Ympäristö ja asuminen

Ympäristöä ja asumista säädellään erilaisin keinoin. Asumista ja ympäristöä turvataan esimerkiksi kaavoitusten, maankäytön suunnittelun sekä katujen ja yleisten alueiden hallinnalla, kehittämisellä ja ylläpitämisellä. Lisäksi ympäristöä ja luontoa suojellaan samaisilla teoilla. Ympäristö ja asuminen -osuudesta löydät tietoa muun muassa kiinteistötoimituksesta, teistä, vesistöistä ja yhteisalueista.

Rakennuskielto: Kunta voi määrätä ›

Kuinka pitkään alue voi olla rakennuskiellossa? Kuntakaavojen eli yleis- ja asemakaavojen laatimisvaiheessa kunta voi määrätä kaava-alueelle rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen. Niiden tarkoituksena on, että kaava-alue pysyy muuttumattomana suunnittelun ajan eikä kaavan toteuttamiselle aiheudu haittaa. Päätös kiellosta tai rajoituksesta voidaan tehdä, kun kaavan laatiminen on tullut vireille. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus tulevat voimaan, kun niistä on kunnassa asianmukaisesti Lue lisää ›

Rakennuslupa: Rakennuksen rakentaminen luvanvaraista ›

Tarvitsetko rakennuslupaa? Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Muita maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia lupia ovat toimenpidelupa, purkamislupa ja maisematyölupa. Maa-ainesten ottaminen vaatii maa-aineslain mukaisen luvan. Rakennuslupa tarvitaan myös korjaus- tai muutostyöhön ja rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen. Vähäisiin rakennushankkeisiin ei tarvita rakennuslupaa. Sen sijaan niihin on haettava toimenpidelupa tai tehtävä hankkeesta ilmoitus kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset luvat Lue lisää ›

Viranomaisen talteenotto-oikeus — kalastuslaki ›

Talteenotto-oikeus oikeus sisältää oikeuden otta talteen kalastuksessa käytetyn pyydyksen, kalastusvälineen tai saaliin. Talteenotto-oikeus on kalastusta valvovalla viranomaisella ja hyväksytyllä kalastuksenvalvojalla. Kalastusta valvovia viranomaisia ovat poliisi, rajavartiolaitos, metsähallituksen kalastusta valvovat virkamiehet (erätarkastajat) sekä hyväksytyt kalastuksenvalvojat. Tarkastusoikeus on myös valtion kalatalousviranomaisilla. Kalatalousviranomaisia ovat maa- ja metsätalousministeriö sekä ne elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, joille kalatalousasiat kuuluvat. Talteenotto-oikeus ja Lue lisää ›

Saaliintarkastusoikeus kalastuksenvalvonnassa ›

Saaliintarkastusoikeus on kalastusta suorittavan viranomaisen kalastuksen valvontaan liittyvä oikeus eli toimivaltuus. Kalastusta valvovia viranomaisia ovat poliisi, rajavartiolaitos, metsähallituksen kalastusta valvovat virkamiehet (erätarkastajat) sekä hyväksytyt kalastuksenvalvojat. Tarkastusoikeus on myös valtion kalatalousviranomaisilla. Kalatalousviranomaisia ovat maa- ja metsätalousministeriö sekä ne elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, joille kalatalousasiat kuuluvat. Saaliintarkastuoikeus ei ole pakkokeinolain mukaista etsintää ( yleensä paikkaan liittyvänä kalastusrikoksen Lue lisää ›

Milloin kala on vapautettava? — kalastusrikkomus ja -rikos ›

Kala on vapautettava, jos se on pyydetty vastoin annettuja pyyntimittoja. Kala on aina laskettava takaisin veteen, jos se on saatu rauhoitus- tai kieltoaikana. Myös kielletyllä kalastusvälineellä tai pyydyksellä saatu kala on laskettava veteen. Kielletyllä kalastustavalla tai pyyntimenetelmällä saatu kala on samoin laskettava veteen. Kala on vapautettava rangaistuksen uhalla Kalastusrikkomukseen syyllistyy se joka ei noudata kalastustavasta, Lue lisää ›

Rauhoitetut kalat ja pyyntimitat määritellään asetuksella ›

Rauhoitetut kalat löytyvät kalastusasetuksesta. Rauhoitus voidaan tehdä silloin kun jonkin kalalajin tai -kannan lisääntyminen vaarantuu tai heikentyneiden kantojen suojeleminen sitä edellyttää. Rauhoitus voidaan tehdä koko maata tiettyä aluetta koskevana valtioneuvoston asetuksella. Rauhoitetun kalan pyydystäminen, myynti tai sellaisen kalan pyytämiseen erityisesti soveltuvan pyydysten käyttö on kielletty rauhoitusaikana. Kielletyistä pyydyksistä voidaan säätää asetuksella. Pyyntimitat Kalalajeille tai -kannoille voidaan Lue lisää ›

Yleiskalastusoikeuden rajoittaminen ›

Yleiskalastusoikeuden rajoittaminen mahdollista ELY-keskuksen (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) päätöksellä. Päätös voi koskea määrättyllä vesialueella onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta. Yleiskalastusoikeuden rajoittaminen  – perusteet Ely-keskuksen rajoituspäätös voi perustua käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteiden tai kalakannan tavanomaista tehokkaamman hoidon tulosten turvaamiseksi tai kalataloudellisten tutkimuksen suorittamiseksi. Päätös voidaan tehdä myös vaarantuneen kalakannan säilymisen turvaamiseksi. Rajoittamisesta voidaan päättää myös kaupallisessa tai Lue lisää ›

Kalastukseen käytettävien pyydysten merkintä ›

Pyydysten merkintä on tehtävä siten, että ne ovat selvästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa. Seisova pyydys on pyyntiina paikalle laskettu kalanpyydys, kuten verkko, pitkäsiima, muu koukkupyydys, rysä katiska ja muu sulkupyydys. Kiinteä pyydys on pato ja muu kalastukseen tarkoitettu pysyväisluonteinen rakennelma. Pyydysteen merkintään käytettäviä välineitä ei saa asettaa tai jättää veteen ilman pyydyksiä. Tämä ei kuitenkaan Lue lisää ›

Paliskunnan kokouksen päätöksenteko ›

Paliskunnan kokouksen päätöksenteko on menettelyä, jossa päätetään paliskunnan asioista. Paliskunnan muodostavat paliskunnan osakkaat, eli poronomistajat. Paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä suorittamiseksi. Paliskunnan osakas ei vastaa henkilökohtaisesti paliskunnan velvoitteista. Poronomistajan oikeus saada poronsa hoidetuksi Poronomistajalla joka asuu poronhoitoalueella on oikeus saada Lue lisää ›

Poronhoitoalue ›

Poronhoitoalue käsittää koko Lapin maakunnan alueen lukuun ottamatta Kemiä, Keminmaata ja Torniota. Poronhoitoalueeseen kuuluvat myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueesta Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven, Suomussalmen ja Hyrynsalmen, Oulusta entisen Yli-Iin kunnan alueen ja entisen Ylikiimingin kunnan alueesta Kiiminkijoen pohjoispuolella olevan alueen, Iistä entisen Kuivaniemen kunnan alueen sekä Puolangasta ja Utajärvestä Kiiminkijoen ja seututien 891 (Hyrynsalmi–Puolanka) pohjoispuolella olevat Lue lisää ›

Rakennuslupa

Rakennuksen rakentaminen on luvanvaraista, ja siihen tarvitaan rakennuslupa. Tällaisia rakennustöitä voi olla esimerkiksi vajan rakentaminen kesämökin viereen, tai kerroksen lisääminen taloon. Rakennuslupa tarvitaan myös rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen, tai kun kyseessä on terveydelle mahdollisesti haitallinen muutostyö, kuten saunan rakentaminen. Pieniin rakennushankkeisiin rakennuslupaa ei välttämättä tarvita, vaan ilmoitus rakennusviranomaiselle voi riittää. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteys juristiin.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ympäristöön ja asumiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeuksilla on taattu jokaiselle oikeus nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistus­suhteista, jolloin jokamiehenoikeuksien hyödyntäminen ei velvoita maanomistajan tai haltijan lupaa.

2

Naapurit

Kiinteistöjen omistajilla on tavanomaisen käytön aiheuttamien vaikutusten haitta ja sietämisvelvollisuus, johon sisältyvät naapurit. Kiinteistön käytöstä ei saa aiheutua naapureille kohtuutonta haittaa.

3

Asemakaava

Asemakaavassa on yksityiskohtaisesti määritelty, miten aluetta tulee käyttää. Kaava osoittaa rakennusten, puistojen ja katujen sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen, joita rakentamisessa tulee noudattaa.

4

Kiinteistön lohkominen

Lohkominen on yksi tavallisimmista kiinteistötoimituksista. Lohkomisessa rajoitettu alue eli määräala muovataan itsenäiseksi kiinteistöksi.