Yhteisö- ja yritysoikeus

Yhteisö- ja yritysoikeuden kannalta oleellista on ero eri yritysmuotojen välillä. Toiset yritysmuodot sopivat eri tilanteisiin paremmin kuin toiset, ja niitä säätelevät eri normit. Mikäli henkilö perustaa yrityksen yksin, voi kannattavaksi yritysmuodoksi tulla toiminimi, osakeyhtiö tai osuuskunta. Useamman perustajan voimin voi perustaa myös avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön. Yhteisö- ja yritysoikeus osio vastaa kysymyksiin liittyen yritystoimintaan ja sen yksityiskohtiin.

Osuuskunnan hallitus ›

Osuuskunnan hallitus on osuuskunnan pakollinen toimielin. Osuuskunnan hallitus käsittää 1-5 jäsentä, mutta säännöissä voidaan määrätä tästä toisin. Siihen voidaan valita myös varajäseniä, ja varajäsen on pakollinen, jos hallituksessa on alle 3 jäsentä. Hallituksen pitää valita itselleen puheenjohtaja. Hallituksen jäsenet valitaan pääsäännön mukaan osuuskunnan kokouksessa. Kokouksessa noudatetaan enemmistöperiaatetta, eli valituksi tulevat eniten ääniä saaneet henkilöt. Valintamenettelystä voidaan Lue lisää ›

Osuuskunnan säännöt ›

Osuuskunnan pitää laatia osuuskunnan säännöt. Osuuskunnan säännöt käsittävät vähintään seuraavat: osuuskunnan toiminimi, sen kotipaikkana oleva Suomen kunta sekä toimiala. Nämä ovat sääntöjen minimivaatimukset, joten muuta osuuskunnan sääntöihin ei ole pakko kirjata. Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin antaa määräyksiä useista muistakin seikoista. Osuuskunnan sääntöihin voidaan esimerkiksi kirjata edellytysiä, jotka osuuskunnan jäseniksi haluavien henkilöiden on täytettävä. Niissä voidaan myös Lue lisää ›

Osuuskunnan jäsenyys ›

Osuuskunnan jäsenille ei ole vähimmäismäärää. Pääsäännön mukaan osuuskunnan jäseneksi pääsee hakemuksella, jonka osuuskunnan hallitus hyväksyy. Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin määrätä esim. että jäsenyys alkaa vasta, kun osuuden merkintähinta on maksettu. Jäsenyyden alkaessa jäsen saa jäsenyyteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, esim. äänioikeuden ja taloudelliset edut. Hallitus voi vapaasti päättää, hyväksyykö se hakijan hakemuksen. Osuuskunnan säännöissä voidaan Lue lisää ›

Osuuskunnan perustaminen ›

Osuuskunnan perustaminen tehdään perustamissopimuksella. Sopimuksen tulee olla kirjallinen, ja kaikkien jäsenten täytyy allekirjoittaa se. Allekirjoittamalla sopimuksen jäsenet samalla merkitsevät omat osuutensa osuuskunnassa. Osuuskunnan perustajajäsenille ei ole nykyään asetettu vähimmäismäärää, joten osuuskunnan voi perustaa yksikin henkilö. Perustajajäseniä sekä osuuskunnan osuuksia ja niiden maksua koskevien tietojen lisäksi sopimukseen on merkittävä sopimuksen päivämäärä, sekä osuuskunnan hallituksen jäsenet. Myös osuuskunnan Lue lisää ›

Mikä on osuuskunta? ›

Mikä on osuuskunta? Osuuskunta on yhteisö, jonka pääsääntöisenä tarkoituksena on taloudellisten etujen tuottaminen jäsenille. Osuuskuntia ovat esimerkiksi osuuskauppa ja osuuspankki. Taloudellisten etujen ohella osuuskunnan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myös sosiaalisten tai kulttuuristen tarpeiden toteuttaminen. Tällaista voi olla esimerkiksi lastenhoito- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Osuuskunnan taustalla voi olla myös aatteellinen toiminta, kuten esimerkiksi rauhan edistämiseen liittyvät tehtävät. Lue lisää ›

Yritysvakoilu ›

Yritysvakoilu on rikos Kukaan ei saa oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia tietoa liikesalaisuudesta eikä käyttää tai ilmaista näin hankkimaansa tietoa. Liikesalaisuuksien oikeudeton hankkiminen on yritysvakoilua. Jo yritysvakoilun yritys on rangaistavaa. Merkitystä ei siis ole sillä, onnistutaanko vakoilussa lopullisesti vai jääkö se vain yritykseksi. Rikoslain mukainen rangaistusasteikko on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.Yritysvakoilun tunnusmerkistö täyttyy, Lue lisää ›

Yrityssalaisuuden väärinkäyttö ›

Liikesalaisuuden väärinkäyttö on rangaistavaa Liikesalaisuuden rikkominen on rangaistavaa. Liikesalaisuuden rikkomisesta säädetään rikoslaissa. Liikesalaisuuden rikkomisella ei tarkoiteta yritysvakoilua, joka on itsenäisesti rangaistavaa, vaan sillä tarkoitetaan sitä, että joku käyttää omaksi hyödykseen tai ilmaisee ulkopuoliselle sellaista yrityssalaisuutta, jonka joku muu on oikeudettomasti hankkinut. Näissä tapauksissa yrityssalaisuus on päätynyt jonkun haltuun ilman, että hän olisi itse sen oikeudettomasti Lue lisää ›

Yrityssalaisuuden rikkominen ›

Liikesalaisuudet työ- ja palvelussuhteessa Henkilö, joka on toisen palveluksessa, ei saa ilmaista ulkopuoliselle yrityssalaisuuksia, joita hän palvelussuhteen aikana tietoonsa saa. Hän ei myöskään saa oikeudettomasti käyttää tällaista tietoa omaksi hyväkseen. Yrityssalaisuuden rikkominen on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi teoksi ja siitä tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Rikoksen edellytyksenä on vielä, että yrityssalaisuuden ilmaiseminen tai käyttäminen Lue lisää ›

Yrityksen liikesalaisuudet ›

Mitä tarkoittaa liikesalaisuus? Yrityksillä on monia sellaisia tietoja, jotka yritys haluavat pitää salassa kilpailijoilta. Näitä tietoja kutsutaan yleisesti liikesalaisuuksiksi. Liikesalaisuudet nauttivat lain tarjoamaa suojaa.Lain tasolla ei ole kuitenkaan määritelty, mitä liikesalaisuudella tarkoitetaan. Lähtökohtana voitaneen pitää, että yritys saa määritellä itse ne tiedot, jotka se haluaa pitää vain omana tietonaan. Riitatilanteissa tuomioistuin voi määrittää yksittäisen yrityksen Lue lisää ›

Väärän tiedon levittäminen ›

Toisesta yrityksestä ei saa antaa väärää tietoa Omassa elinkeinotoiminnassa ei saa antaa omaa tuotetta tai toimintaa koskevia harhaanjohtavia tai totuudenvastaisia tietoja. Tämän lisäksi täysin sama kielto koskee myös muuta kuin omaa elinkeinotoimintaa. Kilpailijaa ei saa vahingoittaa väärillä eikä harhaanjohtavilla tiedoilla.Virheellisiä tai harhaanjohtavan tiedon antamistavalla ei ole merkitystä. Näitä tietoja voidaan antaa suullisesti oman yrityksen asiakkaille Lue lisää ›

Hyvä liiketapa

Elinkeinotoiminnassa noudatetaan eettisiä pelisääntöjä, joiden tarkoituksena on saada elinkeinotoiminta pidettynä tasapuolisena ja rehtinä. Elinkeinotoiminnassa on siis noudatettava hyvä liiketapaa eikä toimia hyvän liiketavan vastaisesti tai muuten muiden elinkeinonharjoittajien kannalta sopimattomasti. Hyvän liiketavan määritelmä on muotoutunut ja jatkaa muotoutumistaan elinkeinotoiminnan ja oikeuskäytännön kautta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua yhteisö- ja yritysoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Avoin yhtiö

Avoimen yhtiön perustamisen vaatimuksena on, että perustajana toimii vähintään kaksi henkilöä. Yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista henkilökohtaisella omaisuudellaan.

2

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiö on itsenäinen yhtiö, jossa yhtiömiesten varat ja velat ovat erillään heidän omaisuudestaan. Kommandiittiyhtiössä voi olla äänettömiä tai vastuunalaisia yhtiömiehiä.

3

Osakeyhtiö

Osakeyhtiö on yhtiömuotona itsenäinen. Osakeyhtiössä osakkaiden henkilökohtainen omaisuus on erillään yhtiön varoista ja veloista.

4

Toiminimi

Toiminimi on nimi, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan. Toiminimi voi liittyä esim. harjoitettavaan toimintaan tai olla oma nimi.