Julkinen hallinto

Julkinen hallinto koostuu eri ministeriöistä, hallinnon virastoista sekä laitoksista hallinnon eri tasoilla. Julkinen hallinto kaattakin laajasti yhteiskuntamme eri toimintoja ja sen yksi tärkeimmistä tehtävistä on saattaa säädetyt lait täytäntöön. Laki24 tarjoaa kattavan valikoiman julkisen hallinnon tasoista, tarkoituksesta ja käytännöistä.

Hallintovalitus ›

Hallintovalitus on valitus, jolla voidaan tietyissä tapauksissa hakea muutosta kunnan viranomaisen päätökseen. Hallintovalitusta käytetään ainoastaan silloin, kun erityislainsäädännössä niin säädetään. Näin on määrätty esimerkiksi perusopetuslaissa. Perusopetuslain mukaisiin päätöksiin haetaan siis muutosta hallintovalituksella. Hallintovalitus tehdään hallinto-oikeudelle. Hallintovalitus ja kunnallisvalitus ovat siis vaihtoehtoisia valituksia. Samasta asiasta voidaan valittaa vain jommallakummalla. Kunnallisvalitus väistyy, jos erityislainsäädännössä säädetään hallintovalituksesta. Hallintovalitus Lue lisää ›

Kunnallisvalitus ›

Kunnallisvalitus on valitus, jolla valitetaan kunnanvaltuuston päätöksistä. Se tehdään hallinto-oikeudelle. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kunnan jäsenyyden tarkempi määritteleminen on tarpeen valituskelpoisuuden hahmottamiseksi. Kunnana jäsen voi olla; henkilö, jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on. Valituksen voi tehdä Lue lisää ›

Oikaisuvaatimus ›

Oikaisuvaatimuksella haetaan muutosta kunnanhallituksen ja kunnan lautakuntien päätöksiin. Vaatimus voidaan tehdä, kun ollaan tyytymättömiä johonkin päätökseen. Sillä siis vaaditaan oikaisua päätökseen. Kunnanvaltuustoa lukuunottamatta myös muiden kunnan toimielinten (esim. johtokunnat) päätöksiin haetaan oikaisua oikaisuvaatimuksella. Näiden toimielinten päätösten kohdalla oikaisuvaatimus on pakollinen esivaihe muutoksenhaulle. Niiden päätöksistä ei siis voi suoraan valittaa kunnallisvalituksella. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisesti sille toimielimelle, Lue lisää ›

Hallinnon kieli ›

Suomen perustuslain mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus käyttää omaa kieltään asioidessaan viranomaisissa. Laissa tarkoitettu oma kieli on Suomen kaksikielisyyden mukaisesti joko suomi tai ruotsi. Valtion viranomaisten on palveltava, esimerkiksi opastettava, asiakkaita molemmilla kielillä. Hallintoasian käsittelyssä käytetty kieli vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä yksi- vai kaksikielinen viranomainen. Viranomaisen kielen määrittää kunnan kieli. Kunta on kaksikielinen, jos Lue lisää ›

Hyvän hallinnon periaatteet ›

Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvän hallinnon periaatteita. Näitä periaatteita on viisi: • Yhdenvertaisuusperiaate:Yhdenvertaisuusperiaate tarkoittaa, että viranomaisten on kohdeltava kaikkia asiakkaita tasapuolisesti, ilman että ketään syrjitään. Asioissa on toimittava johdonmukaisesti, eli samanlaisissa asioissa tulee toimia samalla tavalla riippumatta siitä, kuka on asiakkaana. • Tarkoitussidonnaisuuden periaate:Tämä periaate tarkoittaa, että viranomainen ei saa käyttää harkintavaltaansa väärin, vaan Lue lisää ›

Mitä ovat hallintoasiat? ›

Hallintoasia on asia, johon liittyy julkisen vallan käyttöä. Julkisen vallan käyttäjiä ovat valtion ja kuntien viranomaiset. Esimerkiksi siis poliisi, kunnanhallitus ja kuntien lautakunnat käyttävät julkista valtaa, kun he tekevät ihmisiä koskevia päätöksiä. Hallintoasioita ovat viranomaisten tekemät erilaiset kirjalliset ratkaisut ja päätökset. Esimerkiksi lausunnot, suunnitelmat ja esitykset ovat hallintoasioita. Konkreettisia esimerkkejä hallintoasioista ovat siis esimerkiksi kunnan Lue lisää ›

Kontradiktorinen periaate – kuulemisperiaate ›

Koska hallintoasian ratkaisulla päätetään yksityisen eduista, oikeuksista tai valvellosuuksista, on ennen päätöksentekoa varattava asianosaiselle tilaisuus tulla kuulluksi. Näin ollen asianosaisen roolissa voi olla kuka tahansa henkilö, johon päätös vaikuttaa ja jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee. Asianosaisella on esimerkiksi oikeus antaa selitys ja lausua vaatimuksista ja selvityksistä, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa asian ratkaisemiseen.   Kuulemisperiaatteesta huolimatta asianosaisen ei kuitenkaan ole pakko tätä oikeuttaan Lue lisää ›

Suomi on perustuslain mukaan kaksikielinen maa ›

Suomi on kaksikielinen maa. Perustuslain mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Kielelliset oikeudet määritellään tarkemmin kielilaissa Kielilaista Lue lisää ›

Valtion keskushallinto on osa valtionhallintoa ›

Valtion keskushallinto on ministeriöiden ja niiden hallinnonalalla olevien valtakunnallisten virastojen ja laitosten muodostama kokonaisuus. Suomen hallintorakenne muodostuu valtion ylimmistä toimielimistä, joita ovat eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, riippumattomat tuomioistuimet sekä valtionhallinto ja muu julkinen hallinto. Valtionhallinto muodostuu valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnosta. Valtion keskushallinto koostuu… Valtioneuvosto, joka kuuluu ylimpiin valtion toimielimiin, koostuu 12 ministeriöstä. Ministeriöiden tehtävänä Lue lisää ›

Julkisen vallan käyttö perustuu lakiin ›

Julkisen vallan käyttö perustuu lakiin. Tätä edellyttää perustuslaki. Julkisen vallan käytöstä ei siten voida päättää asetuksella tai viraston sisäisellä ohjeistolla tai sopimuksella. Tämän lisäksi kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Virkamies tai viranhaltija vastaa itse virkatoimensa lainmukaisuudesta. Hallinnon toiminta on vallan käyttöä ja julkista toimintaa ja näin ollen se on sidottu lakiin. Hallinnon lakisidonnaisuudella turvataan yksilön Lue lisää ›

Hallintopäätös

Hallintopäätös tarkoittaa hallintoasiassa annettua ratkaisua. Asian tutkimatta jättäminen sekä osa- ja väliratkaisut ovat osaltaan hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksiä ovat myös ennakkotiedot ja -ratkaisut esimerkiksi verotusasioissa.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua julkishallintoon liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Hallinnon kieli

Perustuslain mukaisesti jokaisella on oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa asioidessa. Omalla kielellä tarkoitetaan kaksikielisyyden mukaan joko suomea tai ruotsia.

2

Laillisuusvalvonta

Suomessa toimii kaksi ylintä laillisuuden valvojaa: eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Heidän tehtävään on valvoa, että viranomaiset noudattavat lakia toiminnassaan ja täyttävät velvollisuutensa.

3

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksella on tarkoitus hakea muutosta kunnanhallituksen tai lautakuntien päätöksiin. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisesti suoraan sille toimielimelle, joka on tehnyt päätöksen, johon muutosta haetaan.

4

Kunnallisvalitus

Kunnallisvalitus valitetaan kunnanvaltuuston päätöksistä. Kunnallisvalitus tehdään suoraan hallinto-oikeudelle. Sen voi tehdä asianosainen, sekä kuka tahansa kunnan jäsen.