Osakeyhtiö

Osakeyhtiön hallituksen jäsenen esteellisyys päätöksenteossa ›

Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiöllä on oltava hallitus, joka on ainoa pakollinen toimielin osakeyhtiössä. Hallituksen lisäksi osakeyhtiö voi halutessaan perustaa myös muita johdon toimielimiä. Osakeyhtiön hallituksella on yleistoimivalta, eli valta päättää kaikista asioista, joita ei ole erikseen uskottu muille yhtiön toimielimille. Tästä syytä on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että hallituksen fokuksena on nimenomaisesti yhtiön etu, eikä henkilökohtaiset tarkoitusperät. Tätä päämäärää tukee Lue lisää ›

Osakeyhtiö yritysmuotona ›

Osakeyhtiö on rekisteröinnin seurauksena syntyvä, osakkeenomistajistaan erillinen itsenäinen oikeushenkilö. Osakeyhtiöllä on täydellinen oikeushenkilöllisyys, mikä tarkoittaa yhtiön kelpoisuutta tehdä oikeustoimia yksin omissa nimissään. Myös vastuu näin tehdyistä oikeustoimista kuuluu osakeyhtiölle. Toisin sanoen osakkeenomistaja voi menettää enimmillään vain sen summan varallisuutta, jonka hän on osakeyhtiöön sijoittanut.   Osakeyhtiön mennessä vararikkoon, sen velat maksetaan yhtiön omista varoista ja loppuosa Lue lisää ›

Pörssiyhtiö ›

Pörssiyhtiöitä (tai niin kutsuttuja listayhtiöitä) ovat yritykset, joiden osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssin pörssilistalla. Kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt ja Helsingin pörssin pörssilistoilla noteerattavat yritykset ovat siis yhtiömuodoltaan julkisia osakeyhtiöitä (oyj), jolloin yrityksellä tulee olla toimitusjohtaja ja vähintään kolme hallituksen jäsentä, sekä sen osakepääoman tulee olla minimissään 80 000 euroa. Kotimaisen julkisen osakeyhtiön lisäksi pörssiyhtiö voi Lue lisää ›

Yhtiökokous: Yhtiökokouksen virheellinen päätös ja moiteoikeus ›

Oikeus osakeyhtiön moitekanteen ajamiseen on osakkeenomistajalla, yhtiön hallituksella, hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla. Hallintoneuvostolla tai tilintarkastajilla ei ole kanneoikeutta. Yhtiökokouksen virheellinen päätös, kenellä on moiteoikeus? Osakkeenomistajan moiteoikeuden edellytyksenä on, että hänet on merkitty osakeluetteloon. Merkitystä ei ole sillä, onko hän osallistunut yhtiökokoukseen, jossa virheellinen päätös on tehty. Edellytyksenä ei myöskään ole, että osakkeenomistajan oikeutta olisi loukattu Lue lisää ›

Yhtiökokouksen virheellinen päätös: Moitekanne ja moiteaika ›

Moitekanne on nostettava yleensä kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos näin ei tehdä, päätöstä pidetään pätevänä. Tämän kolmen kuukauden aikana yhtiökokouksen virheellistä päätöstä ei saa panna täytäntöön. Hallituksen on siis aina tarkastettava yhtiökokouksen päätösten pätevyys ennen niiden täytäntöönpanoa. Yhtiökokouksen virheellinen päätös – Moitekanteen moiteaika? Jos päätöksen virheellisyys on epäselvä, päätös voidaan panna täytäntöön jo moiteajan Lue lisää ›

Osakeyhtiö: Osakeyhtiön selvitystila ja purkaminen ›

Osakeyhtiö voidaan purkaa selvitystilamenetelyllä. Selvitystilamenettelyä sääntelee osakeyhtiölain 20 luku. Selvitystilamenettelyn taustalla on yhtiön osakkeenomistajien tahtotila lopettaa yhtiö ja jakaa velkojen maksun jälkeen yhtiön varat osakkeenomistajille. Huomioi, että selvitystilamenettelyn kautta tapahtuva yhtiön lopettaminen ei ole mahdollinen, mikäli yhtiössä on enemmän ”velkaa” kuin ”varoja”. Tällöin yhtiö on asetettava konkurssiin.   Selvitystilan aikana selvitetään osakeyhtiön taloudellinen tila, muutetaan Lue lisää ›

Yhtiökokous: Yhtiökokouksen virheellinen päätös ›

Mitä jos yhtiökokouksen päätös on virheellinen? Virheellisiä päätöksiä on kahdenlaisia: moitteenvaraisia ja mitättömiä. Edellisessä tapauksessa jonkun on nostettava moitekanne eli vaadittava tuomioistuimessa päätöksen julistamista pätemättömäksi tai sen muuttamista. Jälkimmäisessä tapauksessa päätös pysyy pätemättömänä riippumatta siitä, nostetaanko kanne vai ei. Virhe voi myös menettää merkityksensä sen vuoksi, että henkilö, johon virhe on kohdistunut, osallistuu yhtiökokoukseen ja Lue lisää ›

Yhtiökokous: Yhtiökokouksen päätöksen pätemättömyys ›

Voiko yhtiökokouksen päätös olla pätemätön? Yhtiökokouksen päätökset on tehtävä sääntöjen mukaan. Jos niitä ei ole noudatettu, päätös sisältää muotovirheen ja on pätemätön. Samoin osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaiset päätökset ovat pätemättömiä. Ne ovat sisällöltään asiallisesti virheellisiä. On selvää, että sellaiset päätökset, jotka tarkoittavat esim. rikolliseen toimintaa ryhtymistä, ovat pätemättömiä. Pienet päätöksenteossa sattuneet virheet eivät aiheuta päätöksen Lue lisää ›

Yhtiöjärjestys: Yhtiöjärjestyksen muuttaminen ›

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen? Yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa. Siitä päättää aina yhtiökokous. Päätöksentekoa yhtiöjärjestyksen muuttamisesta ei siis voida siirtää yhtiön muille hallintoelimille. Yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevaan yhtiökokoukseen on lähetettävä kokouskutsu. Kutsussa on ilmoitettava suunnitellun muutoksen pääasiallinen sisältö. Yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa vain määräenemmistöllä. Se tarkoittaa sitä, että muutosta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Lisäksi vaaditaan, että myös kokouksessa edustetuista Lue lisää ›

Tilintarkastus: Tilintarkastuspöytäkirja ›

Mikä on tilintarkastuspöytäkirja? Tilintarkastuspöytäkirja on tilintarkastuskertomusta alemmanasteinen raportointiasiakirja. Pöytäkirjaan tilintarkastaja merkitsee sellaiset tarkastuksen aikana tehdyt havainnot, jotka haluaa saattaa yhtiön johdon tietoon luottamuksellisesti. Tilintarkastuspöytäkirja ei siis ole julkinen asiakirja. Havainnot voivat koskea kirjanpitoa, tilinpäätöstä, valvontajärjestelmää, varainhoitoa ja muuta hallintoa. Kun osakeyhtiön johto saa tällä tavalla tietoa, se voi ryhtyä toimenpiteisiin asioiden saattamiseksi kuntoon. Lisäksi tilintarkastuspöytäkirjaan Lue lisää ›