Ulosottoon menevän palkan määrän laskeminen voi tuntua alkuun vaikealta, mutta käytännössä palkasta ulosmitattavan määrän laskeminen perustuu selkeisiin sääntöihin. Keskeistä on ymmärtää, mitä tarkoitetaan nettopalkalla, mikä on suojaosuus ja miten eri… Lue lisää »
Vahingonkorvauksesta voi joutua maksamaan korkoa. Tässä on yleensä kyse viivästyskorosta, jollei tuomioistuin ole toisin määrännyt tai toisin ole erikseen sovittu. Viivästyskorko määräytyy korkolain perusteella ja sen tarkoituksena on korvata haitta,… Lue lisää »
Suomen vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Sen mukaan vahingonkärsijälle on korvattava kaikki vahingosta aiheutuneet menetykset, jotta hänet saatetaan mahdollisimman lähelle sitä taloudellista asemaa, jossa hän olisi ollut ilman vahinkotapahtumaa.… Lue lisää »
Vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Sen mukaan vahingon aiheuttajan on korvattava kaikki vahingosta aiheutuneet menetykset, jotta vahingonkärsijä saatetaan mahdollisimman lähelle sitä tilannetta tai taloudellista asemaa, jossa hän olisi ollut… Lue lisää »
Kun useampi henkilö aiheuttaa saman vahingon, herää kysymys siitä, kuka on vastuussa vahingon korvaamisesta ja kuinka korvaus jaetaan eri vahingonaiheuttajien kesken. Vahingonkorvauslain mukaan kaksi tai useampi samasta vahingosta vastuussa oleva… Lue lisää »
Vahingonkorvaus- ja rikosoikeudessa henkilön toiminnan moitittavuutta arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon hänen menettelynsä poikkeaa normaalilta huolelliselta henkilöltä edellytettävästä toiminnasta. Tätä arviointia kutsutaan tuottamuksen asteiden määrittämiseksi. Vahingonkorvauslain mukainen tuottamusvastuu tarkoittaa, että… Lue lisää »
Hyvän tavan vastainen menettely on oikeudellinen käsite, jota käytetään useilla eri oikeudenaloilla. Sillä tarkoitetaan menettelyä, joka on ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen yhteiskunnallisten arvojen, oikeudentunnon tai eettisten periaatteiden kanssa. Käsitteelle ei ole… Lue lisää »
Vahingonkorvausoikeudessa erotetaan henkilövahingot, esinevahingot, kärsimyksen ja puhtaat varallisuusvahingot toisistaan. Tämä johtuu niiden erilaisen luonteen lisäksi siitä, että niiden korvattavuutta koskevat erilaiset säännöt. Vahingonkorvauslaissa ei käytetä nimenomaisesti käsitettä ”puhdas varallisuusvahinko”, mutta… Lue lisää »
Vahingonkorvausvastuu ei synny pelkästään sillä perusteella, että jollekin on aiheutunut vahinkoa. Vahingonkorvauslain mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää, että useat laissa ja oikeuskäytännössä asetetut edellytykset täyttyvät samanaikaisesti. Pääsäännön mukaan se, joka tahallisesti… Lue lisää »
Kärsimys on vahingonkorvauslaissa oma vahinkolajinsa, joka eroaa henkilövahingosta. Kärsimyksellä tarkoitetaan loukkaavan teon aiheuttamaa henkistä kärsimystä, kuten mielipahaa, pelkoa, nöyryytystä tai surua. Toisin kuin henkilövahinko, kärsimys ei edellytä lääketieteellisesti todettavaa fyysistä… Lue lisää »