Kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat

Kilpailuoikeuden säännökset ovat luoneet puitteet yritysten toiminnalle vapaassa markkinataloudessa. Kilpailuoikeus on alunperin kehitetty tarpeeseen luoda ja ylläpitää kilpailua, avoimia markkinoita sekä talouselämän edistämistä. Kilpailuoikeuteen sisältyy laaja-alaisesti erilaisia kokonaisuuksia. Näitä ovat muun muassa kartellit, määräävää markkina-asema ja sen väärinkäyttö, yrityskauppavalvonta, vertikaaliset kilpailunrajoitukset sekä julkisten hankintojen säädökset. Kilpailuoikeuden osiosta löydät tietoa yleisesti kilpailuoikeudesta sekä sen eri osa-alueista ja julkisista hankinnoista.

Julkisten hankintojen kynnysarvojen merkitys ›

Kynnysarvojen merkitys on hankintamenettelyn valinnassa keskeinen. Menettelyä koskevat vaatimukset vaihtelevat riippuen hankinnan rahallisesta arvosta. Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Hankintayksikkö on se, joka kilpailuttaa ja valitsee toimittajan. Hankintayksikkö voi toki päätyä myös suorahankintaan, mutta vastaa tällöin Lue lisää ›

Unionin yrityskauppavalvonta ›

Unionin yrityskauppavalvonta on Euroopan komission tekemää liikevaihdoltaan merkittävien yritysten kauppoihin liittyvää valvontaa. Tietyt liikevaihtorajat ylittävät yrityskaupat on kilpailulainsäädännön perusteella ilmoitettava Euroopan komissiolle. Euromääräisten rajojen tarkoituksena on sulkea valvonnan ulkopuolelle pienimmät kaupat. Pienimmillä kaupoilla ei oletusarvoisesti ole merkitystä kilpailutilanteeseen talousalueella. Yrityskauppavalvonnalla pyritään turvaamaan markkinoiden kilpailullinen rakenne. Ilman valvontaa harvojen yritysten hallitsemalla markkina-alueella voitaisiin yrityskaupoilla saavuttaa monopoli Lue lisää ›

Yrityskauppavalvonta ›

Yrityskauppavalvonta on valvontaa, jota Kilpailu- ja kuluttajavirasto tekee tutkiakseen yrityskauppoja. Tietyt liikevaihtorajat ylittävät yrityskaupat on kilpailulainsäädännön perusteella ilmoitettava Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Euromääräisten rajojen tarkoituksena on sulkea valvonnan ulkopuolelle pienimmät kaupat. Pienimmillä kaupoilla ei oletusarvoisesti ole merkitystä kilpailutilanteeseen. Yrityskauppa on saatettava Kilpalu- ja kuluttjaviraston tietoon ensinnäkin, jos kaupan osapuolten liikevaihto ylittää 350 miljoonaa euroa. Tämä liikevaihtoraja Lue lisää ›

Tarjoaja julkisessa hankinnassa ›

Tarjoaja tarkoittaa sellaista toimittajaa, joka on tehnyt tarjouksen julkisen hankinnan tarjouskilpaan. Julkisia hankintoja koskevalla lainsäädännöllä pyritään tehostamaan julkisten varojen käyttöä sekä edistämään laadukkaiden hankintojen tekemistä. Hankintoja koskevat menettelyt ovat pääsääntöisesti sitä raskaampia, mitä suuremmasta hankinnasta on euromääräisesti kysymys. Tavoitteena on myös turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tarjouskilpailussa. Tätä turvataan ennen kaikkea menettelysäännöksin. Lue lisää ›

Kohtuuton hinnoittelu voi olla määrävän markkina-aseman väärinkäyttöä ›

Kohtuuton hinnoittelu liittyy yleensä samalla tuotantoportaalla toimivien elinkeinoharjoittajien osto- tai myyntihintoihin. Tällaisten hintojen tai muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen voi olla kiellettyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Määrävä markkina-asema? Määräävän markkina-aseman toteamiseksi on ensinnäkin kartoitettava relevantit markkinat. Re­le­vant­te­ja mark­ki­noi­ta mää­ri­tel­täes­sä ote­taan huo­mioon se­kä ky­syn­nän et­tä tar­jon­nan kor­vat­ta­vuus. Ky­syn­nän kor­vat­ta­vuus on vä­lit­tö­min ja te­hok­kain te­ki­jä, jo­ka Lue lisää ›

Kilpailuoikeus ja sen tavoitteet ›

Kilpailuoikeus on osa markkinaoikeutta. Kilpailulainsäädännön tavoitteena on  kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta. Tavoitteena on terve ja taloudellisin perustein toimiva vapaa kilpailu. Kilpailuoikeus sisältää mm. julkiset hankinnat, määräävän markkina-aseman väärinkäytön muodot ja arvioinnin, yrityskauppojen säätelyn, viestintämarkkinoiden sääntelyn. Sopimattoman menettely elinkeinotoiminnassa kuuluu myös kilpailuoikeuteen. Kilpailuoikeudellisia riitoja käsitellään tyypillisesti ensiasteena markkinaoikeudessa. Kilpailuvirasto valvoo kilpailuoikeudellisten säännöksien noudattamista. Kilpailulakien tavoitteet Kilpailulakien Lue lisää ›

Kilpailuperiaate ohjaa hankintayksikön toimintaa ›

Kilpailuperiaate on yksi julkisia hankintoja tehtäessä huoomioon otettavista perusperiaatteista. Hankintayksikön on aina noudatettava hankinnoissaan niitä oikeusperiaatteita, jotka liittyvät Euroopan Unionin perustamissopimukseen. Julkisia hankintoja koskevia keskeisiä periaatteita ovat syrjimättömyys-, avoimuus-, kilpailu-, suhteellisuus- ja taloudellisuusperiaate. Kilpailuperiaatteen mukaan hankintayksikön on hyödynnettävä markkinoiden kilpailupotentiaali. Oikeusperiaatteilla voi olla yksittäisen säännöksen tulkintaa ohjaava vaikutus. Hankintalain säännökset ovatkin varsin tulkinnanvaraisia ja oikeuskäytäntö on Lue lisää ›

Oikeus muutoksenhakuun julkisissa hankinnoissa ›

Oikeus muutoksenhakuun julkissa hankinnoissa käytettävästä menettelyst tai hankintapäätöksestä on asianosaisilla. Asianosainen on se, jota asia koskee. Asia saatetaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valitus. Asianosaisuus voi syntyä esim. siten, että virheellinen menettely on vaikuttanut valittajan asemaan siten, ettei tämä ole päässyt tarjoamaan ollenkaan tai on jäänyt valitsematta tarjoajaksi. Asianosaisuus täyttyykin esim. silloin kun valittaja toimii hankintaan liityvällä Lue lisää ›

Tarjouspyynnön saaja julkisessa hankinnassa ›

Tarjouspyynnön saaja julkisessa hankinnassa määrittyy käytettävänä olevan hankintamenettelyn perusteella. Julkinen hankinta on kilpailutettava hankintalain mukaisesti. Mahdollisia hankintamenettelyitä ovat kilpailullinen neuvottelumenettely, suorahankinta, avoin menettely, neuvottelumenettely, rajoitettu menettely, dynaaminen hankintajärjestelmä ja sähköinen huutokauppa. Se, kenelle tarjouspyyntö lähetetään tai lähetetäänkö sitä ollenkaan, riippuu hankintayksikön käyttämästä hankintamenettelystä. Tarjouspyynnön saaja avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä Avoimessa hankintamenettelyssä, jossa kaikki halukkaat toimittajat Lue lisää ›

Kartelli voi aiheuttaa kilpailun vääristymistä ›

Kartelli nimitystä käytetään yritysten yhteenliittymästä, jonka tarkoituksena on rajoittaa kilpailua ja saavuttaa määrävä asema, jopa monopoli kyseessä olevilla markkinoilla. Kartelli voi käyttää monenlaisia keinoja kilpailun rajoittamiseksi. Hintakartellit Kartellit on kielletty lainsäädännöllä useimmissa maissa. Hintakartelli tarkoittaa järjestelyä, jossa samalla tuotanto tai jakeluportaalla sovitaan tuotteiden hinnasta. Hintakartelli voi olla osto- tai myyntikartelli. Ostokartellissa esim. metsäyhtiön voivat sopia puun sisäänostohinnoista. Luonnollisesti Lue lisää ›

Määräävä markkina-asema

Kilpailuoikeudessa määräävä markkina-asema ei ole itsessään kiellettyä mutta sen väärinkäyttö on. Määräävän markkina-aseman omaavalla yrityksellä on vastaava oikeus kilpailla markkinoilla kuten muillakin saman toimialan yrityksillä, mutta kyseiselle yritykselle muodostuu samalla velvollisuus varmistua siitä ettei sen toiminta haittaa kilpailua markkinoilla.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua kilpailuoikeuteen ja julkisiin hankintoihin liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Saalistushinnoittelu

Saalistushinnoittelussa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys pyrkii hinnoittelullaan ajamaan kilpailijoita pois markkinoilta tai estämään markkinoille tulon kokonaan.

2

Monopoli

Monopolin vallitessa markkinoilla on vain yksi tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja. Monopolille on tyypillistä kilpailun puuttuminen, korkea hintataso ja vähäinen tuotannon määrä.

3

Kartelli

Kartellissa keskenään kilpailevat elinkeinonharjoittajat hillitsevät keskinäistä kilpailuaan ja näin lisäävät markkinavoimaansa sekä hallintaansa kyseisillä markkinoilla.

4

Yrityskauppavalvonta

Suomessa yrityskauppailmoitukset tehdään Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Yrityksen on tietyissä tilanteissa itse ilmoitettava yrityskauppa KKV:n tarkastettavaksi.