Osakeyhtiö

Osakeyhtiö: Osakeyhtiön selvitystila ja purkaminen ›

Osakeyhtiö voidaan purkaa selvitystilamenetelyllä. Selvitystilamenettelyä sääntelee osakeyhtiölain 20 luku. Selvitystilamenettelyn taustalla on yhtiön osakkeenomistajien tahtotila lopettaa yhtiö ja jakaa velkojen maksun jälkeen yhtiön varat osakkeenomistajille. Huomioi, että selvitystilamenettelyn kautta tapahtuva yhtiön lopettaminen ei ole mahdollinen, mikäli yhtiössä on enemmän ”velkaa” kuin ”varoja”. Tällöin yhtiö on asetettava konkurssiin.   Selvitystilan aikana selvitetään osakeyhtiön taloudellinen tila, muutetaan Lue lisää ›

Yhtiökokous: Yhtiökokouksen virheellinen päätös ja moiteoikeus ›

Yhtiökokouksen virheellinen päätös, kenellä on moiteoikeus? Oikeus moitekanteen ajamiseen on osakkeenomistajalla, yhtiön hallituksella, hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla. Hallintoneuvostolla tai tilintarkastajilla ei ole kanneoikeutta. Osakkeenomistajan moiteoikeuden edellytyksenä on, että hänet on merkitty osakeluetteloon. Merkitystä ei ole sillä, onko hän osallistunut yhtiökokoukseen, jossa virheellinen päätös on tehty. Edellytyksenä ei myöskään ole, että osakkeenomistajan oikeutta olisi loukattu tai Lue lisää ›

Yhtiökokous: Yhtiökokouksen virheellinen päätös ›

Mitä jos yhtiökokouksen päätös on virheellinen? Virheellisiä päätöksiä on kahdenlaisia: moitteenvaraisia ja mitättömiä. Edellisessä tapauksessa jonkun on nostettava moitekanne eli vaadittava tuomioistuimessa päätöksen julistamista pätemättömäksi tai sen muuttamista. Jälkimmäisessä tapauksessa päätös pysyy pätemättömänä riippumatta siitä, nostetaanko kanne vai ei. Virhe voi myös menettää merkityksensä sen vuoksi, että henkilö, johon virhe on kohdistunut, osallistuu yhtiökokoukseen ja Lue lisää ›

Yhtiökokous: Yhtiökokouksen päätöksen pätemättömyys ›

Voiko yhtiökokouksen päätös olla pätemätön? Yhtiökokouksen päätökset on tehtävä sääntöjen mukaan. Jos niitä ei ole noudatettu, päätös sisältää muotovirheen ja on pätemätön. Samoin osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaiset päätökset ovat pätemättömiä. Ne ovat sisällöltään asiallisesti virheellisiä. On selvää, että sellaiset päätökset, jotka tarkoittavat esim. rikolliseen toimintaa ryhtymistä, ovat pätemättömiä. Pienet päätöksenteossa sattuneet virheet eivät aiheuta päätöksen Lue lisää ›

Yhtiökokouksen virheellinen päätös: Moitekanne ja moiteaika ›

Yhtiökokouksen virheellinen päätös – Moitekanteen moiteaika? Moitekanne on nostettava yleensä kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos näin ei tehdä, päätöstä pidetään pätevänä. Tämän kolmen kuukauden aikana yhtiökokouksen virheellistä päätöstä ei saa panna täytäntöön. Hallituksen on siis aina tarkastettava yhtiökokouksen päätösten pätevyys ennen niiden täytäntöönpanoa. Jos päätöksen virheellisyys on epäselvä, päätös voidaan panna täytäntöön jo moiteajan Lue lisää ›

Yhtiöjärjestys: Yhtiöjärjestyksen muuttaminen ›

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen? Yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa. Siitä päättää aina yhtiökokous. Päätöksentekoa yhtiöjärjestyksen muuttamisesta ei siis voida siirtää yhtiön muille hallintoelimille. Yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevaan yhtiökokoukseen on lähetettävä kokouskutsu. Kutsussa on ilmoitettava suunnitellun muutoksen pääasiallinen sisältö. Yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa vain määräenemmistöllä. Se tarkoittaa sitä, että muutosta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Lisäksi vaaditaan, että myös kokouksessa edustetuista Lue lisää ›

Tilintarkastus: Tilintarkastuspöytäkirja ›

Mikä on tilintarkastuspöytäkirja? Tilintarkastuspöytäkirja on tilintarkastuskertomusta alemmanasteinen raportointiasiakirja. Pöytäkirjaan tilintarkastaja merkitsee sellaiset tarkastuksen aikana tehdyt havainnot, jotka haluaa saattaa yhtiön johdon tietoon luottamuksellisesti. Tilintarkastuspöytäkirja ei siis ole julkinen asiakirja. Havainnot voivat koskea kirjanpitoa, tilinpäätöstä, valvontajärjestelmää, varainhoitoa ja muuta hallintoa. Kun osakeyhtiön johto saa tällä tavalla tietoa, se voi ryhtyä toimenpiteisiin asioiden saattamiseksi kuntoon. Lisäksi tilintarkastuspöytäkirjaan Lue lisää ›

Tilintarkastus: Tilintarkastuskertomus ›

Mikä on tilintarkastuskertomus? Tilintarkastuskertomus on tärkein tilintarkastuksen tuloksena syntyvä asiakirja. Yhtiökokous ei voi pätevästi päättää monistakaan asioista, jollei tilintarkastuksesta ole laadittu kertomusta. Tilintarkastajien muistutukset ja havainnot antavat tärkeää tietoa osakkeenomistajillekin. Tilintarkastuskertomus täydentää yhtiön johdon antamaa tilinpäätösinformaatiota ja varmentaa sen luotettavuuden. Tilintarkastuskertomus koskee aina yhtä tilikautta. Se tehdään kirjallisesti ja tilintarkastajat allekirjoittavat sen. Vaikka tilintarkastajia olisi Lue lisää ›

Remburssi: Mikä on remburssi? ›

Mitä remburssi tarkoitettaa? Remburssi on järjestely, jossa ostajan pankki sitoutuu tämän puolesta maksamaan myyjälle tietyn rahamäärän, kun myyjä esittää asiakirjat. Remburssi on kansainvälisesti katsoen kehittynein kansainvälinen maksutapa. Remburssityyppejä on paljon, mm. maksuremburssi, negosiointiremburssi ja avistaremburssi.

Osakeyhtiö: Yhtiömuoto ›

Millainen osakeyhtiö on yhtiömuotona? Osakeyhtiö on itsenäinen yhtiö. Osakkaiden henkilökohtainen omaisuus on erillään yhtiön varoista ja veloista. Osakkeenomistajat omistavat yhtiön osakkeet, eivät yhtiön varallisuutta. Sen omistaa yksin yhtiö. Osakkaat eivät siis ole vastuussa osakeyhtiön veloista. Joskus pankit edellyttävät kuitenkin osakkailta sitoutumista vastuuseen takauksilla ja panttauksilla. Osakeyhtiön asioita hoitaa hallitus. Osakeyhtiöitä on kahdenlaisia: julkisia ja yksityisiä. Lue lisää ›