Immateriaalioikeudet

Immateriaalioikeuden piiriin lukeutuvat aineettomat oikeudet kuten patentti, tavaramerkki ja tekijänoikeus. Suojaamalla immateriaalioikeutensa, yrittäjä voi estää ulkopuolista esimerkiksi hyödyntämästä keksintöään tai luomustaan. Tässä osiossa selvennetään muun muassa prosessimenettelyjä eri immateriaalioikeuksien suojaamiseksi, immateriaalisuojan vaikutuksia, sekä hyvityksiä immateriaalisuojan luokkauksista.

Kokoomateoksen tekijänoikeussuoja voi olla itsenäistä ›

Kokoomateoksen tekijänoikeussuoja on lailla suojattua tekijänoikeussuojaa, jota kokoomateos voi nauttia. Mikä on kokoomateos? Kokoomateos on kirjallinen tai taiteellinen teostyyppi, joka on aikaansaatu yhdistämällä teoksia tai teosten osia. Tällaisia kokoomateoksia voivat olla esimerkiksi runoantologiat, tietosanakirja ja jotkut tietokannat. Pelkästään se, että mekaanisesti yhdistetään tietoa ei tee kokoomateosta. Kokoomateoksen tekijänoikeussuoja – sisältö Sillä, joka yhdistämällä teoksia tai Lue lisää ›

Kirjallinen teos saa tekijänoikeuden suojaa ›

Kirjallinen teos saa yleensä tekijänoikeussuojaa. Tekijänoikeudet ovat teoksen luojalla, kirjallisessa teoksessa yleensä kirjoittajalla. Mikä on kirjallinen teos Kirjallisena teoksena pidetään tieto- ja kaunokirjallisten teosten lisäksi myös kartaa tai muuta selittävää piirustusta. Teos voi olla graafisesti ja plastillisesti muotoiltu teos sekä tietokoneohjelma. Ilmenemistapaa ei ole tarkoin rajattu. Suojan saamisen edellytys on teoskynnyksen ylittyminen. Teoskynnys ylityy ,kun Lue lisää ›

Isyysoikeus on moraalinen tekijänoikeus ›

Isyysoikeus liittyy tekijänoikeuksien moraalisiin oikeuksiin. Kun tekijä valmistaa teoksen, hänellä on teostaan kohtaan tekijänoikeuksia, mutta myös moraalisia oikeuksia. Moraalisilla oikeuksilla suojataan tekijän persoonaa ja teoksen omalaatuisuutta. Isyysoikeus sisällöllisesti Isyysoikeus tarkoittaa, että tekijän nimi on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti, kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin. Hyvä tapa ja siitä johtuvat kriteerit Lue lisää ›

Hyvitys tekijänoikeuden loukkauksesta ›

Hyvitys on maksettava sen, joka syyllistyy tekijänoikeuden loukkaukseen. Oikeudenhaltijalle on myös maksettava korvaus, sekä tekijänoikeutta loukkaavan teoksen kappaleen menettäminen. Teosten käyttäminen tekijänoikeuslain vastaisesti on tekijänoikeusloukkaus; tällaisia ovat esim. piraattilevyn maahantuonti, yleisön saataville saattaminen (esim. vertaisverkossa) sekä luvaton valmistaminen.  Teko voi olla rikos; tekijänoikeuslaissa määritellään tekijänoikeusrikkomus ja rikoslaissa tekijänoikeusrikos omien tunnunsmerkistöjensä mukaan. Mistä hyvitys voidaan määrätä? Hyvitys Lue lisää ›

Esittävän taiteilijan tekijänoikeudet ›

Esittävän taiteilijan tekijänoikeudet määritellää tekijänoikeuslaissa. Tarkalleen esittävän taiteilijan tekijänoikeudet ts. suoja, kuuluu tekijänoikeuden lähioikeuksiin. Oikeuskielessä puhutaa esittävän taiteilijan suojasta. Mikä on esittävä taiteilija? Esittävällä taiteilijalla tarkoitetaan henkilöä, joka esittää kirjallisen tai taiteellisen teoksen tai kansanperinteen mukaisen esityksen. Esittäjää voidaan siis suojataa, vaikka esittäjä ei olisikaan itse luonut kyseistä teosta. Esittäviä taiteilijoita ovat esimerkiksi laulajat, näyttelijät Lue lisää ›

Äänitallenteen tuottajan suoja ›

Äänitallenteen tuottajan suoja on äänitallenteen tuottajalla. Suojaa kutsutaan myös ns. lähioikeussuojaksi. Suoja on voimassa lähtökohtaisesti tallentamishetkestä 50 vuotta. Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tai selittävä kirjallinen. Se voi olla myös suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote. Myös Lue lisää ›

Patenttilaki: Patentoinnin rajoitteet ›

Patenttilailla on patentoitavuuden ulkopuolelle rajattu joitakin sinänsä keksinnöiksi luokiteltavia asioita, mutta joiden kaupallinen hyödyntäminen on yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastaista. Kaupallista hyödyntämistä ei pidetä yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastaisena vain siitä syystä, että se on laissa kielletty. Siten myös tietyt lain sallimat keksinnöt eivät hyvän tavan vastaisina ole patentoitavissa. Voinko patentoida esimerkiksi ihmisen Lue lisää ›

Toiminimi: Toiminimen suoja ja kaupparekisteri ›

Onko toiminimellä suojaa? Aloittavan yrittäjän on ilmoitettava, millä toiminimellä yritystoimintaa aiotaan harjoittaa. Toiminimen tulee olla yksilöllinen ja erottuva. Se ei saa olla hyvän tavan vastainen tai harhaanjohtava eikä sekoitettavissa jo suojattuun toiminimeen. Sekoitettavuuden edellytyksenä on, että niiden haltijat harjoittavat samankaltaista toimintaa tai sama toiminimi muuten vahingoittaa vakiintuneemman toiminimen toimintaa. Toiminimeen saa yksinoikeuden rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla Lue lisää ›

Kulutushyödyke: Markkinointi ja vertaileva mainonta ›

Onko vertaileva mainonta sallittua? Vertailevalla mainonnalla tarkoitetaan mainontaa, josta voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa kilpailija tai kilpailijan markkinoima hyödyke. Vertaileva mainonta on sallittua, jos se ei ole totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ja se koskee hyödykkeitä, joita käytetään samaan tarkoitukseen tai samoihin tarpeisiin. Hyödykkeiden yhtä tai useampaa olennaista, todennettavissa olevaa ja edustavaa ominaisuutta tai hyödykkeiden hintoja on Lue lisää ›

Sopimattoman menettelyn seuraus ›

Kilpailumenettelyrikos ja kilpailumenettelyrikkomus Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa voi johtaa tuomioon kilpailumenettelyrikoksesta tai –rikkomuksesta.Kilpailumenettelyrikokseen syyllistyy se, joka käyttää omaa tai toisen elinkeinotoimintaa koskevaa totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua ja siten aiheuttaa toiselle elinkeinonharjoittajalle vahinkoa. Huomionarvoista on se, että totuudenvastainen tai harhaanjohtava ilmaisu voi kohdistua sekä toimijaan itseensä että hänen kilpailijaansa.Kilpailumenettelyrikkomuksesta tuomitaan esim. silloin, kun joku käyttää totuudenvastaista tai Lue lisää ›

Patenttihakemus

Patentti- ja rekisterihallitus myöntää patentit uusille keksinnöille, jotka eivät ole tulleet tunnetuiksi ennen patentin hakemista ja jotka ovat teollisesti käyttökelpoisia. Patenttihakemukseen tulee liittää keksinnön selitys, jonka perusteella alan ammattilainen pystyisi keksintöä käyttämään. Mukaan on liitettävä esimerkiksi patenttivaatimukset ja keksijän nimi. Patentin myöntämisen myötä ainoastaan patentinhaltija saa hyödyntää keksintöä ammattimaisesti. Patenttihakemus kannattaa tehdä huolellisesti ja mahdollisesti juristin apua käyttäen, sillä hakemusmaksu tulee maksaa vaikkei patenttia myönnettäisikään.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua immateriaalioikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Tavaramerkin rekisteröinti

Tavaramerkki rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallitukseen kirjallisesti. Rekisteröidyn tavaramerkin suoja alkaa, kun hakemus on tullut vireille.

2

Patenttihakemus

Patentin myöntää Patentti- ja rekisterihallitus. Patenttia haetaan lomakkeella ja patentin hakeminen maksaa. Patenttivaatimuksesta on käytävä ilmi, mitä patentilla halutaan suojata.

3

Ulkomainen patenttihakemus

Patenttihakemus voidaan tehdä mm. jättämällä hakemus suoraan kyseiseen maahan tai hakemalla Eurooppapatenttia yhdellä hakemuksella Euroopan patenttivirastolta.

4

Mallioikeus

Mallioikeus antaa mallioikeuden haltijalle suojaa. Näin ollen kukaan muu ei voi ilman haltijan lupaa hyödyntää mallia ammattimaisesti elinkeinotoiminnassaan.