Ympäristö ja asuminen

Ympäristöä ja asumista säädellään erilaisin keinoin. Asumista ja ympäristöä turvataan esimerkiksi kaavoitusten, maankäytön suunnittelun sekä katujen ja yleisten alueiden hallinnalla, kehittämisellä ja ylläpitämisellä. Lisäksi ympäristöä ja luontoa suojellaan samaisilla teoilla. Ympäristö ja asuminen -osuudesta löydät tietoa muun muassa kiinteistötoimituksesta, teistä, vesistöistä ja yhteisalueista.

Naapurit: Haitta ja sietämisvelvollisuus ›

Kiinteistöllä tapahtuvan toiminnan on yleensä pysyttävä kiinteistön rajojen sisällä. Kuitenkin toiminnan haitallisetkin vaikutukset ulottuvat usein naapurikiinteistöön. Sitä ei voida lainsäädännönkään avulla kokonaan estää. Kiinteistöjen omistajilla on siksi tavanomaisen käytön aiheuttamien vaikutusten sietämisvelvollisuus. kuinka paljon haittaa naapuri on velvollinen sietämään? Naapuruussuhdelain mukainen immissiokielto tarkoittaa, että kiinteistön käytöstä ei saa aiheutua naapurille kohtuutonta rasitusta esimerkiksi pölystä, hajusta Lue lisää ›

Alueen lunastamisella pyritään kiinteistöjaotuksen parantamiseen ›

Pääsääntöisesti maata lunastaa usein yleiseen tarpeeseen valtio, kunta tai esimerkiksi sähkölaitos mutta myös yksityinen henkilö voi lain nojalla lunastaa maata. Yksityinen henkilö voi toiseen kiinteistöön lunastaa vesijättöä, yhteistä aluetta tai ulkopalstan. Kuka tahansa ei kuitenkaan voi hakea lunastusoikeutta vesijättöön, yhteiseen alueeseen tai ulkopalstaan, sillä oikeus on viereisen kiinteistön omistajalla. Vesijätön lunastaminen Vesijätön ja yhteisen alueen Lue lisää ›

Vesijättö: Rantatilan ja vesirajan väliin syntyvä uusi maa-alue ›

Maan kohoaminen, vesistöjen kuivuminen ja vedenpinnan alentuminen synnyttää rantaviivan siirtymisen seurauksena rantatilan ja vesirajan väliin uutta maa-aluetta eli ns. vesijättöä. Vesijättö kuuluu yleensä vesialueen omistajalle. Siksi se estää usein ranta-alueen tarkoituksenmukaista käyttöä. Vesijättö voidaan lunastaa siihen rajoittuvaan kiinteistöön kiinteistönmuodostamislain mukaisesti. lunastus Toimitusta voi hakea vesijättöön rajoittuvan kiinteistön omistaja. Lunastusta voi vaatia myös vesijätön omistaja. Vesijätön Lue lisää ›

Kiinteistöjaotus ja kiinteistöjen käyttö paremmaksi uusjaolla ›

Uusjaon tavoitteena on parantaa kiinteistöjaotusta ja edistää kiinteistöjen käyttöä. Siinä useamman tilan tai jopa koko kunnan kiinteistöjaotus järjestetään uudelleen. Uusjaon edellytyksenä on, että sen hyöty on kustannuksia ja haittoja suurempi. Suunnittelu on tärkeä osa uusjakoa. Siinä selvitetään uusjaossa noudatettavat periaatteet ja suoritettavat toimenpiteet. Uusjakoon voi liittyä muun muassa uusien teiden ja vesijohtojen rakentamista ja maanparannustoimenpiteitä. Lue lisää ›

Mitä kiinteistönmuodostamisella ja kiinteistötoimituksella tarkoitetaan? ›

Kiinteistönmuodostuksen tavoitteena on tarkoituksenmukaisten kiinteistöjen aikaansaaminen. Kun kiinteistöä lähdetään muodostamaan, on otettava huomioon kiinteistönmuodostuslaki ja kaavoitukset. Kiinteistönmuodostusasioita ovat mm. tonttijaot, toimitusten valmistelut, erilaiset kiinteistötoimitukset, hakemuskaavakkeet ja kiinteistötietojärjestelmän otteet. kiinteistötoimitus Kiinteistötoimituksilla muodostetaan uusia kiinteistöjä, muutetaan kiinteistöihin liittyviä oikeuksia tai määritetään kiinteistön ulottuvuuksia. Yleisimpiä kiinteistötoimituksia ovat lohkominen, tontin ja yleisen alueen mittaus, halkominen, tilusvaihto sekä kiinteistönmääritys. Kiinteistötoimitus Lue lisää ›

Kiinteistötoimitus, jossa tapahtuu alueiden vaihto keskenään ›

Tilusvaihto on kiinteistötoimitus, jossa eri kiinteistöihin kuuluvat alueet vaihdetaan keskenään. Vaihdettavien alueiden tulee olla suunnilleen samanarvoiset. Jos vaihdettavat alueet ovat eriarvoisia, arvoero on korvattava. Yleensä toimitus edellyttää maanomistajien sopimusta alueiden vaihdosta. Tilusvaihto voidaan suorittaa ilman sopimusta, jos vaihdon kohteena on vähäinen alue. Tällöin puhutaan pakollisesta tilusvaihdosta. Tilusvaihdon tarkoituksena on kiinteistöjaotuksen selventäminen ja tarkoituksenmukaisuus. Tilusvaihto suoritetaan Lue lisää ›

Luonnonsuojelu: Muinaismuistot ›

Muinaismuistot ovat kulttuuriympäristön osia, joihin liittyy jokin historiallinen tapahtuma. Muinaismuistot ovat suoraan lain nojalla suojeltuja. Näin nekin kohteet, joita ei ole vielä löydetty, on jo valmiiksi suojan piirissä. Muinaismuistot jaetaan kiinteisiin muinaisjäännöksiin, laivalöytöihin ja irtaimiin muinaisesineisiin. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat muinaisista ajoista kertovat rakennelmat kuten maakummut, haudat ja palvontapaikat. Irtaimia muinaisesineitä ovat mm. rahat, aseet, työkalut Lue lisää ›

Kiinteistörasite: Tieoikeus, johtorasite ja autopaikka ›

Kiinteistörasite on kiinteistön hyväksi perustettu oikeus toiseen kiinteistöön. Oikeuden haltija saa käyttää toisen kiinteistön aluetta oikeuden sallimissa rajoissa. Kiinteistörasitteet eivät ole henkilökohtaisia ja ne säilyvät kiinteistön omistajavaihdoksista riippumatta. Tavallisimpia kiinteistörasitteita ovat tie-, johto- ja autopaikkarasitteet. Niiden perustaminen edellyttää yleensä kiinteistöjen omistajien välistä sopimusta. Perustamisen edellytyksenä on, että rasite on tarpeellinen eikä se aiheuta rasitetulle kiinteistölle Lue lisää ›

Maanmittauslaitoksen toiminta ›

Maanmittauslaitos toimii maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Maanmittauslaitos huolehtii kiinteistötietojärjestelmästä, kiinteistöjä koskevista rekistereistä ja yleisistä kartastotöistä. Se tuottaa ja välittää kiinteistöjä, maastoa ja ympäristöä koskevaa tietoa ja palveluja kansalaisten ja yhteiskunnan tarpeisiin. Maanmittauslaitoksen aineiston avulla laaditaan karttoja. Maanmittauslaitos pitää yllä myös valtakunnallista paikkatietohakemistoa. Lisäksi maanmittauslaitoksessa käsitellään kiinteistöjen kirjaamisasiat kuten lainhuudatukset. Maanmittauslaitoksen lakiperusteiset tehtävät Laissa Maanmittauslaitoksesta sen Lue lisää ›

Lohkominen: Määräala muodostetaan itsenäiseksi kiinteistöksi ›

Lohkominen on tavallisin kiinteistötoimitus. Siinä rajoitettu, karttaan merkitty alue eli määräala muodostetaan itsenäiseksi kiinteistöksi. Kiinteistöä, josta määräala erotetaan, kutsutaan emäkiinteistöksi. Kiinteistöksi erotettu määräala on lohkokiinteistö ja jäljelle jäänyt emäkiinteistön osa kantakiinteistöä. Näin muodostetulle kiinteistölle annetaan oma kiinteistötunnus ja siitä tulee itsenäinen rekisteriyksikkö. Lohkomalla voidaan myös siirtää määräala toiseen kiinteistöön, saajakiinteistöön. Lohkominen liittyy usein kiinteistökauppaan tai Lue lisää ›

Rakennuslupa

Rakennuksen rakentaminen on luvanvaraista, ja siihen tarvitaan rakennuslupa. Tällaisia rakennustöitä voi olla esimerkiksi vajan rakentaminen kesämökin viereen, tai kerroksen lisääminen taloon. Rakennuslupa tarvitaan myös rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen, tai kun kyseessä on terveydelle mahdollisesti haitallinen muutostyö, kuten saunan rakentaminen. Pieniin rakennushankkeisiin rakennuslupaa ei välttämättä tarvita, vaan ilmoitus rakennusviranomaiselle voi riittää. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteys juristiin.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ympäristöön ja asumiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeuksilla on taattu jokaiselle oikeus nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistus­suhteista, jolloin jokamiehenoikeuksien hyödyntäminen ei velvoita maanomistajan tai haltijan lupaa.

2

Naapurit

Kiinteistöjen omistajilla on tavanomaisen käytön aiheuttamien vaikutusten haitta ja sietämisvelvollisuus, johon sisältyvät naapurit. Kiinteistön käytöstä ei saa aiheutua naapureille kohtuutonta haittaa.

3

Asemakaava

Asemakaavassa on yksityiskohtaisesti määritelty, miten aluetta tulee käyttää. Kaava osoittaa rakennusten, puistojen ja katujen sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen, joita rakentamisessa tulee noudattaa.

4

Kiinteistön lohkominen

Lohkominen on yksi tavallisimmista kiinteistötoimituksista. Lohkomisessa rajoitettu alue eli määräala muovataan itsenäiseksi kiinteistöksi.