Lahjailmoitus on tärkeä keino suojata lahjoitettu omaisuus velkojilta. Tämä käytäntö on erityisen merkityksellinen esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa henkilö on antanut arvokkaita lahjoja lähisukulaisilleen ja myöhemmin joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, kuten konkurssiin.… Lue lisää »
Yleisesti ottaen ennen konkurssia velallisen tekemät oikeustoimet, jotka loukkaavat velkojien oikeuksia voidaan peräyttää takaisinsaannin avulla. Sellainen pesänhoitaja tai velkoja voi vaatia takaisinsaantia, mikäli hän on valvonut saatavaansa konkurssissa taikka heidän… Lue lisää »
Monesti asunto-osakkeen lahjoitus tulee kyseeseen silloin, kun vanhemmat haluavat lahjoittaa asunnon lapselleen. Tällöin lapsen ei tarvitse maksaa vastiketta asunnosta, tai vastike on hyvin pieni, ja prosessi on suhteellisen suoraviivainen ja… Lue lisää »
Kiinteistön lahjoitus tarkoittaa sitä, että kiinteistö siirtyy uudelle omistajalle joko ilman vastiketta tai hyvin alhaisella vastikkeella. Tämä tulee yleensä kyseeseen esimerkiksi silloin, kun vanhemmat haluavat siirtää kiinteistönsä lapsilleen. Kiinteistön lahjoitus… Lue lisää »
Kiinteistö voidaan luovuttaa uudelle omistajalle ilman vastiketta, jolloin puhutaan lahjan antamisesta. Lahjaksi luetaan myös sellainen luovutus, jossa vastike on hyvin alhainen. Omistusoikeus kiinteistöön siirtyy yleensä lahjakirjan allekirjoittamisella, mutta omistusoikeuden siirtymisestä… Lue lisää »
Ennakkoperintö on vainajan elinaikanaan rintaperilliselle antama lahja, joka otetaan huomioon perinnönjaossa, paitsi jos perittävä on määrännyt, että lahjaa ei ole pidettävä ennakkoperintönä. Tällainen lahja voidaan kuitenkin ottaa huomioon suosiolahjana lakiosia laskettaessa (ks. lisää… Lue lisää »
Jos leski ei kuolleen puolisonsa jälkeen vaadi vainajan omaisuutta avio-oikeuden nojalla tasinkona, ei tätä tasingosta luopumista ole verotuskäytännössä yleensä pidetty lahjana. Jos tasingosta luovutaan vain yhden perillisen tai muun kuin… Lue lisää »
Sovittelun yleiset edellytykset Puolittamisperiaatteen säännönmukainen noudattaminen voi johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Osituksen epäoikeudenmukaista lopputulosta varten on avioliittolain 103b §:ssä on säädetty mahdollisuudesta sovitella ositusta. Avioliittolain 103b.1. §:n mukaan ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin… Lue lisää »
Ennakkoperintö ja lakiosa vaikuttavat toisiinsa kahdella tavalla. Ennakkoperintö ensinnäkin lisätään laskennallisesti jäämistöön lakiosaa laskettaessa, jolloin se nostaa lakiosan arvoa. Tätä kautta lakiosan määrä kasvaa. Toisaalta saatu ennakkoperintö kuitenkin pienentää ennakkoperinnön… Lue lisää »
Milloin on kyseessä ennakkoperintö? Pääsääntöisesti perittävän rintaperilliselle elinaikanaan antamat lahjat on ennakkona vähennettävä rintaperillisen perinnöstä. Tämän ns. ennakkoperintöolettaman voi kumota perittävän nimenomainen määräys, että kyseessä ei ole ennakkoperintö. Olosuhteista voidaan… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.