Julkinen hallinto

Julkinen hallinto koostuu eri ministeriöistä, hallinnon virastoista sekä laitoksista hallinnon eri tasoilla. Julkinen hallinto kaattakin laajasti yhteiskuntamme eri toimintoja ja sen yksi tärkeimmistä tehtävistä on saattaa säädetyt lait täytäntöön. Laki24 tarjoaa kattavan valikoiman julkisen hallinnon tasoista, tarkoituksesta ja käytännöistä.

Kantelun tekeminen oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille ›

Kantelun voi kirjoittaa vapaamuotoisesti, mutta se pitää tehdä kirjallisesti. Kantelun voi tehdä valinnan mukaan joko oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille, koska heidän tehtävänsä ja toimivaltansa ovat “pääosin samat”.  Oikeuskansleri ja oikeusasiamies eivät tutki samaa aikaa yhtäaikaisesti, vaan kantelun tutkii pääsääntöisesti se taho, jolle kantelu on tullut ensin.   Kantelun voi tehdä itseään koskevassa asiassa, mutta kantelun tekijä voi kannella myös toisen puolesta Lue lisää ›

Ajallinen soveltuvuus on tarkoin säännelty ›

Mitä lakia sovelletaan? Ajallinen soveltuvuus on tärkeä lähtökohta muun muassa rikosoikeudessa. Periaate tulee sovellettua tilanteissa, missä lakeja muutetaan ja rikosasia ratkaistaan myöhemmin, silloin voimassaolevan rikoslain valossa. Ajallinen soveltuvuus tarkoittaa, että kun pitää ratkaista mitä versiota käytetään rikosasiaa tuomitessa, pääsääntö on, että sovelletaan tekohetken lakia. On myös mahdollista, että muuttunut laki johtaa syytetyn kannalta lievempään lopputulokseen Lue lisää ›

EU lainsäädäntö: Asetukset, direktiivit ja muut säädökset ›

Asetus Asetus on Euroopan unionin antama määräys, jolla unioni ohjaa ja säätää jäsenmaiden lainsäädäntöä. Asetus on unionin antamista määräyksistä vahvin. Asetus tulee jokaisessa jäsenmaassa voimaan sellaisenaan ja jota sovelletaan kaikilta osin kaikkialla unionissa. Direktiivi Direktiivi on toinen unionin antama määräys, joka ei tule voimaan sellaisenaan jokaisessa jäsenmaassa. Direktiivi ohjaa jäsenmaiden sisäistä lainsäädäntöä, sillä jokainen valtio Lue lisää ›

Euroopan keskuspankki EU:n toimielimenä ›

Euroopan keskuspankki on yksi Euroopan unionin toimielimistä, jonka päämaja on Frankfurtissa. Euroopan keskuspankki hallinnoi EU:n yhteistä euroa sekä hallinnoi EU:n talous- ja rahapolitiikkaa. Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja eurojärjestelmän tehtävät on määritelty sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta. Lähtökohtana on, että kaikki jäsenvaltiot ottavat ajan myötä euron käyttöön. Keskuspankin toiminta Euroopan keskuspankin tärkeimpiin tehtäviin kuuluu asettaa ohjauskorot, joilla keskuspankki Lue lisää ›

Euroopan komissio EU lainsäädännön toimielimenä ›

Euroopan komissio on EU:n toimielin, joka valmistaa lainsäädäntö ehdotuksia ja vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa päätösten täytäntöönpanosta. Euroopan komissio esittää uutta EU lainsäädäntöä Komissio on ainoa Euroopan unionin toimielin, joka voi esittää lainsäädäntöä Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi. Komission tehtävään kuuluu lainsäädäntöä valmistaessan kuulla asiantuntijoita ja EU:n kansalaisia. Komission tehtävään kuuluu myös varmista yhdessä EU:n Lue lisää ›

Euroopan parlamentti ›

Parlamentin tehtävät Parlamentin tehtävät jakaantuu kolmeen osa-alueeseen. Parlamentin tärkein tehtävä on osallistua EU-lainsäädäntöön hyväksymällä yhteisesti EU:n neuvoston kanssa Euroopan komission lakiehdotuksia. Lisäksi parlamentti päättää kansainvälisistä sopimuksista, EU:n mahdollisesta laajentumisesta ja arvioi Euroopan komission työohjelmaa. Toisena tärkeänä tehtävänä parlamentti toimii kaikkien toimielinten demokraattisena valvojana. Lisäksi parlamentti valitsee Euroopan komission puheenjohtajan ja hyväksyy uuden komission kokonaisuudessaan. Parlamentilla Lue lisää ›

Euroopan unionin neuvosto ›

EU neuvosto Euroopan unionin neuvosto toimii EU:n tärkeimpänä lakisäätävänä elimenä, joka koostuu jäsenmaiden hallituksen edustajista. Neuvosto on luotu 1957 perussopimuksilla. Neuvosto koostuu jäsenmaiden ministereistä. Neuvoston esityslistan aiheet ratkaisevat, ketkä jäsenmaiden ministereistä osallistuvat neuvoston kokoukseen. Kullakin neuvoston ministerillä on jäsenvaltionsa hallitusta sitovat valtuudet. Neuvoston puheenjohtajamaa vaihtuu puolen vuoden välein. Kukin jäsenvaltio toimii puheenjohtajamaan vuorollaan. Puheenjohtajana toimii Lue lisää ›

Euroopan unionin perusoikeuskirja ›

Euroopan unionin perusoikeuskirja määrittää ja vahvistaa perusoikeudet, jotka ovat turvattava sekä EU:n että kansallisen lainsäädännön toimin. Nämä perusoikeudet koskevat EU:n kansallisten ja EU:n alueella asuvien henkilöiden yksilö- ja kansalaisoikeuksia sekä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia. Perusoikeuskirja julkaistettiin vuonna 2000 Nizzassa, jolloin Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat ensimmäisen julistuksen persuoikeuskirjasta. Vuonna 2000 perusoikeuskirjasta ei tullut Lue lisää ›

Euroopan Unionin tuomioistuin ›

EU tuomioistuin varmistaa ja valvoa, että EU:n lainsäädäntö tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla ja samoilla ehdoilla kaikissa EU:n jäsenmaissa. Tämän lisäksi EU:n tuomioistuin valvoo lisäksi, että jäsenmaat ja unionin toimielimet noudattavat unionin lainsäädäntöä. EU-lainsäädännön tulkitseminen EU tuomioistuimen tehtäviin kuuluu EU- lainsäädännön tulkinta ennakkoratkaisumuodossa. EU tuomioistuin valvoo ja varmistaa, että jäsenmaiden tuomioistuimet soveltavat EU-lainssäädäntöä asianmukaisesti. Kansallinen Lue lisää ›

Itseoikaisu viranomaisen päätökseen ›

Itseoikaisu viranomaisen päätökseen tarkoittaa viranomaisen itsensä tekemää oikaisua ennen valitusta omaan päätökseensä, joka huomataan virheelliseksi. Itseoikaisu viranomaisen päätökseen Itseoikaisu tarkoittaa menettelyä, jossa viranomainen korjaa päätöstä sen jälkeen kun asia on ratkaistu. Itseoikaisusäännöstö perustuu hallintolakiin. Oikaisua viranomaisen päätökseen saa vaatia se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Viranomainen saa Lue lisää ›

Hallintopäätös

Hallintopäätös tarkoittaa hallintoasiassa annettua ratkaisua. Asian tutkimatta jättäminen sekä osa- ja väliratkaisut ovat osaltaan hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksiä ovat myös ennakkotiedot ja -ratkaisut esimerkiksi verotusasioissa.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua julkishallintoon liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Hallinnon kieli

Suomessa perustuslain mukaisesti jokaisella on oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa asioidessa. Omalla kielellä tarkoitetaan Suomen kaksikielisyyden mukaisesti joko suomea tai ruotsia.

2.

Laillisuusvalvonta

Suomessa toimii kaksi ylintä laillisuuden valvojaa. He ovat eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Laillisuudenvalvojien tehtävänä on valvoa, että viranomaiset noudattavat lakia toiminnassaan ja täyttävät velvollisuutensa.

3.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksella on tarkoitus hakea muutosta kunnanhallituksen tai lautakuntien päätöksiin. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti suoraan sille toimielimelle, joka on tehnyt sellaisen päätöksen, johon muutosta haetaan.

4.

Kunnallisvalitus

Kunnallisvalitus on valitus, jonka avulla on mahdollista valittaa kunnanvaltuuston päätöksistä. Kunnallisvalitus tehdään suoraan hallinto-oikeudelle. Sen voi tehdä asianosainen, sekä kuka tahansa kunnan jäsen.