Pe­run­kir­joi­tuk­sen sudenkuopat

Perukirja mielletään yleensä yksinkertaisena asiakirjana, jossa listataan vainajan varat ja velat. On totta, että perukirja on käytännössä ”perintöveroilmoitus”, johon kerätään tiedot vainajan omaisuudesta ja jonka perusteella Verohallinto määrää perintöverot perillisille.… Lue lisää »

Mitä pe­run­kir­joi­tuk­seen kuu­luu?

Perunkirjoitusta sanotaan usein vainajan veroilmoitukseksi. Perintöverot määrätäänkin perukirjan perusteella. Siksi perukirjassa luetteloidaan vainajan varat ja velat sekä kuolinpesän velat. Mikäli vainaja on kuollessaan naimisissa tai ositusta ensin kuolleen puolison jälkeen… Lue lisää »

Pe­ru­kir­ja ja pe­run­kir­joi­tus

Mikä on pe­run­kir­joi­tus? Läheisen kuoleman hetkellä tuntuu usein kuormittavalta alkaa selvittää asioita, joihin ei ole mahdollisesti koskaan aikaisemmin törmännyt. Suomessa kuoleman jälkeen on kuitenkin aina tehtävä perunkirjoitus ja se edellyttää… Lue lisää »

Perunkirjoituksen lisäaika

Perunkirjoituksen lisäaika haetaan verottajalta silloin, kun perunkirjoitusta ei ehditä toimittaa kolmen kuukauden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta. Perunkirjoitus on tärkeä toimenpide, johon kuuluu monia vaiheita perinnönjättäjän perillisten, varojen ja velkojen selvittämiseksi. Vaikka… Lue lisää »

Kuolinpesän hallinto ja varojen käyttö

Perintökaari lähtee siitä olettamuksesta, että kuolinpesän osakkailla on mahdollisuus keskenään sopuisasti kyetä hoitamaan kuolinpesän hallinnon pesänselvitys. Pesänselvittäjän hallinto on osakkaiden yhteishallinnolle toissijainen vaihtoehto. Yhteishallinto on joustava ja ylivoimaisesti yleisin kuolinpesän… Lue lisää »

Kuolinpesän velka

Vainajan veloista erotetaan kuolinpesän velat, jotka ovat pääsääntöisesti perittävän kuoleman jälkeen hautajaisista, pesänselvityksestä, perunkirjoituksesta, pesän hoidosta, hallinnosta ym. toimenpiteistä aiheutuneet kulut. Kuolinpesän velat on maksettava kuolinpesästä ennen vainajan velkoja. Ennen… Lue lisää »

Ositus ja perintöverotus

Ositusta ei perunkirjoitukseen mennessä yleensä ole vielä toimitettu. Jos ositus on toimitettava tarkoittaa se sitä, että perittävältä on jäänyt leski. Tällöin leski toimii kuolinpesän osakkaana, jolloin hänen varat ja velat… Lue lisää »

Perunkirjoitus on aina pakko toimittaa

Toisin kuin ositus ja perinnönjako, perunkirjoitus on toimitettava jokaisen kuolinhetkellään vakituisesti Suomessa asuneen perittävän jälkeen.  Laki ei salli poikkeusta tästä säännöstä edes täysin varattoman ja velattoman henkilön kohdalla. Muualla kuin… Lue lisää »

Perunkirjoitus

Perintökaaren mukaisesti perunkirjoituksen toimituttaa sellainen henkilö, joka parhaiten tuntee pesän tilan. Häntä kutsutaan pesän ilmoittajaksi. Pesän ilmoittaja kutsuu perunkirjoitusta pitämään kaksi uskottua miestä. Pesän varat ja velat sekä muut pesää… Lue lisää »

Perunkirjoitukseen kutsuminen

Perunkirjoitukseen kutsuminen tehdään kirjallisesti tai suullisesti. Kutsu on toimitettava kaikille pesän osakkaille ja muille oikeudenomistajille. KeNET on kutsuttava perunkirjoitukseen Perunkirjoitukseen on toimitettava kutsu kaikille pesän osakkaille. Pesän osakkaita ovat perilliset… Lue lisää »