Ympäristö ja asuminen

Ympäristöä ja asumista säädellään erilaisin keinoin. Asumista ja ympäristöä turvataan esimerkiksi kaavoitusten, maankäytön suunnittelun sekä katujen ja yleisten alueiden hallinnalla, kehittämisellä ja ylläpitämisellä. Lisäksi ympäristöä ja luontoa suojellaan samaisilla teoilla. Ympäristö ja asuminen -osuudesta löydät tietoa muun muassa kiinteistötoimituksesta, teistä, vesistöistä ja yhteisalueista.

Mitä ovat ympäristövahingot? ›

Ympäristövahingolla tarkoitetaan tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta ympäristölle tapahtunutta vahinkoa. Vahinko voi johtua esimerkiksi onnettomuudesta, laiminlyönnistä tai tahallaan aiheutettuna eli esimerkiksi rikoksen johdosta. Vahinko luokitellaan ympäristövahingoksi, jos se johtuu a) veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta, b) melu-, tärinä-, säteily-, valo-, lämpö- tai hajuhaitasta tai c) muusta vastaavasta häiriöstä. Esimerkki ympäristövahingosta: Tehtaan jätevesialtaasta on päässyt vuotamaan jätevettä Lue lisää ›

Ennakoimalla voidaan välttää ympäristövahingot ›

Ympäristövahinkoja pyritään välttämään ennakolta. Suomessa kaikkeen ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan tarvitaan ympäristölupa. Toimintaa ei saa harjoittaa, jos lupaa ei myönnetä. Jos kyse on tilapäisestä toiminnasta, josta aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaara, riittää luvan sijasta kirjallinen ilmoitus. Tilapäisessä toiminnassa voi olla kyse esimerkiksi äänekkäästä yleisötilaisuudesta aiheutuvasta meluhaitasta. Ympäristöä mahdollisesti pilaavan toiminnan harjoittajalla on velvollisuus olla selvillä Lue lisää ›

Maastoliikenne: Maastoliikenteen rajoittaminen ›

Alueellinen ympäristökeskus voi rajoittaa maastoliikennettä. Alueellista kieltoa tai rajoitusta voi hakea mm. yksityinen maanomistaja, jota asia koskee. Ympäristökeskukset huolehtivat siitä, että moottorikelkkailu tai muu maastoliikenne ei uhkaa haavoittuvia luontoalueita. Myös meluhaittoihin kiinnitetään huomiota. Ympäristökeskus voi tavoitteiden saavuttamiseksi osallistua reitistön suunnitteluun sekä asettaa alueellisia liikkumis- ja nopeusrajoituksia. Moottorikelkkailu ei saa aiheuttaa vahinkoa tai haittaa luontaiselinkeinolle, luonnolle Lue lisää ›

Yhteismetsä: Kiinteistöjen yhteinen alue ›

Kannattaako yhteismetsä? Yhteismetsä on kiinteistöjen yhteinen alue, jota käytetään kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsän osakkaita ovat ne, jotka omistavat osuuden yhteismetsästä. Yhdistämällä voimansa osakkaat voivat suorittaa metsätaloudelliset toimenpiteet tarkoituksenmukaisemmin ja edullisemmin ja hakkuutuotot jakautuvat tasaisemmin. Yhteismetsän tuotto kuuluu sen osakkaille. Yhteismetsiin sovelletaan yhteisaluelain sijasta yhteismetsälakia. Yhteismetsän muodostamisesta säädetään kiinteistönmuodostamislaissa. Yhteismetsän muodostamisesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion varoista. Lue lisää ›

Kiinteistö: Osuus yhteisalueesta ›

Kuuluuko kiinteistöllesi osuus yhteisalueesta? Yhteisellä alueella tarkoitetaan useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluvaa aluetta. Yhteisalueen muodostaminen edellyttää yhdistettävien kiinteistöjen omistajien sopimusta ja yhteisalueen tarpeellisuutta. Kiinteistöjen yhteisalue voi olla myös vesialue. Asemakaava-alueella yhteisaluetta ei saa muodostaa. Yhteisalueen osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat ja he yhdessä muodostavat osakaskunnan. Yhteisillä vesialueilla osakaskunta toimii myös kalastuslain mukaisena kalastuskuntana. Osakaskunta huolehtii yhteisen alueen Lue lisää ›

Vesistörakentaminen: Padon tai penkereen rakentaminen luvanvaraista ›

Tarvitseeko vesistörakentamiseen lupaa? Padotus, pengerrys, sillan teko jne.? Vesistörakentamisella tarkoitetaan rakennustöitä mm. vesien käytön tai suojelun edistämiseksi, tulvien ehkäisemiseksi ja viljely- tai metsämaan kuivattamiseksi. Vesistöihin rakennetaan patoja, penkereitä ja tekojärviä, perataan vanhoja ja kaivetaan uusia uomia sekä ruopataan rantoja ja vesiväyliä. Vesirakentaminen vaikuttaa jokien ja järvien vedenkorkeuksiin, virtaamiin tai pohjanmuotoihin. Rakentamisella on usein vaikutuksia myös Lue lisää ›

Vesistönkäyttö: Vesistönkäytön rajoittaminen ›

Miten vesistönkäyttöä on rajoitettu? Saako talousvettä ottaa? Vesilaki rakentuu yleiskieltojärjestelmän varaan. Yleiskieltojärjestelmä osoittaa luvantarvekynnyksen. Jos toimintaan liittyy riski kiellon rikkomisesta, lupa on hankittava. Sulkemiskielto kieltää joen, salmen tai kapeikon syvimmällä kohdalla kulkevan valtaväylän sulkemisen ilman aluehallintoviraston lupaa. Muuttamiskielto koskee toimenpiteitä, jotka aiheuttavat haitallisia seurauksia vesistöön tai sen ympäristöön. Tällaisia voivat olla esimerkiksi veden johtaminen vesistöstä Lue lisää ›

Vesistön käyttö: Minkälainen vesistön käyttö mahdollista? ›

Miten vesistöä saa käyttää? Saako rantaa muokata? Vesilain mukaisen suuren yleiskäytön perusteella jokaisella on oikeus kulkea avoimessa vesistössä ja jäällä. Kulkuoikeutta ei kuitenkaan ole alueella, joka on laillisesti suljettu. Vesistössä kulkevalla on oikeus käyttää vierasta vesialuetta myös ankkuroimispaikkana. Jokaisella on lisäksi oikeus uittaa puutavaraa yleisessä uittoväylässä ja avoimilla vesialueilla. Pienen yleiskäytön nojalla sallittua on veden Lue lisää ›

Vesilaki: Suomen laajin ympäristölaki ›

Tunnetko vesilain säännökset mm. laiturin rakentamisesta? Vesilaki on Suomen laajin ympäristölaki. Siinä säännellään kattavasti eri vesienkäyttömuotoja eikä sen soveltamisalaa voida yksityiskohtaisesti määritellä. Vesilakia sovelletaan erilaisiin hankkeisiin ja toimintoihin, jotka jollain lailla liittyvät veteen. Vesilain piiriin kuuluu muun muassa toiminnot, jotka koskevat veden käyttämistä. Näitä ovat esimerkiksi vedenhankinta ja vesivoiman käyttö. Lakia sovelletaan myös vesialueilla kulkemiseen Lue lisää ›

Vesihuolto: Laadukas talousvesi tavoitteena ›

Miten vesien huolto hoidetaan? Vesihuollon tavoitteena laadukkaan talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuoltoon kuuluu vedenhankinta ja –jakelu, viemäröinti sekä jätevesien käsittely. Talousvesi otetaan pohja- tai pintavedestä, puhdistetaan ja johdetaan vesijohtoja pitkin kuluttajille. Käytön jälkeen vedestä tulee jätevettä, joka johdetaan viemäriin, käsitellään jätevedenpuhdistamossa ja johdetaan vesistöön. Jätevedenpuhdistuksessa syntyy myös lietettä, joka tulee käsitellä ja Lue lisää ›

Rakennuslupa

Rakennuksen rakentaminen on luvanvaraista, ja siihen tarvitaan rakennuslupa. Tällaisia rakennustöitä voi olla esimerkiksi vajan rakentaminen kesämökin viereen, tai kerroksen lisääminen taloon. Rakennuslupa tarvitaan myös rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen, tai kun kyseessä on terveydelle mahdollisesti haitallinen muutostyö, kuten saunan rakentaminen. Pieniin rakennushankkeisiin rakennuslupaa ei välttämättä tarvita, vaan ilmoitus rakennusviranomaiselle voi riittää. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteys juristiin.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ympäristöön ja asumiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeuksilla on taattu jokaiselle oikeus nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistus­suhteista, jolloin luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksia hyödyntäen ei velvoita henkilöä hankkimaan maanomistajan tai maan haltijan lupaa.

2.

Naapurit

Kiinteistöjen omistajilla on tavanomaisen käytön aiheuttamien vaikutusten haitta ja sietämisvelvollisuus.

3.

Asemakaava

Asemakaavassa on yksityiskohtaisesti määritelty, miten aluetta tulee käyttää. Kaava osoittaa rakennusten, puistojen ja katujen sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen, joita rakentamisessa tulee noudattaa. Asemakaava laaditaan niin, että sillä luodaan edellytykset terveelliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle.

4.

Kiinteistön lohkominen

Lohkominen on yksi tavallisimmista kiinteistötoimituksista. Lohkomisessa rajoitettu alue eli määräala muovataan itsenäiseksi kiinteistöksi.