Perhe

Perhe-asioihin liittyy useita juridisia kysymyksiä, joita on hyvä miettiä jo esimerkiksi ennen avioliittoa tai lapsen syntymää. Avioehtosopimuksen laatimisella ennen avioliiton päättymistä, puolisoiden on mahdollista varmistaa ettei toisella puolisolla, tai kummallakaan puolisoista, ole oikeutta toistensa omaisuuteen tai sen osaan.

Kysymyksiä voi herätä myös liittyen puolison velkoihin, isyyteen ja sen tunnustamiseen, adoptioon, tai lapsen hankkimiseen yksin. Laajasta artikkelivalikoimasta löydät tietoa perhe-asioihin liittyen.

Ositus: sovittelun yleiset edellytykset ›

Sovittelun yleiset edellytykset  Puolittamisperiaatteen säännönmukainen noudattaminen voi johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Osituksen epäoikeudenmukaista lopputulosta varten on avioliittolain 103b §:ssä on säädetty mahdollisuudesta sovitella ositusta. Avioliittolain 103b.1. §:n mukaan ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Edellä kuvattuja asioita, lopputuloksen kohtuuttomuus ja perusteeton taloudellinen etu, kutsutaan sovittelun yleisiksi edellytyksiksi. Lopputuloksella tarkoitetaan Lue lisää ›

Ositussopimus: moittiminen, mitättömyys ja oikeuspaikka ›

Jos ositus on toimitettu puolisoiden keskinäisellä sopimuksella ilman että pesänjakajaa on määrätty, sopimusosituksen moitekanteen nostamiselle ei ole laissa säädettyä tarkkarajaista moiteaikaa. Kanne on tällöin nostettava kohtuullisessa ajassa. Koska osituksessa ei sovelleta prosessioikeudellista prekluusioperiaatetta, kanne on nostettavissa, vaikka osapuoli tiesi sopimusta tehdessään niistä seikoista, joihin hän perustaa vaatimuksensa.  Miten ositussopimus tehdään?  Jotta ositussopimus olisi pätevä, siitä on laadittava Lue lisää ›

Ositus: Pesänjakajan tehtävät ja toimivalta osituksessa ›

Suomen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu osapuolten välisiä ositusriitoja silmällä pitäen siten, että riitojen selvittäminen kuuluu ensiasteena pesänjakajalle. Tämä voi merkitä käytännössä esimerkiksi sitä, että jos puolisolla on kiistaton tasinkosaatava, jonka toinen osapuoli kieltäytyy suorittamasta, tasinkoon oikeutettu ei voi suoraan vaatia suoritusta kanteella käräjäoikeudessa. Hänen on ensin haettava pesänjakajan määräämistä.  Perintökaaren mukaan pesänjakajan on toiminnallaan koetettava saada Lue lisää ›

Lakiosa ›

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus saada lakiosansa perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perinnöttömäksi tehty perillinen sekä perillinen, joka on luopunut perinnöstä.  Lakiosan määrä Esimerkki 1: Perinnönjättäjä A:lla on kolme lasta; B, C ja D. Perintökaaren mukaan perintö kuuluu heille ja kunkin lapsen perintöosa Lue lisää ›

Ositus: muutoksenhaku pesänjakajan ratkaisuun osituksessa ›

Ositukseen tyytymätön osapuoli saattaa pitää pesänjakajan tekemää ositusratkaisua vääränä tai hän saattaa tulla katumapäälle siitä, millaiseen sopimukseen hän on mennyt osituksessa suostumaan. Hän saattaa myös vasta tässä vaiheessa havahtua vaatimaan osituksen sovittelua. Avioliittolain 103 b.3 §:n viittaa juuri jälkimmäiseen tilanteeseen. Pykälän sanamuodon mukaan osituksen sovitteluvaatimus on mahdollista tehdä vielä ’osituksen jälkeen’. Sillä tarkoitetaan juuri osituksen moiteoikeudenkäyntiä.  Muutoksenhaku Lue lisää ›

Ositus: Pesänjakajan hakeminen ositusta varten ›

Vaikka avioerot ovat usein riitaisia elämänvaiheita, ja varallisuussuhteiden selvittäminen voi olla hankalaa, puolisot useimmissa tapauksissa pystyvät selvittämään asiansa keskenään ilman ulkopuolista väliintuloa. Toimitusositus on menettelynä selvästi harvinaisempi kuin sopimusositus. Toisinaan on kuitenkin tilanteita, jolloin ositus ei ole mahdollista osapuolten keskinäisellä sopimuksella. Tällaisia tilanteita varten avioliittolaissa on säädetty mahdollisuudesta hakea pesänjakajan määräämistä (AL 98 § ja Lue lisää ›

Ositus: Puolittamisperiaate osituksessa ›

Avioliiton purkautuessa puolisoiden välinen varallisuussuhde puretaan osituksessa. Osituksessa selvitetään avioliiton osapuolten varat ja velat, ja omaisuus jaetaan. Sikäli kun mainitut varat ja velat ovat avio-oikeuden alaisia, ne muodostavat yhteenlaskettuna puolisoiden yhteisen omaisuuden säästön.   Tasingon maksuvelvollisuus ja suorittamistapa  Osituksessa enemmän omistavan puolison tulee toisen puolison sitä vaatiessa suorittaa niin kutsuttua tasinkoa vähemmän omistavalle siten, että puolisoiden varallisuusasema muodostuu yhtä suureksi. Osapuolista se, joka osoittautuu Lue lisää ›

Ositus: Avioehtosopimus ›

Mikä on avioehtosopimus ja miksi sellaisia tehdään?  Aviopuolisoilla on mahdollisuus muokata heitä koskevaa aviovarallisuusjärjestelmää avioehtosopimuksella siten, että he voivat sulkea joko kokonaan tai osittain avio-oikeuden avioliittonsa ulkopuolelle. Avioehtosopimuksen solmimisen tarkoitus on ennakolta sitovasti sopia avio-oikeuden laajuudesta. Avioehtosopimus on tiukasti määrämuotoinen oikeustoimi. Avioliittolain 41 §:n mukaan avioehtosopimus voi sisältää kolmenlaisia määräyksiä. Ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään Lue lisää ›

Ositus: Onko kaikki omaisuus avioliitossa yhteistä?   ›

Suomalainen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu omaisuuden erillisyyden periaatteen varaan. Kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa sitä kuvataan yleensä omaisuuden erillisyysjärjestelmäksi. Avioliittolain 2 luvun 34 §:n mukaan se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa. Avioliiton solmiminen ei siis luo oikeudellisesti yhteistä pesää eikä synnytä yhteisomistusta. Silloin, kun syntyy Lue lisää ›

Ositus: Mitä osituksella tarkoitetaan? ›

Osituksella tarkoitetaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden selvittämistä ja jakamista tilanteissa, joissa avioero on tullut vireille tai purkautunut kuoleman perusteella. Ositus on menettely, jossa aviopuolisoiden aviovarallisuussuhde puretaan lopullisesti. Ositus voidaan määritellä myös toimituksena, jossa avio-oikeus toteutetaan.   Ositusmenettely ei automaattisesti seuraa avioeron vireille tuloa tai toisen puolison kuolemaa, vaan ositus toimitetaan, jos toinen puoliso tai kuolleen puolison perillinen Lue lisää ›

Avioehtosopimuksen sovittelu

Vaikka avioehtosopimus on molempia osapuolia sitova, voidaan sitä sovitella mikäli sopimuksen toteuttaminen tuottaisi toiselle puolisolle kohtuutonta haittaa tai perusteetonta etua. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa avioliiton kesto ja puolisoiden toimet yhteisen talouden kerryttämiseksi.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perheoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Avio-oikeus

Puolisoilla on lain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus on niin sanottu odotusoikeus, joka toteutetaan vasta omaisuuden osituksen yhteydessä.

2.

Aviovarallisuus-järjestelmä

Aviovarallisuusjärjestelmä perustuu omaisuuden ja velkojen erillisyyteen sekä laajaan sopimusvapauteen.

3.

Adoptio

Adoption ajatuksena on antaa koti ja vanhemmat niitä tarvitsevalle lapselle. Adoptio vahvistetaan aina tuomioistuimen päätöksellä.

4.

Avoliitto

Avoliitto on kahden henkilön yhdessäolon muoto ilman virallista myötävaikutusta. Avoliitto syntyy, kun kaksi henkilöä muuttaa yhteiseen talouteen, mutta he eivät ole avioliitossa.