Yhteisö- ja yritysoikeus

Yhteisö- ja yritysoikeuden kannalta oleellista on ero eri yritysmuotojen välillä. Toiset yritysmuodot sopivat eri tilanteisiin paremmin kuin toiset, ja niitä säätelevät eri normit. Mikäli henkilö perustaa yrityksen yksin, voi kannattavaksi yritysmuodoksi tulla toiminimi, osakeyhtiö tai osuuskunta. Useamman perustajan voimin voi perustaa myös avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön. Yhteisö- ja yritysoikeus osio vastaa kysymyksiin liittyen yritystoimintaan ja sen yksityiskohtiin.

Avoin yhtiö ja prokura ›

Jokaisella avoimen yhtiön yhtiömiehellä on lähtökohtaisesti oikeus edustaa yhtiötä itsenäisesti, ja kirjoittaa yhtiön toiminimi asioissa, jotka kuuluvat sen toimialan piiriin. Nimenkirjoittamisella tarkoitetaan siis sitä, että yhtiömies tai muu nimenkirjoittamiseen oikeutettu allekirjoittaa jonkin yhtiötä koskevan sitoumuksen niin, että tämä tulee yhtiötä velvoittavaksi. Nimenkirjoittamiseen oikeutettu voi näin ollen allekirjoittaa yhtiön puolesta esimerkiksi liikesopimuksia, tahdonilmaisuja tai työsopimuksia pätevästi. Yhtiömiesten lisäksi myös muille henkilöille voidaan antaa erillinen oikeus nimenkirjoittamiseen. Prokuralla Lue lisää ›

Avoimen yhtiön selvitysmiesten tehtävät ›

Mikäli avoimeen yhtiöön liittyen ilmenee purkamisperusteita, voidaan yhtiö purkaa selvitystilan kautta, jossa yhtiön varallisuusasema selvitetään, omaisuutta muutetaan rahaksi, yhtiön velat maksetaan, ja ylijäämä tilitetään osakkeenomistajille. Mikäli päätös selvitystilan aloittamisesta tehdään, tulee yhtiön valita yksi tai useampi täysivaltainen henkilö selvitysmieheksi hoitamaan prosessiin liittyviä tehtäviä. Ensitöikseen selvitysmies ilmoittaa viipymättä yhtiön selvitystilaan asettamisesta, ja myöhemmin selvitystilan lopettamisesta ja Lue lisää ›

Osakeyhtiön hallituksen jäsenen esteellisyys päätöksenteossa ›

Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiöllä on oltava hallitus, joka on ainoa pakollinen toimielin osakeyhtiössä. Hallituksen lisäksi osakeyhtiö voi halutessaan perustaa myös muita johdon toimielimiä. Osakeyhtiön hallituksella on yleistoimivalta, eli valta päättää kaikista asioista, joita ei ole erikseen uskottu muille yhtiön toimielimille. Tästä syytä on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että hallituksen fokuksena on nimenomaisesti yhtiön etu, eikä henkilökohtaiset tarkoitusperät. Tätä päämäärää tukee Lue lisää ›

Osakeyhtiö yritysmuotona ›

Osakeyhtiö on rekisteröinnin seurauksena syntyvä, osakkeenomistajistaan erillinen itsenäinen oikeushenkilö. Osakeyhtiöllä on täydellinen oikeushenkilöllisyys, mikä tarkoittaa yhtiön kelpoisuutta tehdä oikeustoimia yksin omissa nimissään. Myös vastuu näin tehdyistä oikeustoimista kuuluu osakeyhtiölle. Toisin sanoen osakkeenomistaja voi menettää enimmillään vain sen summan varallisuutta, jonka hän on osakeyhtiöön sijoittanut.   Osakeyhtiön mennessä vararikkoon, sen velat maksetaan yhtiön omista varoista ja loppuosa Lue lisää ›

Pörssiyhtiö ›

Pörssiyhtiöitä (tai niin kutsuttuja listayhtiöitä) ovat yritykset, joiden osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssin pörssilistalla. Kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt ja Helsingin pörssin pörssilistoilla noteerattavat yritykset ovat siis yhtiömuodoltaan julkisia osakeyhtiöitä (oyj), jolloin yrityksellä tulee olla toimitusjohtaja ja vähintään kolme hallituksen jäsentä, sekä sen osakepääoman tulee olla minimissään 80 000 euroa. Kotimaisen julkisen osakeyhtiön lisäksi pörssiyhtiö voi Lue lisää ›

Yhtiökokous: Yhtiökokouksen virheellinen päätös ja moiteoikeus ›

Oikeus osakeyhtiön moitekanteen ajamiseen on osakkeenomistajalla, yhtiön hallituksella, hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla. Hallintoneuvostolla tai tilintarkastajilla ei ole kanneoikeutta. Yhtiökokouksen virheellinen päätös, kenellä on moiteoikeus? Osakkeenomistajan moiteoikeuden edellytyksenä on, että hänet on merkitty osakeluetteloon. Merkitystä ei ole sillä, onko hän osallistunut yhtiökokoukseen, jossa virheellinen päätös on tehty. Edellytyksenä ei myöskään ole, että osakkeenomistajan oikeutta olisi loukattu Lue lisää ›

Yhtiökokouksen virheellinen päätös: Moitekanne ja moiteaika ›

Moitekanne on nostettava yleensä kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos näin ei tehdä, päätöstä pidetään pätevänä. Tämän kolmen kuukauden aikana yhtiökokouksen virheellistä päätöstä ei saa panna täytäntöön. Hallituksen on siis aina tarkastettava yhtiökokouksen päätösten pätevyys ennen niiden täytäntöönpanoa. Yhtiökokouksen virheellinen päätös – Moitekanteen moiteaika? Jos päätöksen virheellisyys on epäselvä, päätös voidaan panna täytäntöön jo moiteajan Lue lisää ›

Osakeyhtiö: Osakeyhtiön selvitystila ja purkaminen ›

Osakeyhtiö voidaan purkaa selvitystilamenetelyllä. Selvitystilamenettelyä sääntelee osakeyhtiölain 20 luku. Selvitystilamenettelyn taustalla on yhtiön osakkeenomistajien tahtotila lopettaa yhtiö ja jakaa velkojen maksun jälkeen yhtiön varat osakkeenomistajille. Huomioi, että selvitystilamenettelyn kautta tapahtuva yhtiön lopettaminen ei ole mahdollinen, mikäli yhtiössä on enemmän ”velkaa” kuin ”varoja”. Tällöin yhtiö on asetettava konkurssiin.   Selvitystilan aikana selvitetään osakeyhtiön taloudellinen tila, muutetaan Lue lisää ›

Ammatinharjoittajan kirjanpitovelvollisuus ›

Kuka on kirjanpitovelvollinen? Lähtökohtaisesti jokainen elinkeinotoimintaa harjoittava on velvollinen pitämään kirjanpitoa elinkeinotoiminnastaan. Kirjanpitovelvollisuuden tarkat edellytyksen vaihtelevat, sillä toiminnaltaan ja rakenteeltaan yksinkertaisempien yritysten ja yrittäjien kohdalla kirjanpitovelvollisuutta on monilta osiltaan lievennetty verrattuna suuryritysten velvollisuuksiin. Lievennetty kirjanpitovelvollisuus on katsottu kohtuulliseksi muun muassa siitä syystä, että pienillä yrityksillä on vähemmän resursseja ja osaamista kirjanpidon suhteen, verrattuna taas isoihin yrityksiin. Lue lisää ›

Avoimen yhtiön rakenne ›

Avoimen yhtiön rakenne Avoimessa yhtiössä on oltava vähintään kaksi yhtiömiestä. Yhtiömiehet harjoittavat elinkeinotoimintaa yhtiön hyväksi ja ovat henkilökohtaisesti vastuussa. Avoin yhtiö on henkilöyhtiö. Avoin yhtiö henkilöityy omistajiinsa. Tästä huolimatta avoin yhtiö on kuitenkin myös yhtiömiehistään eli omistajistaan riiippumaton oikeushenkilö. Oikeushenkilöllä tarkoitetaan itsenäistä toimijaa, joka voi omissa nimissään tehdä oikeustoimia ja osallinen erilaisissa asioissa. Avoin yhtiö Lue lisää ›

Hyvä liiketapa

Elinkeinotoiminnassa noudatetaan eettisiä pelisääntöjä, joiden tarkoituksena on saada elinkeinotoiminta pidettynä tasapuolisena ja rehtinä. Elinkeinotoiminnassa on siis noudatettava hyvä liiketapaa eikä toimia hyvän liiketavan vastaisesti tai muuten muiden elinkeinonharjoittajien kannalta sopimattomasti. Hyvän liiketavan määritelmä on muotoutunut ja jatkaa muotoutumistaan elinkeinotoiminnan ja oikeuskäytännön kautta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua yhteisö- ja yritysoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Avoin yhtiö

Avoimen yhtiön perustamisen vaatimuksena on, että perustajana toimii vähintään kaksi henkilöä. Yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista henkilökohtaisella omaisuudellaan.

2

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiö on itsenäinen yhtiö, jossa yhtiömiesten varat ja velat ovat erillään heidän omaisuudestaan. Kommandiittiyhtiössä voi olla äänettömiä tai vastuunalaisia yhtiömiehiä.

3

Osakeyhtiö

Osakeyhtiö on yhtiömuotona itsenäinen. Osakeyhtiössä osakkaiden henkilökohtainen omaisuus on erillään yhtiön varoista ja veloista.

4

Toiminimi

Toiminimi on nimi, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan. Toiminimi voi liittyä esim. harjoitettavaan toimintaan tai olla oma nimi.