Täytäntööpanokelpoisuus hallintopäätöksessä tarkoittaa sitä, että päätöksen sisältämät oikeudet ja velvollisuudet ovat toteutettavissa. Täytäntöönpanokelpoisuus alkaa yleensä siinä vaiheessa kun päätös on saanut lainvoiman. Lainvoimaisuus tarkoittaa sitä, että päätökseen ei voida enää hakea muutosta valittamalla. Lainvoimaisuus edellyttää useimmiten sitä, että päätöksen valitusaika on kulunut umpeen. Hallintopäätöksiä tehdään monissa virastoissa ja valtion laitoksissa. Myös kunnan päätöksenteossa on paljon hallintopäätöksiä. Hallintopäätöstä sitovat tietyt muotomääräykset mm. vireilletulosta, kuulemisesta ja päätöksen tiedoksiannosta.
Valitusajan kuluessa tehty valitus siirtää täytäntöönpanoa. Valitusajan odottamisella on päätöksen kohteen ja muiden asianosaisten kannalta usein suuri käytännön merkitys. Ilman lainvoimaisuuden odottamistahan koko valittamisesta voi tulla täysin turhaa. Huomattavaa on, että useat luvat vaikuttavat myös muiden kuin luvanhakija etuun ja oikeuksiin. Esim. rakentamisen luvittamisessa valituskierros usein lykkää projektin aloittamista. Kaikissa päätöslajeissa oikeusvoima ei kuitenkaan ala muutoksenhakuajan kulumisen jälkeen, vaan joidenkin päätöksein oikeusvaikutukset alkavat välittömästi. Usein tällaisissa tilanteissa suojataan vakavasti vaarantuvaa yleistä intressiä.
Täytäntöönpanokelpoisuus ilman lainvoimaa?
Päätös voidaan panna täytäntöön ilman lainvoimaa myös silloin, kun tässä on erityislaeissa tai asetuksessa maininta. Jos asiassa tarvitaan valituslupa, valitus ei yleensä estä täytäntöönpanoa. Tämä on myös lähtökohtana useissa kunnallisissa päätöksissä. Jos päätöksestä on valitettu valitusviranomainen voi näissäkin tapaksissa kieltää täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi. Näin voidaan estää täytäntöönpanosta mahdollisesti aiheutuvat haitalliset ja joskus peruuttamattomatkin seuraukset.
Lue lisää hallintoasioiden muutoksenhausta.
Lähde §: hallintolaki
Suomen Juristit Oy
16.12.2016
(Päivitetty 19.11.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.