellä mainitun johdosta, myös henkilövahingon kärsineen puolisolla, vanhemmilla ja lapsilla Lue lisää ›

Ulosotto: Häätö – muuttokehotus ja muuttopäivän määrääminen ›

Hää­tö tu­lee vi­reil­le ha­ke­muk­ses­ta ja siihen tar­vi­taan tuo­miois­tui­men pää­tös. Ulosottoviranomaisen on toimitettava häädettävälle muuttokehotus, jossa on ilmoitettava muuttopäivä sekä kehotus muuttaa vapaaehtoisesti ja huolehtimaan itse omaisuutensa poiskuljettamisesta. Häädettävistä tiloista tulee poistua viimeistään muuttokehotuksessa mainittuna päivänä. Muuttokehotuksessa on ilmoitettava muuttopäivä, jolloin häädettävien on viimeistään muutettava tiloista, sekä se, miten paikalle jääneen omaisuuden suhteen on lain mukaan Lue lisää ›

Ulosottoperuste ›

Ulosoton käynnistyminen edellyttää, että ulosoton hakijalla on ulosottoperuste, jossa ulosoton kohteena olevalle henkilölle on asetettu ulosottokaaren soveltamisalaan kuuluva velvoite tai määrätty turvaamistoimi. Velkoja ei voi siis suoraan hakea erääntyneen saatavansa ulosottoa, kun velallinen on jättänyt saatavansa maksamatta, vaan velkojan on hankittava siitä ulosottoperuste. Ulosottoperusteeksi kelpaavat asiakirjat on lueteltu ulosottokaaressa. Ulosottokaaresta löytyvä luettelo on tyhjentävä, mikä Lue lisää ›

Avoin yhtiö ja prokura ›

Jokaisella avoimen yhtiön yhtiömiehellä on lähtökohtaisesti oikeus edustaa yhtiötä itsenäisesti, ja kirjoittaa yhtiön toiminimi asioissa, jotka kuuluvat sen toimialan piiriin. Nimenkirjoittamisella tarkoitetaan siis sitä, että yhtiömies tai muu nimenkirjoittamiseen oikeutettu allekirjoittaa jonkin yhtiötä koskevan sitoumuksen niin, että tämä tulee yhtiötä velvoittavaksi. Nimenkirjoittamiseen oikeutettu voi näin ollen allekirjoittaa yhtiön puolesta esimerkiksi liikesopimuksia, tahdonilmaisuja tai työsopimuksia pätevästi. Yhtiömiesten lisäksi myös muille henkilöille voidaan antaa erillinen oikeus nimenkirjoittamiseen. Prokuralla Lue lisää ›

Avoimen yhtiön selvitysmiesten tehtävät ›

Mikäli avoimeen yhtiöön liittyen ilmenee purkamisperusteita, voidaan yhtiö purkaa selvitystilan kautta, jossa yhtiön varallisuusasema selvitetään, omaisuutta muutetaan rahaksi, yhtiön velat maksetaan, ja ylijäämä tilitetään osakkeenomistajille. Mikäli päätös selvitystilan aloittamisesta tehdään, tulee yhtiön valita yksi tai useampi täysivaltainen henkilö selvitysmieheksi hoitamaan prosessiin liittyviä tehtäviä. Ensitöikseen selvitysmies ilmoittaa viipymättä yhtiön selvitystilaan asettamisesta, ja myöhemmin selvitystilan lopettamisesta ja Lue lisää ›

Osakeyhtiön hallituksen jäsenen esteellisyys päätöksenteossa ›

Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiöllä on oltava hallitus, joka on ainoa pakollinen toimielin osakeyhtiössä. Hallituksen lisäksi osakeyhtiö voi halutessaan perustaa myös muita johdon toimielimiä. Osakeyhtiön hallituksella on yleistoimivalta, eli valta päättää kaikista asioista, joita ei ole erikseen uskottu muille yhtiön toimielimille. Tästä syytä on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että hallituksen fokuksena on nimenomaisesti yhtiön etu, eikä henkilökohtaiset tarkoitusperät. Tätä päämäärää tukee Lue lisää ›

Osakeyhtiö yritysmuotona ›

Osakeyhtiö on rekisteröinnin seurauksena syntyvä, osakkeenomistajistaan erillinen itsenäinen oikeushenkilö. Osakeyhtiöllä on täydellinen oikeushenkilöllisyys, mikä tarkoittaa yhtiön kelpoisuutta tehdä oikeustoimia yksin omissa nimissään. Myös vastuu näin tehdyistä oikeustoimista kuuluu osakeyhtiölle. Toisin sanoen osakkeenomistaja voi menettää enimmillään vain sen summan varallisuutta, jonka hän on osakeyhtiöön sijoittanut.   Osakeyhtiön mennessä vararikkoon, sen velat maksetaan yhtiön omista varoista ja loppuosa Lue lisää ›

Pörssiyhtiö ›

Pörssiyhtiöitä (tai niin kutsuttuja listayhtiöitä) ovat yritykset, joiden osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssin pörssilistalla. Kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt ja Helsingin pörssin pörssilistoilla noteerattavat yritykset ovat siis yhtiömuodoltaan julkisia osakeyhtiöitä (oyj), jolloin yrityksellä tulee olla toimitusjohtaja ja vähintään kolme hallituksen jäsentä, sekä sen osakepääoman tulee olla minimissään 80 000 euroa. Kotimaisen julkisen osakeyhtiön lisäksi pörssiyhtiö voi Lue lisää ›