Yhteisö- ja yritysoikeus

Yhteisö- ja yritysoikeuden kannalta oleellista on ero eri yritysmuotojen välillä. Toiset yritysmuodot sopivat eri tilanteisiin paremmin kuin toiset, ja niitä säätelevät eri normit. Mikäli henkilö perustaa yrityksen yksin, voi kannattavaksi yritysmuodoksi tulla toiminimi, osakeyhtiö tai osuuskunta. Useamman perustajan voimin voi perustaa myös avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön. Yhteisö- ja yritysoikeus osio vastaa kysymyksiin liittyen yritystoimintaan ja sen yksityiskohtiin.

Avoimeen yhtiöön sijoittaminen ›

Avoimeen yhtiöön sijoittaminen tapahtuu ilman esim. osakeyhtiön tapaista vähimmäispääomavaatimusta. Tämä mahdollistaa yritystoiminnan aloittamisen pienelläkin alkupääomalla. Aoimen yhtiön muodostavat yhtiömiehet muodostavat erillisen taloudellisen yksikön. Tämän vuoksi yhtiömiesten sijoitukset siihen ovat merkityksellisiä paitsi toiminnan aloittamisen, myös toiminnan kestävän jatkumisen kannalta. Yhtiöön rahaa sijoittavan yhtiömihen kannalta lienee keskeistä varmistua siitä, että toiset yhtiömiehet sijoittavat yhtiöön saman. Tästä varmistuakseen yhtiömiehet Lue lisää ›

Avoimen yhtiön perustaminen ›

Liikkelle yhtiösopimuksesta Avoimen yhtiön perustaminen tapahtuu, kun yhtiömiehet sopivat perustamisesta yhtiösopimuksessa. Yhtiösopimus on yhtiön omistajien sopimus siitä, miten asioita hoidetaan ja mitä periaatteita ja noudatettavia sääntöjä yhtiöllä on. Oskeyhtiön ja avoimen yhtiön tapaan rekisteröintiä kaupparekisteriin ei vaadita yhtiön syntymiseksi. Avoin yhtiö voi näin ollen sitoutua oikeudellisesti jo ennen kuin se on rekisteröity. Yhtiöspopimus on vapaaehtoinen, Lue lisää ›

Esteellisyys osuuskunnan päätöksenteossa ›

Esteellisyys osuuskunnassa Esteellisyys osuuskunnan päätöksenteossa perustuu yleisiin esteellisyyssäännöksiin. Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Mikäli henkilöllä on sellainen suhde käsiteltävään asiaan tai käsiteltävän asian asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Näin ollen esteellisyyssäännökset koskevat esimerkiksi osuuskunnassa äänestämistä. Esteellisyyden eri muotoja ovat; osallisuusjäävi, Lue lisää ›

Osuuskunnan hallitus ›

Osuuskunnan hallitus on osuuskunnan pakollinen toimielin. Osuuskunnan hallitus käsittää 1-5 jäsentä, mutta säännöissä voidaan määrätä tästä toisin. Siihen voidaan valita myös varajäseniä, ja varajäsen on pakollinen, jos hallituksessa on alle 3 jäsentä. Hallituksen pitää valita itselleen puheenjohtaja. Hallituksen jäsenet valitaan pääsäännön mukaan osuuskunnan kokouksessa. Kokouksessa noudatetaan enemmistöperiaatetta, eli valituksi tulevat eniten ääniä saaneet henkilöt. Valintamenettelystä voidaan Lue lisää ›

Osuuskunnan säännöt ›

Osuuskunnan pitää laatia osuuskunnan säännöt. Osuuskunnan säännöt käsittävät vähintään seuraavat: osuuskunnan toiminimi, sen kotipaikkana oleva Suomen kunta sekä toimiala. Nämä ovat sääntöjen minimivaatimukset, joten muuta osuuskunnan sääntöihin ei ole pakko kirjata. Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin antaa määräyksiä useista muistakin seikoista. Osuuskunnan sääntöihin voidaan esimerkiksi kirjata edellytysiä, jotka osuuskunnan jäseniksi haluavien henkilöiden on täytettävä. Niissä voidaan myös Lue lisää ›

Osuuskunnan jäsenyys ›

Osuuskunnan jäsenille ei ole vähimmäismäärää. Pääsäännön mukaan osuuskunnan jäseneksi pääsee hakemuksella, jonka osuuskunnan hallitus hyväksyy. Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin määrätä esim. että jäsenyys alkaa vasta, kun osuuden merkintähinta on maksettu. Jäsenyyden alkaessa jäsen saa jäsenyyteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, esim. äänioikeuden ja taloudelliset edut. Hallitus voi vapaasti päättää, hyväksyykö se hakijan hakemuksen. Osuuskunnan säännöissä voidaan Lue lisää ›

Osuuskunnan perustaminen ›

Osuuskunnan perustaminen tehdään perustamissopimuksella. Sopimuksen tulee olla kirjallinen, ja kaikkien jäsenten täytyy allekirjoittaa se. Allekirjoittamalla sopimuksen jäsenet samalla merkitsevät omat osuutensa osuuskunnassa. Osuuskunnan perustajajäsenille ei ole nykyään asetettu vähimmäismäärää, joten osuuskunnan voi perustaa yksikin henkilö. Perustajajäseniä sekä osuuskunnan osuuksia ja niiden maksua koskevien tietojen lisäksi sopimukseen on merkittävä sopimuksen päivämäärä, sekä osuuskunnan hallituksen jäsenet. Myös osuuskunnan Lue lisää ›

Mikä on osuuskunta? ›

Mikä on osuuskunta? Osuuskunta on yhteisö, jonka pääsääntöisenä tarkoituksena on taloudellisten etujen tuottaminen jäsenille. Osuuskuntia ovat esimerkiksi osuuskauppa ja osuuspankki. Taloudellisten etujen ohella osuuskunnan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myös sosiaalisten tai kulttuuristen tarpeiden toteuttaminen. Tällaista voi olla esimerkiksi lastenhoito- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Osuuskunnan taustalla voi olla myös aatteellinen toiminta, kuten esimerkiksi rauhan edistämiseen liittyvät tehtävät. Lue lisää ›

Yritysvakoilu ›

Yritysvakoilu on rikos Kukaan ei saa oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia tietoa liikesalaisuudesta eikä käyttää tai ilmaista näin hankkimaansa tietoa. Liikesalaisuuksien oikeudeton hankkiminen on yritysvakoilua. Jo yritysvakoilun yritys on rangaistavaa. Merkitystä ei siis ole sillä, onnistutaanko vakoilussa lopullisesti vai jääkö se vain yritykseksi. Rikoslain mukainen rangaistusasteikko on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.Yritysvakoilun tunnusmerkistö täyttyy, Lue lisää ›

Yrityssalaisuuden väärinkäyttö ›

Liikesalaisuuden väärinkäyttö on rangaistavaa Liikesalaisuuden rikkominen on rangaistavaa. Liikesalaisuuden rikkomisesta säädetään rikoslaissa. Liikesalaisuuden rikkomisella ei tarkoiteta yritysvakoilua, joka on itsenäisesti rangaistavaa, vaan sillä tarkoitetaan sitä, että joku käyttää omaksi hyödykseen tai ilmaisee ulkopuoliselle sellaista yrityssalaisuutta, jonka joku muu on oikeudettomasti hankkinut. Näissä tapauksissa yrityssalaisuus on päätynyt jonkun haltuun ilman, että hän olisi itse sen oikeudettomasti Lue lisää ›

Hyvä liiketapa

Elinkeinotoiminnassa noudatetaan eettisiä pelisääntöjä, joiden tarkoituksena on saada elinkeinotoiminta pidettynä tasapuolisena ja rehtinä. Elinkeinotoiminnassa on siis noudatettava hyvä liiketapaa eikä toimia hyvän liiketavan vastaisesti tai muuten muiden elinkeinonharjoittajien kannalta sopimattomasti. Hyvän liiketavan määritelmä on muotoutunut ja jatkaa muotoutumistaan elinkeinotoiminnan ja oikeuskäytännön kautta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua yhteisö- ja yritysoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Avoin yhtiö

Avoimen yhtiön perustamisen vaatimuksena on, että perustajana toimii vähintään kaksi henkilöä. Avoimen yhtiön perustaja eli yhtiömies voi olla joko luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista henkilökohtaisella omaisuudellaan.

2.

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiö on itsenäinen yhtiö, jossa yhtiömiesten varat ja velat ovat erillään heidän omaisuudestaan. Kommandiittiyhtiössä voi olla äänettömiä tai vastuunalaisia yhtiömiehiä, mutta molempia on oltava vähintään yksi.

3.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiö on yhtiömuotona itsenäinen. Osakeyhtiössä osakkaiden henkilökohtainen omaisuus on erillään yhtiön varoista ja veloista.

4.

Toiminimi

Toiminimi on nimi, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan.