Yhteisö- ja yritysoikeus

Yhteisö- ja yritysoikeuden kannalta oleellista on ero eri yritysmuotojen välillä. Toiset yritysmuodot sopivat eri tilanteisiin paremmin kuin toiset, ja niitä säätelevät eri normit. Mikäli henkilö perustaa yrityksen yksin, voi kannattavaksi yritysmuodoksi tulla toiminimi, osakeyhtiö tai osuuskunta. Useamman perustajan voimin voi perustaa myös avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön. Yhteisö- ja yritysoikeus osio vastaa kysymyksiin liittyen yritystoimintaan ja sen yksityiskohtiin.

Osakeyhtiö: Osakeyhtiön selvitystila ja purkaminen ›

Osakeyhtiö voidaan purkaa selvitystilamenetelyllä. Selvitystilamenettelyä sääntelee osakeyhtiölain 20 luku. Selvitystilamenettelyn taustalla on yhtiön osakkeenomistajien tahtotila lopettaa yhtiö ja jakaa velkojen maksun jälkeen yhtiön varat osakkeenomistajille. Huomioi, että selvitystilamenettelyn kautta tapahtuva yhtiön lopettaminen ei ole mahdollinen, mikäli yhtiössä on enemmän ”velkaa” kuin ”varoja”. Tällöin yhtiö on asetettava konkurssiin.   Selvitystilan aikana selvitetään osakeyhtiön taloudellinen tila, muutetaan Lue lisää ›

Ammatinharjoittajan kirjanpitovelvollisuus ›

Kuka on kirjanpitovelvollinen? Lähtökohtaisesti jokainen elinkeinotoimintaa harjoittava on velvollinen pitämään kirjanpitoa elinkeinotoiminnastaan. Kirjanpitovelvollisuuden tarkat edellytyksen vaihtelevat, sillä toiminnaltaan ja rakenteeltaan yksinkertaisempien yritysten ja yrittäjien kohdalla kirjanpitovelvollisuutta on monilta osiltaan lievennetty verrattuna suuryritysten velvollisuuksiin. Lievennetty kirjanpitovelvollisuus on katsottu kohtuulliseksi muun muassa siitä syystä, että pienillä yrityksillä on vähemmän resursseja ja osaamista kirjanpidon suhteen, verrattuna taas isoihin yrityksiin. Lue lisää ›

Avoimen yhtiön rakenne ›

Avoimen yhtiön rakenne Avoimessa yhtiössä on oltava vähintään kaksi yhtiömiestä. Yhtiömiehet harjoittavat elinkeinotoimintaa yhtiön hyväksi ja ovat henkilökohtaisesti vastuussa. Avoin yhtiö on henkilöyhtiö. Avoin yhtiö henkilöityy omistajiinsa. Tästä huolimatta avoin yhtiö on kuitenkin myös yhtiömiehistään eli omistajistaan riiippumaton oikeushenkilö. Oikeushenkilöllä tarkoitetaan itsenäistä toimijaa, joka voi omissa nimissään tehdä oikeustoimia ja osallinen erilaisissa asioissa. Avoin yhtiö Lue lisää ›

Avoimen yhtiön pääoma ›

Avoimen yhtiön pääoma Avoimen yhtiön pääoma on vapaasti päätettävissä. Perustamisvaiheessa ei ole pääoman määrän vähimmäisvaatimusta kuten osakeyhtiötä perustettaessa on. Avoimeen yhtiöön liittyen ei laissa säädetä vähimmäispääomavaatimuksesta. Yhtiömiesten ei tarvitse sijoittaa yhtiöön sen perustamisvaiheessa rahaa. Pääomaa ei myöskään tarvitse sijoittaa yhtiöön missään muussakaan liiketoiminnan vaiheessa. Tältä osin avoin yhtiö poikkeaa osakeyhtiöstä. Vähimmäispääomasta säätäminen ei avoimen yhtiön Lue lisää ›

Käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottaminen elinkeinotoiminnassa ›

Käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottaminen elinekinotoiminnassa on hankintamenon vähentämistä verotuksessa poistoina. Käyttöomaisuus voi olla esim. koneita, kalustoa tai muuta irtainta käyttöomaisuutta. Miten? Poistot tehdään menojäännöksestä yhdessä erässä. Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä. Menojäännös saadaan selvillä lisäämällä ensin verovuoden aikana käyttöön otetun irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot aikaisemmin käyttöön otetun irtaimen käyttöomaisuuden poistamattomiin hankintamenoihin.  Lopuksi summasta Lue lisää ›

JHT-tilintarkastaja -nimitys osoittaa erikoispätevyyttä ›

JHT-tilintarkastaja on tilintarkastaja, joka on hyväksytty HT-tilintarkastajaksi ja täyttää siitä säädetyt kelpoisuusedellytykset. JHT-tilintarkastaja erikoispätevyyden edellytykset Edellä mainitun lisäksi JHT erikoispätevyyden saamiseksi edellytetään, että henkilö on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai on toiminut vähintään viiden vuoden ajan HT-tilintarkastajana taikka jolla on vähintään seitsemän vuoden kokemus ammattimaisesta laskentatoimen, rahoituksen ja oikeudellisen alan tehtävistä. Hyväksyä voidaan se, joka on suorittanut julkishallinnon Lue lisää ›

KHT-tilintarkastaja – nimitys osoitta pätevyyttä ›

KHT-tilintarkastaja on HT-tilintarkastajaksi hyväksytty luonnollinen henkilö, jolle on lain määrittämien edellytysten täytyttyä hyväksytty yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön tilintarkastajan KHT-erikoispätevyys. Erikoispätevyys voidaan määrätä kun HT tilintarkastajan edellytysten lisäksi; Henkilö on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai on toiminut vähintään viiden vuoden ajan HT-tilintarkastajana taikka jolla on vähintään seitsemän vuoden kokemus ammattimaisista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeudellisen alan tehtävistä ja on Lue lisää ›

HT-tilintarkastaja hyväksytään seuraavasti ›

HT-tilintarkastaja nimitystä käyttämään voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, joka ei ole konkurssissa, jota ei ole määrätty liiketoimintakieltoon. Hänellä ei voi myöskään olla edunvalvojaa, eikä toimintakelpoisuus saa olla rajoitettu. HT – tilintarkastaja ei saa olla toiminnallaan osoittanut olevansa tilintarkastajan toimeen sopimaton. Sopimaton tilintarkastajan tehtävään, jos hänet on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla kolmen viimeisen vuoden aikana sakkorangaistukseen tai viiden Lue lisää ›

Tilintarkastusvelvollisuus on keino valvoa yritysten taloutta ›

Tilintarkastusvelvollisuus sisältää velvollisuuden valita tilintarkastaja. Tilintarkastajaa ei kuitenkaan välttämättä tarvitse valita, ellei taseen loppusumma ylitä 100 000 euroa, liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylitä 200 000 euroa tai palveluksessa on keskimäärin henkilöitä kolme tai vähemmän. Näistä tosin voidaan säätää toisin erityislaeissa. Tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta myös tietyissä tilanteissa toimintaansa aloittavissa yhteisöissä. Tilintarkastus on mahdollistettu mm. velvollisuudella Lue lisää ›

Pörssiyhtiön tilintarkastaja ›

Pörssiyhtiön tilintarkastaja tarkastaa mm. tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon lakisääteisyyden. Tilintarkastus on osa yritystoiminnan valvontaa. Pörssiyhtiön tilintarkastajan toiminnasta on erityisäännöksiä. Erityissäännökset koskevat kaikkia julkisen kaupankäynnin kohteena olevia yhteisöjä. Julkisen kaupankäynnin kohteena oleva yhteisö voi olla esim. osakeyhtiö, joka on julkinen (oyj). Silloin se yleensä sallii sen osakkeilla käytävän julkista arvopaperikauppaa pörssissä. Pörssiin listautuminen on kuitenkin vapaaehtoista. Lue lisää ›

Hyvä liiketapa

Elinkeinotoiminnassa noudatetaan eettisiä pelisääntöjä, joiden tarkoituksena on saada elinkeinotoiminta pidettynä tasapuolisena ja rehtinä. Elinkeinotoiminnassa on siis noudatettava hyvä liiketapaa eikä toimia hyvän liiketavan vastaisesti tai muuten muiden elinkeinonharjoittajien kannalta sopimattomasti. Hyvän liiketavan määritelmä on muotoutunut ja jatkaa muotoutumistaan elinkeinotoiminnan ja oikeuskäytännön kautta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua yhteisö- ja yritysoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Avoin yhtiö

Avoimen yhtiön perustamisen vaatimuksena on, että perustajana toimii vähintään kaksi henkilöä. Avoimen yhtiön perustaja eli yhtiömies voi olla joko luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista henkilökohtaisella omaisuudellaan.

2.

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiö on itsenäinen yhtiö, jossa yhtiömiesten varat ja velat ovat erillään heidän omaisuudestaan. Kommandiittiyhtiössä voi olla äänettömiä tai vastuunalaisia yhtiömiehiä, mutta molempia on oltava vähintään yksi.

3.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiö on yhtiömuotona itsenäinen. Osakeyhtiössä osakkaiden henkilökohtainen omaisuus on erillään yhtiön varoista ja veloista.

4.

Toiminimi

Toiminimi on nimi, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan.