Perhe

Perhe-asioihin liittyy useita juridisia kysymyksiä, joita on hyvä miettiä jo esimerkiksi ennen avioliittoa tai lapsen syntymää. Avioehtosopimuksen laatimisella ennen avioliiton päättymistä, puolisoiden on mahdollista varmistaa ettei toisella puolisolla, tai kummallakaan puolisoista, ole oikeutta toistensa omaisuuteen tai sen osaan.

Kysymyksiä voi herätä myös liittyen puolison velkoihin, isyyteen ja sen tunnustamiseen, adoptioon, tai lapsen hankkimiseen yksin. Laajasta artikkelivalikoimasta löydät tietoa perhe-asioihin liittyen.

Adoptioneuvonta ›

Yksi adoptioprosessin pakollisista vaiheista on ottolapsi- eli adoptioneuvonta, jossa kartoitetaan ottolasta haluavan vanhemman/vanhempien edellytykset ja valmiudet ottovanhemmuuteen. Adoptioneuvonta toimiikin adoptioprosessin ensimmäisenä vaiheena kohti adoptiota. Miksi adoptioneuvonta on osana adoptioprosessia? Adoptioneuvonnan tarkoituksena on lapsen edun turvaaminen. Samalla neuvonta valmentaa vanhempia uuteen elämäntilanteeseen. Neuvonta on ottovanhempien lisäksi tarkoitettu lapsen luovuttamista harkitseville vanhemmille sekä lapselle itselleen, mikäli lapsi Lue lisää ›

Heikko ja vahva adoptio ›

Suomessa on olemassa kahdenlaisia otto-/adoptiolapsia riippuen siitä, milloin adoptio on tapahtunut. Heikko tai vahva adoptio ei itsessään vaikuta lapsen asemaan osana perhettä mutta perintöoikeudellisesti se vaikuttaa erinäisiin asioihin. Heikon adoption ottolapsisuhteet ovat vähenemään päin, sillä termiä sitoo ajallinen vaikutus. Artikkelissa käydään läpi mitä heikolla ja vahvalla adoptiolla oikein tarkoitetaan. Heikko adoptio Sellainen ottolapsisuhde, joka on Lue lisää ›

Ositus: Milloin ositussopimus on lainvoimainen? ›

Ositustoimituksesta laaditaan aina kirjallinen sopimus, osituskirja. Toimitusositus saa lainvoiman kuuden kuukauden kuluttua pesänjakajan tekemän päätöksen jälkeen, eli kun perintökaaressa säädetty moiteaika on kulunut umpeen (PK 23:10). Pesänjakaja voi myös tehdä itseoikaisun ennen osituksen lainvoimaiseksi tuloa, ja se voi koskea kaikenlaisia virheitä. Jos kyse on toimitusosituksen aikana osapuolten tekemästä sopimuksesta, pesänjakaja ei voi oikaista siinä olevia Lue lisää ›

Voiko avioehtosopimuksen puuttuminen johtaa kohtuuttomaan osituksen lopputulokseen? ›

Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun rikkaan ja köyhän henkilön lyhyt avioliitto on päättynyt eroon eikä avioehtosopimusta ole tehty. Avioehtosopimuksen tekemisen tarkoitus voi olla pelkästään se, että varakkaampi osapuoli varautuu riskiin, että hän joutuu osituksessa luovuttamaan puolet omaisuudestaan, jos avioliitto ei kestäkään. Hovioikeuskäytännössä on katsottu, että jättämällä avioehtosopimus tekemättä otetaan riski omaisuuden menettämisestä. Eräässä Helsingin hovioikeuden ratkaisemassa Lue lisää ›

Jäämistöositus ja avioero-ositus ›

Puolison kuoleman jälkeen suoritettavasta osituksesta voidaan käyttää nimitystä jäämistöositus. Perintökaaren perinnönjakoa koskevat menettely- ja muotosäännökset tulevat soveltuvilta osiltaan noudatettaviksi myös avioero-osituksen yhteydessä. Jäämistöositus on perinnönjakoa edeltävä ja tästä erillinen systemaattinen kokonaisuus. Näin siitäkin huolimatta, että ositus usein toimitetaan perinnönjaon yhteydessä. Jäämistöosituksessa sama henkilö voidaan tilanteen mukaan määrätä sekä pesänselvittäjäksi että sen jälkeen pesänjakajaksi. Tämä voi Lue lisää ›

Omaisuuden jako ja erottelun toimittaminen ›

Jos avio-oikeus on avioehdolla tai muutoin suljettu kokonaisuudessaan pois, on toimitettava omaisuuden erottelu. Omaisuuden erottelussa puolisoiden varallisuus erotetaan toisistaan. Erottelu on ositusta vastaava toimitus, johon sovelletaan ositusta koskevia säännöksiä muun muassa osituksen sovittelusta. Omaisuuden jako ja erottelu onkin hyvä toimittaa heti ositusperusteen synnyttyä. Yleisin avioehtosopimus on sellainen, että kummallakaan aviopuolisolla ei sen perusteella ole avio-oikeutta toisen Lue lisää ›

Omaisuuden ositus ositusmenettelyssä ›

Osituksessa on mahdollista erottaa kaksi vaihetta: laskennallinen ja reaalinen vaihe. Laskennallisessa osituksessa määritetään kummankin osapuolen arvomääräinen osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Pääsääntöisesti tämä on puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteisestä säästöstä. Laskennallisessa osituksessa kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on myös erikseen määritettävä, jotta mahdollista tasinkoa maksava puoliso saadaan selville. Osituksen laskennallista vaihetta seuraa osituksen reaalinen vaihe, Lue lisää ›

Ositus: sovittelun yleiset edellytykset ›

Sovittelun yleiset edellytykset  Puolittamisperiaatteen säännönmukainen noudattaminen voi johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Osituksen epäoikeudenmukaista lopputulosta varten on avioliittolain 103b §:ssä on säädetty mahdollisuudesta sovitella ositusta. Avioliittolain 103b.1. §:n mukaan ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Edellä kuvattuja asioita, lopputuloksen kohtuuttomuus ja perusteeton taloudellinen etu, kutsutaan sovittelun yleisiksi edellytyksiksi. Lopputuloksella tarkoitetaan Lue lisää ›

Ositussopimus: moittiminen, mitättömyys ja oikeuspaikka ›

Jos ositus on toimitettu puolisoiden keskinäisellä sopimuksella ilman että pesänjakajaa on määrätty, sopimusosituksen moitekanteen nostamiselle ei ole laissa säädettyä tarkkarajaista moiteaikaa. Kanne on tällöin nostettava kohtuullisessa ajassa. Koska osituksessa ei sovelleta prosessioikeudellista prekluusioperiaatetta, kanne on nostettavissa, vaikka osapuoli tiesi sopimusta tehdessään niistä seikoista, joihin hän perustaa vaatimuksensa.  Miten ositussopimus tehdään?  Jotta ositussopimus olisi pätevä, siitä on laadittava Lue lisää ›

Lakiosa ›

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus saada lakiosansa perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perinnöttömäksi tehty perillinen sekä perillinen, joka on luopunut perinnöstä.  Lakiosan määrä Esimerkki 1: Perinnönjättäjä A:lla on kolme lasta; B, C ja D. Perintökaaren mukaan perintö kuuluu heille ja kunkin lapsen perintöosa Lue lisää ›

Avioehtosopimuksen sovittelu

Vaikka avioehtosopimus on molempia osapuolia sitova, voidaan sitä sovitella mikäli sopimuksen toteuttaminen tuottaisi toiselle puolisolle kohtuutonta haittaa tai perusteetonta etua. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa avioliiton kesto ja puolisoiden toimet yhteisen talouden kerryttämiseksi.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perheoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Avio-oikeus

Puolisoilla on lain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus on niin sanottu odotusoikeus, joka toteutetaan vasta omaisuuden osituksen yhteydessä.

2

Aviovarallisuus-järjestelmä

Aviovarallisuusjärjestelmä perustuu omaisuuden ja velkojen erillisyyteen sekä laajaan sopimusvapauteen. Aviovarallisuusjärjestelmä puretaan avioliiton päätyttyä tai kuoleman johdosta.

3

Adoptio

Adoption ajatuksena on antaa koti ja vanhemmat niitä tarvitsevalle lapselle. Adoptio vahvistetaan aina tuomioistuimen päätöksellä. Adoptio voi olla kotimainen, ulkomainen tai perheen sisäinen tapahtuma.

4

Avoliitto

Avoliitto on kahden henkilön yhdessäolon muoto ilman virallista myötävaikutusta. Avoliitto syntyy, kun kaksi henkilöä muuttaa yhteiseen talouteen, mutta he eivät ole avioliitossa.