Yhteisö- ja yritysoikeus

Yhteisö- ja yritysoikeuden kannalta oleellista on ero eri yritysmuotojen välillä. Toiset yritysmuodot sopivat eri tilanteisiin paremmin kuin toiset, ja niitä säätelevät eri normit. Mikäli henkilö perustaa yrityksen yksin, voi kannattavaksi yritysmuodoksi tulla toiminimi, osakeyhtiö tai osuuskunta. Useamman perustajan voimin voi perustaa myös avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön. Yhteisö- ja yritysoikeus osio vastaa kysymyksiin liittyen yritystoimintaan ja sen yksityiskohtiin.

Osuuskunnan hallitus ›

Osuuskunnan hallitus on osuuskunnan pakollinen toimielin. Osuuskunnan hallitus käsittää 1-5 jäsentä, mutta säännöissä voidaan määrätä tästä toisin. Siihen voidaan valita myös varajäseniä, ja varajäsen on pakollinen, jos hallituksessa on alle 3 jäsentä. Hallituksen pitää valita itselleen puheenjohtaja. Hallituksen jäsenet valitaan pääsäännön mukaan osuuskunnan kokouksessa. Kokouksessa noudatetaan enemmistöperiaatetta, eli valituksi tulevat eniten ääniä saaneet henkilöt. Valintamenettelystä voidaan Lue lisää ›

Osuuskunnan säännöt ›

Osuuskunnan pitää laatia osuuskunnan säännöt. Osuuskunnan säännöt käsittävät vähintään seuraavat: osuuskunnan toiminimi, sen kotipaikkana oleva Suomen kunta sekä toimiala. Nämä ovat sääntöjen minimivaatimukset, joten muuta osuuskunnan sääntöihin ei ole pakko kirjata. Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin antaa määräyksiä useista muistakin seikoista. Osuuskunnan sääntöihin voidaan esimerkiksi kirjata edellytysiä, jotka osuuskunnan jäseniksi haluavien henkilöiden on täytettävä. Niissä voidaan myös Lue lisää ›

Osuuskunnan jäsenyys ›

Osuuskunnan jäsenille ei ole vähimmäismäärää. Pääsäännön mukaan osuuskunnan jäseneksi pääsee hakemuksella, jonka osuuskunnan hallitus hyväksyy. Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin määrätä esim. että jäsenyys alkaa vasta, kun osuuden merkintähinta on maksettu. Jäsenyyden alkaessa jäsen saa jäsenyyteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, esim. äänioikeuden ja taloudelliset edut. Hallitus voi vapaasti päättää, hyväksyykö se hakijan hakemuksen. Osuuskunnan säännöissä voidaan Lue lisää ›

Osuuskunnan perustaminen ›

Osuuskunnan perustaminen tehdään perustamissopimuksella. Sopimuksen tulee olla kirjallinen, ja kaikkien jäsenten täytyy allekirjoittaa se. Allekirjoittamalla sopimuksen jäsenet samalla merkitsevät omat osuutensa osuuskunnassa. Osuuskunnan perustajajäsenille ei ole nykyään asetettu vähimmäismäärää, joten osuuskunnan voi perustaa yksikin henkilö. Perustajajäseniä sekä osuuskunnan osuuksia ja niiden maksua koskevien tietojen lisäksi sopimukseen on merkittävä sopimuksen päivämäärä, sekä osuuskunnan hallituksen jäsenet. Myös osuuskunnan Lue lisää ›

Mikä on osuuskunta? ›

Mikä on osuuskunta? Osuuskunta on yhteisö, jonka pääsääntöisenä tarkoituksena on taloudellisten etujen tuottaminen jäsenille. Osuuskuntia ovat esimerkiksi osuuskauppa ja osuuspankki. Taloudellisten etujen ohella osuuskunnan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myös sosiaalisten tai kulttuuristen tarpeiden toteuttaminen. Tällaista voi olla esimerkiksi lastenhoito- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Osuuskunnan taustalla voi olla myös aatteellinen toiminta, kuten esimerkiksi rauhan edistämiseen liittyvät tehtävät. Lue lisää ›

JHT-tilintarkastaja -nimitys osoittaa erikoispätevyyttä ›

JHT-tilintarkastaja on tilintarkastaja, joka on hyväksytty HT-tilintarkastajaksi ja täyttää siitä säädetyt kelpoisuusedellytykset. JHT-tilintarkastaja erikoispätevyyden edellytykset Edellä mainitun lisäksi JHT erikoispätevyyden saamiseksi edellytetään, että henkilö on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai on toiminut vähintään viiden vuoden ajan HT-tilintarkastajana taikka jolla on vähintään seitsemän vuoden kokemus ammattimaisesta laskentatoimen, rahoituksen ja oikeudellisen alan tehtävistä. Hyväksyä voidaan se, joka on suorittanut julkishallinnon Lue lisää ›

KHT-tilintarkastaja -nimitys osoittaa pätevyyttä ›

KHT-tilintarkastaja on HT-tilintarkastajaksi hyväksytty luonnollinen henkilö, jolle on lain määrittämien edellytysten täytyttyä hyväksytty yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön tilintarkastajan KHT-erikoispätevyys. Erikoispätevyys voidaan määrätä kun HT tilintarkastajan edellytysten lisäksi; Henkilö on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai on toiminut vähintään viiden vuoden ajan HT-tilintarkastajana taikka jolla on vähintään seitsemän vuoden kokemus ammattimaisista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeudellisen alan tehtävistä ja on Lue lisää ›

HT-tilintarkastaja hyväksytään seuraavasti ›

HT-tilintarkastaja nimitystä käyttämään voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, joka ei ole konkurssissa, jota ei ole määrätty liiketoimintakieltoon. Hänellä ei voi myöskään olla edunvalvojaa, eikä toimintakelpoisuus saa olla rajoitettu. HT – tilintarkastaja ei saa olla toiminnallaan osoittanut olevansa tilintarkastajan toimeen sopimaton. Sopimaton tilintarkastajan tehtävään, jos hänet on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla kolmen viimeisen vuoden aikana sakkorangaistukseen tai viiden Lue lisää ›

Tilintarkastusvelvollisuus on keino valvoa yritysten taloutta ›

Tilintarkastusvelvollisuus sisältää velvollisuuden valita tilintarkastaja. Tilintarkastajaa ei kuitenkaan välttämättä tarvitse valita, ellei taseen loppusumma ylitä 100 000 euroa, liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylitä 200 000 euroa tai palveluksessa on keskimäärin henkilöitä kolme tai vähemmän. Näistä tosin voidaan säätää toisin erityislaeissa. Tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta myös tietyissä tilanteissa toimintaansa aloittavissa yhteisöissä. Tilintarkastus on mahdollistettu mm. velvollisuudella Lue lisää ›

Pörssiyhtiön tilintarkastaja ›

Pörssiyhtiön tilintarkastaja tarkastaa mm. tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon lakisääteisyyden. Tilintarkastus on osa yritystoiminnan valvontaa. Pörssiyhtiön tilintarkastajan toiminnasta on erityisäännöksiä. Erityissäännökset koskevat kaikkia julkisen kaupankäynnin kohteena olevia yhteisöjä. Julkisen kaupankäynnin kohteena oleva yhteisö voi olla esim. osakeyhtiö, joka on julkinen (oyj). Silloin se yleensä sallii sen osakkeilla käytävän julkista arvopaperikauppaa pörssissä. Pörssiin listautuminen on kuitenkin vapaaehtoista. Lue lisää ›

Hyvä liiketapa

Elinkeinotoiminnassa noudatetaan eettisiä pelisääntöjä, joiden tarkoituksena on saada elinkeinotoiminta pidettynä tasapuolisena ja rehtinä. Elinkeinotoiminnassa on siis noudatettava hyvä liiketapaa eikä toimia hyvän liiketavan vastaisesti tai muuten muiden elinkeinonharjoittajien kannalta sopimattomasti. Hyvän liiketavan määritelmä on muotoutunut ja jatkaa muotoutumistaan elinkeinotoiminnan ja oikeuskäytännön kautta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua yhteisö- ja yritysoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Avoin yhtiö

Avoimen yhtiön perustamisen vaatimuksena on, että perustajana toimii vähintään kaksi henkilöä. Yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista henkilökohtaisella omaisuudellaan.

2

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiö on itsenäinen yhtiö, jossa yhtiömiesten varat ja velat ovat erillään heidän omaisuudestaan. Kommandiittiyhtiössä voi olla äänettömiä tai vastuunalaisia yhtiömiehiä.

3

Osakeyhtiö

Osakeyhtiö on yhtiömuotona itsenäinen. Osakeyhtiössä osakkaiden henkilökohtainen omaisuus on erillään yhtiön varoista ja veloista.

4

Toiminimi

Toiminimi on nimi, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan. Toiminimi voi liittyä esim. harjoitettavaan toimintaan tai olla oma nimi.