Vero-oikeus

Veroja maksetaan useista eri lähteistä, kuten ansiotuloista, pääomatuloista, lahjoista ja perinnöstä. Vero-oikeuteen kuuluu laaja-alaista sääntelyä, jota voi tuntua hankalalta selvittää ja ymmärtää. Tästä osiosta löydät selkokielisiä vastauksia useisiin vero-oikeudellisiin kysymyksiin liittyen esimerkiksi lahja- ja perintöveron suuruuteen, autoveron muutoksenhakuun ja tuloverovelvollisuuteen.

Vähennyskiellot arvonlisäverotuksessa ›

Arvonlisäverojärjestelmään liittyy yleisen vähennysoikeuden lisäksi joitakin vähennyskieltoja. Vähennystä ei ensinnäkään saa tehdä työsuhdeasuntoihin tai henkilökunnan virkistystiloihin liittyvistä hankinnoista. Vähennys on kiellettyä, jos hankinta liittyy kiinteistöön, jota käytetään esim. verovelvollisen tai henkilökunnan asuntona, lastentarhana tai vapaa-ajanviettopaikkana. Esimerkiksi työsuhdeasunnon remonttikustannuksiin tai vapaa-ajanviettopaikan harrastusvälineiden hintoihin sisältyviä veroja ei siis saa vähentää. Asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen liittyvät hankinnat Lue lisää ›

Vähennykset arvonlisäverotuksessa ›

Arvonlisäveroon liittyy vähennysjärjestelmä. Tällä pyritään estämään veron kertautuminen. Ilman vähennysoikeutta arvonlisävero kertautuisi, kun kaikki tavaran myyjät tukkumyyjästä jälleenmyyjiin maksavat arvonlisäveroa omasta myynnistään. Tällöin arvonlisävero olisi lopullisissa kuluttajahinnoissa ”moneen kertaan” ja nostaisi niitä hintoja, jotka kuluttajat tuotteista maksavat. Vähennys tehdään verosta, joka myyjän tulee maksaa Verohallinnolle. Pääsääntöisesti kaikkiin verollista liiketoimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisältyvät verot saadaan Lue lisää ›

Arvonlisäverovelvollisuudesta vapaat: Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ›

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut eivät lähtökohtaisesti ole vapaita arvonlisäverovelvollisuudesta, vaan niiden tulee maksaa arvonlisäveroa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta toiminnasta. Velvollisuus veron maksamiseen johtuu siitä, että yliopistot eivät enää nykyään ole osa valtiota, vaan ne ovat itsenäisiä laitoksia tai säätiöitä. Arvonlisäverovelvollisuus koskee kuitenkiin ainoastaan liiketoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun liiketoimintaa voi olla esimerkiksi yleiseen myyntiin tarkoitettujen Lue lisää ›

Arvonlisävero: Verovelvolliseksi hakeutuminen ›

Eräät yhteisöt ja muut liiketoiminnan harjoittajat ovat ainakin osittain vapaita arvonlisäverosta. Tällaisia ovat esimerkiksi yleishyödylliset yhteisöt, uskonnolliset yhdyskunnat sekä liiketoiminnan harjoittajat, joiden liikevaihto on tilikaudessa alle 15 000 euroa. Tällaiset myyjät voivat kuitenkin halutessaan hakeutua omasta ilmoituksestaan verovelvollisiksi. Edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Verovelvolliseksi voidaan hakeutua Verohallinnon kautta. Myyjä on verovelvollinen ilmoituksen saapumispäivästä Lue lisää ›

Arvonlisäverovelvollisuudesta vapaat: Uskonnolliset yhdyskunnat ›

Uskonnollisia yhdyskuntia Suomessa ovat evankelisluterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat ja niiden seurakunnat. Uskonnollisten yhdyskuntien arvonlisäverokohtelu on samanlaista kuin yleishyödyllisten yhteisöjen. Uskonnollisten yhdyskuntien ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa sellaisesta toiminnasta, joista yleishyödyllisten yhteisöjenkään ei tarvitse. Uskonnolliset yhdyskunnat ovat arvonlisäverovelvollisia siis vain tuloverolain mukaisesta elinkeinotulosta. Sitä, mikä on elinkeinotuloa, ei ole tyhjentävästi määritelty. Verovapaata toimintaa Lue lisää ›

Arvonlisäverovelvollisuudesta vapaat: Yleishyödylliset yhteisöt ›

Yleishyödyllinen yhteisö on määritelty tuloverolaissa. Se on yhteisö, joka toimii yksinomaan yleiseksi hyväksi. Yhteisö voi toimia aineellisella, henkisellä, siveellisellä tai yhteiskunnallisella saralla. Yleishyödyllisiä yhteisöjä voivat siis olla esimerkiksi nuoriso- ja urheiluseurat sekä työväenyhdistykset. Yleishyödyllisen yhteisön toiminta ei saa kohdistua vain rajoitettuihin henkilöihin, eikä se saa tuottaa osallisilleen taloudellista etua. Myös esimerkiksi puolueet ovat yleishyödyllisiä yhteisöjä. Lue lisää ›

Arvonlisävero: Alennettu verokanta ›

Yleinen arvonlisäverokanta on Suomessa 24 %. Suurimmassa osassa tuotteista ja palveluista arvonlisäveron määrä on siis 24 % niiden hinnasta. Suomessa sovelletaan kuitenkin myös kahta alempaa verokantaa. 14 %:n verokanta Verokanta 14 % sovelletaan ensinnäkin elintarvikkeisiin. Elintarvikkeita ovat esimerkiksi ruokatavarat ja juomat sekä niiden raaka-aineet. Matalamman verokannan ulkopuolelle jäävät esimerkiksi alkoholijuomat ja tupakkavalmisteet. Alempi 14 %:n verokanta Lue lisää ›

Miksi arvonlisäveroa kerätään? ›

Arvonlisävero on kulutusvero. Se tarkoittaa, että vero on kohdistettu tavaroiden ja palveluiden kuluttamiseen. Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, eli sitä ei ole kanneta vain tietyn tyyppisistä tuotteista. Yleisen kulutusveron vastakohta on erityinen kulutusvero, joita ovat esimerkiksi autovero ja valmisteverot. Arvonlisäverolla on pääasiallisesti fiskaalinen tavoite. Fiskaalinen tavoite tarkoittaa, että verolla pyritään keräämään varoja valtiolle. Kaikkeen kulutukseen kohdistuvana Lue lisää ›

Käyttövoimavero on perusveron ohella osa ajoneuvoveroa ›

Käyttövoimavero ja perusvero muodostavat ajoneuvoveron. Ajoneuvoveron käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä. Perusveron suuruus on noin 40 euroa per auto. Useimmiten tavallinen tienkäyttäjä kohtaa siis käyttövoimaveron ajaessaan dieselkäyttöisellä ajoneuvolla. Käyttövoimavero käytännössä Esimerkiksi diesel henkilöautossa käyttövoimaveron osuus on 5,5 senttiä/pvä auton jokaiselta alkavalta 100 kilogrammalta. Näin ollen 1550 kiloa painavasta Lue lisää ›

Tuloverovelvollisuus ›

Tuloverovelvollisuus tarkoittaa velvoitetta maksaa laissa määrätty tulovero. Tulovero on nimensä mukaisesti tuloista perittävää veroa. Tulovero on vero, joka suoritetaan sekä ansio-, että pääomatuloista. Tuloverotusta varten on annettava veroilmoitus. Tuloverotus on nk. nettoverotusta. Tämä tarkoittaa, että bruttotulosta voidaan vähentää tulonhankkimiskulut. Tuloverovelvollisuus henkilöverotuksessa Henkilöverotus kattaa luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät. Henkilöitä verotetaan erillisverotuksen periaatteella eli jokaista perheenjäsentä verotetaan Lue lisää ›

Perintövero

Perintövero määräytyy perinnön suuruuden, sekä perillisen ja perittävän välisen suhteen mukaisesti. Perintöveron määrän lähtökohtana toimii perukirja, josta selviää perittävän sekä kuolinpesän velat ja varat. Kuolinpesän säästöistä jaetaan kullekkin perilliselle suhteelliset perintöosuudet. Kutakin perillistä verotetaan erikseen, ja mikäli perillisen osuus on alle 20 000 euroa, ei veroa tarvitse maksaa. Tietyissä tilanteissa on mahdollista tehdä vähennyksiä perintöverotukseen, jos perillinen on esimerkiksi alaikäinen lapsi.

 Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua verotukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Laadi perunkirjoitus.

2

Hanki perintöverotuspäätös Verottajalta.

3

Selvitä perintöveron määrä ja maksu aikataulu.

4

Hoida kuolinpesän verojen maksu.