Kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat

Kilpailuoikeuden säännökset ovat luoneet puitteet yritysten toiminnalle vapaassa markkinataloudessa. Kilpailuoikeus on alunperin kehitetty tarpeeseen luoda ja ylläpitää kilpailua, avoimia markkinoita sekä talouselämän edistämistä. Kilpailuoikeuteen sisältyy laaja-alaisesti erilaisia kokonaisuuksia. Näitä ovat muun muassa kartellit, määräävää markkina-asema ja sen väärinkäyttö, yrityskauppavalvonta, vertikaaliset kilpailunrajoitukset sekä julkisten hankintojen säädökset. Kilpailuoikeuden osiosta löydät tietoa yleisesti kilpailuoikeudesta sekä sen eri osa-alueista ja julkisista hankinnoista.

Kilpailuperiaate ohjaa hankintayksikön toimintaa ›

Kilpailuperiaate on yksi julkisia hankintoja tehtäessä huoomioon otettavista perusperiaatteista. Hankintayksikön on aina noudatettava hankinnoissaan niitä oikeusperiaatteita, jotka liittyvät Euroopan Unionin perustamissopimukseen. Julkisia hankintoja koskevia keskeisiä periaatteita ovat syrjimättömyys-, avoimuus-, kilpailu-, suhteellisuus- ja taloudellisuusperiaate. Kilpailuperiaatteen mukaan hankintayksikön on hyödynnettävä markkinoiden kilpailupotentiaali. Oikeusperiaatteilla voi olla yksittäisen säännöksen tulkintaa ohjaava vaikutus. Hankintalain säännökset ovatkin varsin tulkinnanvaraisia ja oikeuskäytäntö on Lue lisää ›

Oikeus muutoksenhakuun julkisissa hankinnoissa ›

Oikeus muutoksenhakuun julkissa hankinnoissa käytettävästä menettelyst tai hankintapäätöksestä on asianosaisilla. Asianosainen on se, jota asia koskee. Asia saatetaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valitus. Asianosaisuus voi syntyä esim. siten, että virheellinen menettely on vaikuttanut valittajan asemaan siten, ettei tämä ole päässyt tarjoamaan ollenkaan tai on jäänyt valitsematta tarjoajaksi. Asianosaisuus täyttyykin esim. silloin kun valittaja toimii hankintaan liityvällä Lue lisää ›

Tarjouspyynnön saaja julkisessa hankinnassa ›

Tarjouspyynnön saaja julkisessa hankinnassa määrittyy käytettävänä olevan hankintamenettelyn perusteella. Julkinen hankinta on kilpailutettava hankintalain mukaisesti. Mahdollisia hankintamenettelyitä ovat kilpailullinen neuvottelumenettely, suorahankinta, avoin menettely, neuvottelumenettely, rajoitettu menettely, dynaaminen hankintajärjestelmä ja sähköinen huutokauppa. Se, kenelle tarjouspyyntö lähetetään tai lähetetäänkö sitä ollenkaan, riippuu hankintayksikön käyttämästä hankintamenettelystä. Tarjouspyynnön saaja avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä Avoimessa hankintamenettelyssä, jossa kaikki halukkaat toimittajat Lue lisää ›

Kartelli voi aiheuttaa kilpailun vääristymistä ›

Kartelli nimitystä käytetään yritysten yhteenliittymästä, jonka tarkoituksena on rajoittaa kilpailua ja saavuttaa määrävä asema, jopa monopoli kyseessä olevilla markkinoilla. Kartelli voi käyttää monenlaisia keinoja kilpailun rajoittamiseksi. Hintakartellit Kartellit on kielletty lainsäädännöllä useimmissa maissa. Hintakartelli tarkoittaa järjestelyä, jossa samalla tuotanto tai jakeluportaalla sovitaan tuotteiden hinnasta. Hintakartelli voi olla osto- tai myyntikartelli. Ostokartellissa esim. metsäyhtiön voivat sopia puun sisäänostohinnoista. Luonnollisesti Lue lisää ›

Julkisten hankintojen sääntely pääpiirteissään ›

Julkisten hankintojen sääntely perustuu kansallisessa lainsäädännössä hankintalakiin. Laissa on määritetty kansalliset euromääräiset kynnysarvot sille, millaista menettelyä hankinnassa on käytettävä. Karkeasti kuvio on seuraava; mitä pienempi hankinta, sitä kevyempi hankintamenettely ja taas toisaalta mitä suurempi hankinta sitä ”raskaampi” hankintamenettely. Menettelysäännökset eivät ole itse tarkoitus, vaan sääntelyn tarkoituksena on tehostaa julkisten varojen käyttöä. Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavara- Lue lisää ›

Hyvitysmaksu tarjouskilpailussa syrjitylle ›

Hyvitysmaksu on hyvitys, jota voidaan maksaa hankintamenettelyn asianosaisille, joilla olisi ollut mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Julkisessa hankinnoissa on noudatettava hankintalakia. Laissa on säännöksiä tarjouskilpailusta, hankintapäätöksestä ja sen tiedoksiannosta. Hyvitysmaksun määrää markkinaoikeus. Ensisjaiset keinot ensin Hyvitysmaksu on kuitenkin toissijainen oikeuskeino, joka tulee sovellettavaksi vain silloin, kun markkinaoikeudella ei ole käytettävissään muita keinoja puuttua hankintayksikön laittomaan Lue lisää ›

Vertikaalinen kilpailunrajoitus ›

Vertikaalinen kilpailunrajoitus on eri tuotantoportailla toimivien elinkeinonharjoittajien välisiä sopimuksia tai menettelyjä, jotka koskevat tiettyjen tavaroiden tai palvelujen ostoa ja myyntiä. Kielletty vertikaalinen sopimuksessa osapuolena voivat olla esim. 1. valmistaja – vähittäiskauppias, 2. valmistaja – tukkukauppias tai 3. Tukkukauppias – vähittäiskauppias. Näiden välillä kysymys on yleensä jakelusopimuksesta. Tietyn myynti- ja ostotoimen hinnan ja määrän määrittävät vertikaaliset Lue lisää ›

Horisontaalinen kilpailunrajoitus ›

Horisontaalinen kilpailunrajoitus on samalla tuotantoportaalla toimivien kilpailevien elinkeinonharjoittajien välisiä kiellettyjä kilpailua rajoittavia sopimuksia ja menettelyjä. Kielletyt kilpailunrajoitukset estävät vapaan kilpailun, rajoittavat tai vääristävät sitä. Kiellettyä yhteistyötä voi olla esim. sopimushinnoittelu, jossa valmistajat tai elinkeinonharjoittajat sopivat vaikkapa jonkun kulutushyödykkeen ulosmyyntihinnoista. Kartellit ovat tyypillisiä horisontaalisia kilpailua rajoittavia rakennelmia. Horisontaalinen kilpailunrajoitus voi olla.. Kiellettyä on a) sopimukset, b) Lue lisää ›

Hintakartelli rajoittaa vapaata kilpailua ›

Tuotteen hinta on yksi tärkeimmistä kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Toimivien markkinoiden ja kuluttajan edun mukaista on toimiva hintakilpailu. Yrittäjät siis kilpailevat keskenään kuluttajien ostopäätöksistä tuotteiden hinnoilla. Jos yrittäjien välinen kilpailu poistuu, kuluttajahinnat nousevat. Hintakartelli tarkoittaa järjestelyä, jossa samalla tuotanto tai jakeluportaalla sovitaan tuotteiden hinnasta. Kartelli ei välttämättä koske ainoastaan tuotteita, vaan voi koskea myös palveluita. Lue lisää ›

Halvin tarjous julkisen hankinnan tarjouskilpailussa ›

Halvin tarjous ei välttämättä voita julkisen hankinnan tarjouskilpailua. Hankintayksikön on hyväksyttävä tarjouksista kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan alhaisin. Halvin hinta on siis toinen valintaperuste. Miksi en voita vaikka minulla oli halvin tarjous? Vastaus löytynee hankintapäätöksen perusteluista. Toimittajan valinnasta tekee hankintayksikkö hankintapäätöksen. Päätös on perusteltava. Päätöksen perusteluissa on avattava ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat. Näitä on ainakin ehdokkaan, Lue lisää ›

Määräävä markkina-asema

Kilpailuoikeudessa määräävä markkina-asema ei ole itsessään kiellettyä mutta sen väärinkäyttö on. Määräävän markkina-aseman omaavalla yrityksellä on vastaava oikeus kilpailla markkinoilla kuten muillakin saman toimialan yrityksillä, mutta kyseiselle yritykselle muodostuu samalla velvollisuus varmistua siitä ettei sen toiminta haittaa kilpailua markkinoilla.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua kilpailuoikeuteen ja julkisiin hankintoihin liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Saalistushinnoittelu

Saalistushinnoittelussa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys pyrkii hinnoittelullaan ajamaan kilpailijoita pois markkinoilta tai estämään markkinoille tulon kokonaan.

2

Monopoli

Monopolin vallitessa markkinoilla on vain yksi tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja. Monopolille on tyypillistä kilpailun puuttuminen, korkea hintataso ja vähäinen tuotannon määrä.

3

Kartelli

Kartellissa keskenään kilpailevat elinkeinonharjoittajat hillitsevät keskinäistä kilpailuaan ja näin lisäävät markkinavoimaansa sekä hallintaansa kyseisillä markkinoilla.

4

Yrityskauppavalvonta

Suomessa yrityskauppailmoitukset tehdään Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Yrityksen on tietyissä tilanteissa itse ilmoitettava yrityskauppa KKV:n tarkastettavaksi.