Perhe

Perhe-asioihin liittyy useita juridisia kysymyksiä, joita on hyvä miettiä jo esimerkiksi ennen avioliittoa tai lapsen syntymää. Avioehtosopimuksen laatimisella ennen avioliiton päättymistä, puolisoiden on mahdollista varmistaa ettei toisella puolisolla, tai kummallakaan puolisoista, ole oikeutta toistensa omaisuuteen tai sen osaan.

Kysymyksiä voi herätä myös liittyen puolison velkoihin, isyyteen ja sen tunnustamiseen, adoptioon, tai lapsen hankkimiseen yksin. Laajasta artikkelivalikoimasta löydät tietoa perhe-asioihin liittyen.

Avoliiton oikeusvaikutukset ›

Avoliitolla tarkoitetaan tilannetta, jossa parisuhteen osapuolet asuvat yhdessä samassa taloudessa. Kyseessä voi siis olla hyvin samankaltaiset olot kuin esimerkiksi avioliitossa. Avoliitolla ei kuitenkaan ole samanlaisia oikeusvaikutuksia kuin avioliitolla. Parisuhteen osapuolten väliset asiat ratkaistaan pitkälti samoin kuin kahden toisilleen vieraan henkilön asiat. Oikeusvaikutukset avoliitossa eroavat jonkin verran avioliitosta. Näitä eroavaisuuksia ja yhteneväisyyksiä käsitellään seuraavissa kappaleissa. Avopuolisoiden Lue lisää ›

Avopuolison oikeudet kun avoliitto päättyy ›

Avoliitto ei vaikuta puolisoiden omistussuhteisiin samalla tavalla kuin esimerkiksi avioliitto. Jos avioliitto päättyy, kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa. Vastavuoroisesti avoliiton päättyessä eroon tai toisen puolison kuolemaan on suoritettava omaisuuden erottelu. Näin tehdään, jos puoliso tai tämän perillinen sitä vaatii. Avopuolison oikeudet varallisuuden suhteet ovat heikommat kuin aviopuolison. Yhteisomistuksen purkaminen avoliiton päättyessä Jos parilla on yhteistä omaisuutta, yhteisomistus Lue lisää ›

Hedelmöityshoidon avulla syntyneen lapsen isyys ›

Hedelmöityshoidon avulla syntyneeseen lapseen sovelletaan isyysolettamaa. Aina kun lapsi syntyy avioliiton aikana, isäksi katsotaan äidin aviomies. Näin tehdään myös silloin, kun avioliitto on ennen lapsen syntymää purkautunut siksi, että mies on kuollut. Kuollut aviomies voidaan vahvistaa isäksi, jos lapsi syntyy sellaisena aikana, että lapsi on voinut tulla siitetyksi avioliiton aikana. Kun aviomies on antanut suostumuksensa Lue lisää ›

Perheen sisäinen adoptio ›

Perheen sisäinen adoptio on kyseessä, kun avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli adoptoi toisen puolison lapsen. Perheen sisäinen adoptio voi olla käyttökelpoinen tapa, kun halutaan selkeyttää uusperheen tilannetta, jolloin samaan perheeseen kuuluville lapsille halutaan samat vanhemmat. Kyse voi olla myös tilanteesta, jossa esimerkiksi naisparin toinen osapuoli synnyttää lapsen hedelmöityshoitojen tuloksena, ja toinen puoliso haluaa lapsen juridiseksi Lue lisää ›

Lumeavioliitto ›

Lumeavioliitto on avioliiton muoto, jolla tavoitellaan tavalliselle avioliitolle vieraita tarkoitusperiä. Avioliitto on siis solmittu niin sanotusti ”vääristä syistä”. Avioliiton tarkoituksena on tavallisesti perheen perustaminen. Lumeavioliitosta voi siis olla kyse esimerkiksi silloin, kun avioliitto solmitaan vain, jotta mahdollistettaisiin maahanmuuttajan muutto Suomeen, sillä avioliitto suomalaisen kanssa voi olla peruste oleskeluluvan saamiselle. Jos maahanmuuttovirasto tällaisessa tilanteessa katsoo, ettei Lue lisää ›

Putatiiviliitto eli mitätön avioliitto ›

Putatiiviliitto tarkoittaa avioliittoa, jonka osapuolet erheellisesti luulevat olevan laillinen. Putatiiviliitto on siis oikeasti mitätön liitto. Mitättömään avioliittoon ei liity tavallisen eli laillisen avioliiton oikeusvaikutuksia. Tästä esimerkkinä ovat tilanteet, joissa puolisoilla ei ole oikeutta toistensa omaisuuteen eikä perintöoikeutta toistensa jälkeen. Milloin avioliitto on mitätön ja kyseessä onkin putatiiviliitto? Avioliitto on mitätön, jos vihkiminen on toimitettu virheellisesti. Lue lisää ›

Rekisteröity parisuhde ja rekisteröintimenettely ›

Parisuhde voidaan rekisteröidä Suomessa, kun ainakin toinen parisuhteen osapuolista on Suomen kansalainen ja hänellä on asuinpaikka Suomessa. Parisuhteen rekisteröinti on mahdollista, vaikka kumpikaan ei olisi Suomen kansalainen, jos molemmilla on ollut asuinpaikka Suomessa vähintään kaksi (2) vuotta ennen rekisteröintiä. Parisuhteen rekisteröinti Parisuhteen rekisteröinti tapahtuu Digi- ja väestötietoviraston välityksellä tai käräjäoikeudessa. Parisuhde rekisteröidään allekirjoittamalla rekisteröintiasiakirja. Puolisoiden Lue lisää ›

Rekisteröidyn parisuhteen esteiden tutkinta ›

Rekisteröidyn parisuhteen esteet ja niiden tutkinta kuuluu Digi- ja väestötietovirastolle (ent. maistraatti). Rekisteröity parisuhde voidaan solmia vasta sen jälkeen, kun rekisteröidyn parisuhteen esteiden tutkinta on suoritettu. Jotta pariskunta voi solmia avioliiton, on ensin tutkittava, onko liitolle mahdollisia esteitä. Rekisteröidyn parisuhteen esteet Puolisoiden tulee itse pyytää esteiden tutkintaa ennen parisuhteen rekisteröinti Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Esteet Lue lisää ›

Mikä on rekisteröity parisuhde? ›

Kahden samaa sukupuolta olevan henkilön parisuhteen rekisteröinnin mahdollistava laki on ollut voimassa Suomessa vuodesta 2002 alkaen. Rekisteröity parisuhde on väylä samaa sukupuolta oleville henkilöille virallistaa suhteensa. Parisuhteen rekisteröinnillä on kutakuinkin samanlaiset oikeusvaikutukset kuin avioliitolla. Rekisteröidyn parisuhteen osapuoli saa esimerkiksi perimysoikeuden kumppaninsa jälkeen samalla tavalla kuin aviopuoliso toisen puolison kuoltua. Joitakin avioliiton oikeusvaikutuksia rekisteröidyltä parisuhteelta kuitenkin Lue lisää ›

Kirkon asema voi olla julkisoikeudellinen ›

Kirkon asema määritellään viime kädessä lainsäädännöllä. Suomessa evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on lainsäädännössä erityisasema. Näin ollen niitä kutsutaan kansankirkoksi tai valtionkirkoksi. Muilla uskonnollisilla yhdistyksillä, kirkkokunnilla, yhdyskunnilla tai vastaavilla ei tällaista asemaa ole. Kirkkolakia ja uskonnonvapauslakia on myös noudatettava. Evankelis-luterialaisen kirkon toimintaa säätelee kirkkolaki. Myös uskonnonvapauslakia on noudatettava. Jokaisella on oikeus päättää uskonnollisesta asemastaan liittymällä sellaiseen Lue lisää ›

Avioehtosopimuksen sovittelu

Vaikka avioehtosopimus on molempia osapuolia sitova, voidaan sitä sovitella mikäli sopimuksen toteuttaminen tuottaisi toiselle puolisolle kohtuutonta haittaa tai perusteetonta etua. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa avioliiton kesto ja puolisoiden toimet yhteisen talouden kerryttämiseksi.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perheoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Avio-oikeus

Puolisoilla on lain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus on niin sanottu odotusoikeus, joka toteutetaan vasta omaisuuden osituksen yhteydessä.

2

Aviovarallisuus-järjestelmä

Aviovarallisuusjärjestelmä perustuu omaisuuden ja velkojen erillisyyteen sekä laajaan sopimusvapauteen. Aviovarallisuusjärjestelmä puretaan avioliiton päätyttyä tai kuoleman johdosta.

3

Adoptio

Adoption ajatuksena on antaa koti ja vanhemmat niitä tarvitsevalle lapselle. Adoptio vahvistetaan aina tuomioistuimen päätöksellä. Adoptio voi olla kotimainen, ulkomainen tai perheen sisäinen tapahtuma.

4

Avoliitto

Avoliitto on kahden henkilön yhdessäolon muoto ilman virallista myötävaikutusta. Avoliitto syntyy, kun kaksi henkilöä muuttaa yhteiseen talouteen, mutta he eivät ole avioliitossa.