Muutoksenhaku

Kantelun tekeminen oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille ›

Kantelun voi kirjoittaa vapaamuotoisesti, mutta se pitää tehdä kirjallisesti. Kantelun voi tehdä valinnan mukaan joko oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille, koska heidän tehtävänsä ja toimivaltansa ovat “pääosin samat”.  Oikeuskansleri ja oikeusasiamies eivät tutki samaa aikaa yhtäaikaisesti, vaan kantelun tutkii pääsääntöisesti se taho, jolle kantelu on tullut ensin.   Kantelun voi tehdä itseään koskevassa asiassa, mutta kantelun tekijä voi kannella myös toisen puolesta Lue lisää ›

Itseoikaisu viranomaisen päätökseen ›

Itseoikaisu viranomaisen päätökseen tarkoittaa viranomaisen itsensä tekemää oikaisua ennen valitusta omaan päätökseensä, joka huomataan virheelliseksi. Itseoikaisu viranomaisen päätökseen Itseoikaisu tarkoittaa menettelyä, jossa viranomainen korjaa päätöstä sen jälkeen kun asia on ratkaistu. Itseoikaisusäännöstö perustuu hallintolakiin. Oikaisua viranomaisen päätökseen saa vaatia se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Viranomainen saa Lue lisää ›

Lakisääteinen itseoikaisu eli oikaisuvaatimusmenettely ›

Oikaisuvaatimusmenettely on toiselta nimeltään itseoikaisu. Itseoikaisus nimitys tulee siitä, että oikaisuvaatimuksen käsittelee yleensä se sama viranomainen, joka valituksenalaisen päätöksen on tehnyt. Yleensä oikaisuvaatimusmenettelyn voi panna vireille vain asianosainen. Viranomainen ei yleensä itsenäisesti voi käyttää tätä menettelyä. Sisältö Itseoikaisulla tarkoitetaan menettelyä, jossa päätökseen tyytymätön, yleensä hallinnon asiakas, voi tehdä päätöksen tehneelle viranomaiselle oikaisuvaatimuksen, jossa pyytää viranomaista Lue lisää ›

Kunnanhallituksen otto-oikeus kunnallisessa päätöksenteossa ›

Kunnanhallituksen otto-oikeus tarkoittaa, että kunnanhallitus voi ottaa uudelleen käsiteltäväksi tiettyjä kunnallisia päätöksiä.  Kunnan päätöksenteko on määritelty kunnan hallintosäännössä Toimivallan siirto Valtuusto voi hallintosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa, joista valtuuston on lain mukaan päätettävä. Valtuusto voi myös antaa kuunnan muulle viranomaiselle oikeuden siirtä siirrettyä toimivaltaa edelleen. Lue lisää ›

Hallintoprosessi käydään yleensä kirjallisesti ›

Hallintoprosessi on viranomaisten toimintaa ja päätöksiin liittyvää tuomioistuinprosessia. Hallintoprosessi on pääosin kirjallista menettelyä, mutta se voi olla myös suullista. Hallintoasiat ovat julkisoikeudellisiin oikeussuhteisiin perustuvia, yleensä yksipuolista, viranomaisaloitteista päätöksentekoa. Hallintoprosessi vireille hallintovalituksella Muutoksenhakuprosessi käynnistyy yleensä siten, että asianosainen hakee valitusajan kuluessa päätökseen muutosta hallinto-oikeudelta. Valitusta kutsutaan hallintovalitukseksi. Asianosainen tekee valituksen yleensä laillisuus tai tarkoituksenmukaisuusperusteella Valituskelpoinen, eli Lue lisää ›

Itseoikaisu hallinnollisessa päätöksenteossa ›

Itseoikaisu tarkoittaa menettelyä, jossa viranomainen korjaa päätöstä sen jälkeen kun asia on ratkaistu. Itseoikaisua on olemassa kolmen joidenkin oppien mukaan neljän tyyppisiä: Teknisluonteiset ja merkityksettömät virheet Itseoikaisua voidaan käyttää lasku- ja kirjoitusvirheen korjaamiseksi. Korjaaminen on viranomaisaloitteinen. Lain sanamuodon mukaan viranomaisen on ”korjattava” tällainen kirjoitus- tai laskuvirhe tai muu selvästi havaittava virhe. Virhettä ei kuitenkaan tarvitse Lue lisää ›

Todisteellinen tiedoksianto tiedoksiantotapana ›

Todisteellinen tiedoksianto on yksi hallintopäätöksen tiedoksiantotapa. Tiedoksianto on tapahduttava menettelysääntöjä noudattaen. Tiedoksianto on tärkeää, koska päätös usein vaikuttaa päätöksen kohteen oikeusasemaan merkittävästi. Muita tiedoksiantotapoja ovat tavallinen tiedoksianto, sijaistiedoksianto, yleistiedoksianto ja tiedoksianto ulkomaille. Erityislaeissa voi olla määritelty erityisiä tiedoksiantotapoja. Todisteellinen tiedoksianto Todisteellinen tiedoksiantotapa tulee kyseeseen useimmiten velvoittavien päätösten kohdalla. Todisteellinen tiedoksianto tarkoittaa, että tiedoksianto toimitetaan kirjeellä Lue lisää ›

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus julkisessa hallinnossa ›

Täytäntööpanokelpoisuus hallintopäätöksessä tarkoitta sitä, että päätöksen sisältämät oikeudet ja velvollisuudet ovat toteutettavissa. Täytäntöönpanokelpoisuus alkaa yleensä siinä vaiheessa kun päätös on saanut lainvoiman. Lainvoimaisuus tarkoittaa sitä, että päätökseen ei voida enää hakea muutosta valittamalla. Lainvoimaisuus edellyttä useimmiten sitä, että päätöksen valitusaika on kulunut umpeen. Hallintopäätöksiä tehdään monissa virastoissa ja valtion laitoksissa. Myös kunnan päätöksenteossa on paljon Lue lisää ›

Pätemätön hallintopäätös ja sen oikeusvaikutukset ›

Pätemätön hallintopäätös on päätös, joka on vaikutukseton. Pätemättömyys voi johtua puutteista viranomaisen toimivallassa, toimivallan rajoissa, päätöksen lainmukaisuudessa tai asiavirheissä päätöksen perusteluissa. Pätemättömyys ei ole automaattista, eli se ei synny itsestään. Pätemätön hallintopäätös ilmenee yleensä pätemättömyyteen vetoamalla Hallintopäätöksen pätemättömyyteen on vedottava annetun määräajan puitteissa. Tämän vetoomuksen tai väitteen jälkeen pätemättömyys on lisäksi todettava virallisesti erikseen. Tämä Lue lisää ›

Hallintopäätöksen mitättömyys ja sen oikeusvaikutukset ›

Hallintopäätöksen mitättömyys tarkoittaa, että virheellisyydestä johtuva pätemättömyys toteutuu, vaikkeivat muutoksenhakuun oikeutetut käytä oikeuttaan hakea muutosta. Mitättömyys vaikuttaa siten automaattisesti, ilman kenenkään reaktiota tai toimenpidettä. Mitättömyys edellyttää siis pävemättömyyttä. Pätemättömyys tarkoittaa, päätöksen oikeudellista vaikutuksettomuutta, kun jokin päätöksen edellytyksistä puuttuu. Virheellisyys pätevän päätöksen edellytyksissä toisin sanoen aiheuttaa pätemättömyyden, mutta ei mitättömyyttä. Pätemättömyyden edellytyksenä on, että päätöksen tekee toimivaltainen Lue lisää ›