Vero-oikeus

Veroja maksetaan useista eri lähteistä, kuten ansiotuloista, pääomatuloista, lahjoista ja perinnöstä. Vero-oikeuteen kuuluu laaja-alaista sääntelyä, jota voi tuntua hankalalta selvittää ja ymmärtää. Tästä osiosta löydät selkokielisiä vastauksia useisiin vero-oikeudellisiin kysymyksiin liittyen esimerkiksi lahja- ja perintöveron suuruuteen, autoveron muutoksenhakuun ja tuloverovelvollisuuteen.

Tulovero: Ansiotulot ja pääomatulot ›

Tulovero on tuloista perittävää veroa. Suomessa tulovero jakautuu luonnollisilla henkilöillä ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Molemmille tulolajeille lasketaan erikseen verotettava tulo. Yhteisöt maksavat tuloistaan yhteisön tuloveroa. Suomessa sovelletaan nk. vettoverotusta. Nettoverotuksen tarkoituksena on, että bruttotuloista saadaan vähentää verovähennyksenä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot. Tuloverotus koskee luonnollisia henkilöitä, kuolinpesää, yhteisöä, yhtymiä, yhteisetuuksia. Erilaisia ja eri tulolähteistä saatuja tuloja Lue lisää ›

Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus ›

Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus menee tuloverolain mukaisesti. Kyse ei ole verovapaasta vahingonkorvauksesta. Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus Jotta työntekijä voidaan irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, työn täytyy olla vähentynyt pysyvästi. Tämän vuoksi on työnantajalle on säädetty takaisinottovelvollisuus. Työtä on tarjottava, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu Lue lisää ›

Vähennyskiellot ›

Arvonlisäverojärjestelmään liittyy yleisen vähennysoikeuden lisäksi joitakin vähennyskieltoja. Vähennystä ei ensinnäkään saa tehdä työsuhdeasuntoihin tai henkilökunnan virkistystiloihin liittyvistä hankinnoista. Vähennys on kiellettyä, jos hankinta liittyy kiinteistöön, jota käytetään esim. verovelvollisen tai henkilökunnan asuntona, lastentarhana tai vapaa-ajanviettopaikkana. Esimerkiksi työsuhdeasunnon remonttikustannuksiin tai vapaa-ajanviettopaikan harrastusvälineiden hintoihin sisältyviä veroja ei siis saa vähentää. Asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen liittyvät hankinnat Lue lisää ›

Vähennykset arvonlisäverotuksessa ›

Arvonlisäveroon liittyy vähennysjärjestelmä. Tällä pyritään estämään veron kertautuminen. Ilman vähennysoikeutta arvonlisävero kertautuisi, kun kaikki tavaran myyjät tukkumyyjästä jälleenmyyjiin maksavat arvonlisäveroa omasta myynnistään. Tällöin arvonlisävero olisi lopullisissa kuluttajahinnoissa ”moneen kertaan” ja nostaisi niitä hintoja, jotka kuluttajat tuotteista maksavat. Vähennys tehdään verosta, joka myyjän tulee maksaa Verohallinnolle. Pääsääntöisesti kaikkiin verollista liiketoimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisältyvät verot saadaan Lue lisää ›

Arvonlisäverovelvollisuudesta vapaat: Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ›

Yliopistojen tulee maksaa arvonlisäveroa ainoastaan liiketoiminnan muodossa harjoitetusta toiminnasta. Velvollisuus veron maksamiseen johtuu siitä, että yliopistot eivät enää nykyään ole osa valtiota, vaan ne ovat itsenäisiä laitoksia tai säätiöitä. Yliopiston liiketoimintaa voi olla esimerkiksi yleiseen myyntiin tarkoitettujen julkaisujen kustantaminen tai yliopiston omistaman kiinteistön vuokraaminen yksityisille henkilöille. Muiden palvelujen osalta yliopistot ovat vapaita arvonlisäverosta. Niiden ei Lue lisää ›

Verovelvolliseksi hakeutuminen ›

Eräät yhteisöt ja muut liiketoiminnan harjoittajat ovat ainakin osittain vapaita arvonlisäverosta. Tällaisia ovat esimerkiksi yleishyödylliset yhteisöt, uskonnolliset yhdyskunnat sekä liiketoiminnan harjoittajat, joiden liikevaihto on tilikaudessa alle 8500 euroa (1.1.2016 alkaen alle 10 000 euroa). Tällaiset myyjät voivat kuitenkin halutessaan hakeutua omasta ilmoituksestaan verovelvollisiksi. Edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Verovelvolliseksi voidaan hakeutua sähköisesti tai Lue lisää ›

Arvonlisäverovelvollisuudesta vapaat: Uskonnolliset yhdyskunnat ›

Uskonnollisia yhdyskuntia Suomessa ovat evankelisluterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat ja niiden seurakunnat. Uskonnollisten yhdyskuntien arvonlisäverokohtelu on samanlaista kuin yleishyödyllisten yhteisöjen. Uskonnollisten yhdyskuntien ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa sellaisesta toiminnasta, joista yleishyödyllisten yhteisöjenkään ei tarvitse. Uskonnolliset yhdyskunnat ovat arvonlisäverovelvollisia siis vain tuloverolain mukaisesta elinkeinotulosta. Sitä, mikä on elinkeinotuloa, ei ole tyhjentävästi määritelty. Verovapaata toimintaa Lue lisää ›

Arvonlisäverovelvollisuudesta vapaat: Yleishyödylliset yhteisöt ›

Yleishyödyllinen yhteisö on määritelty tuloverolaissa. Se on yhteisö, joka toimii yksinomaan yleiseksi hyväksi. Yhteisö voi toimia aineellisella, henkisellä, siveellisellä tai yhteiskunnallisella saralla. Yleishyödyllisiä yhteisöjä voivat siis olla esimerkiksi nuoriso- ja urheiluseurat sekä työväenyhdistykset. Yleishyödyllisen yhteisön toiminta ei saa kohdistua vain rajoitettuihin henkilöihin, eikä se saa tuottaa osallisilleen taloudellista etua. Myös esimerkiksi puolueet ovat yleishyödyllisiä yhteisöjä. Lue lisää ›

Arvonlisäverovelvollisuudesta vapaat: Vähäinen toiminta ›

Arvonlisäveroa on maksettava lähtökohtaisesti kaikesta tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Hallinnollisista syistä vähäinen liiketoiminta on kuitenkin jätetty arvonlisäverovelvollisuuden ulkopuolelle. Toiminnan vähäisyyttä arvioidaan liikevaihdon perusteella. Myyjän ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, jos hänen liikevaihtonsa on tilikauden aikana enintään 8500 euroa. (1.1.2016 alkaen 10 000 e) Tällä rajauksella pyritään erottamaan varsinainen liiketoiminta ja satunnainen harrastusluontoinen toiminta. Vähäisen toiminnan harjoittaja Lue lisää ›

Verokanta 10 % ›

Yleinen arvonlisäverokanta on Suomessa 24 %. Suurimmassa osassa tuotteista ja palveluista arvonlisäveron määrä on siis 24 % niiden hinnasta. Suomessa sovelletaan kuitenkin myös kahta alempaa verokantaa, joista toinen, verokanta 10, on 10 % tuotteiden hinnasta. Verokanta 10 %:lla on useampi sovelluskohde, kuin toisella alemmalla, 14 % verokannalla. Verokanta 10 %:a sovelletaan ensinnäkin henkilökuljetuksiin ja majoitustoimintaan. Esimerkiksi juna-, Lue lisää ›

Perintövero

Perintövero määräytyy perinnön suuruuden, sekä perillisen ja perittävän välisen suhteen mukaisesti. Perintöveron määrän lähtökohtana toimii perukirja, josta selviää perittävän sekä kuolinpesän velat ja varat. Kuolinpesän säästöistä jaetaan kullekkin perilliselle suhteelliset perintöosuudet. Kutakin perillistä verotetaan erikseen, ja mikäli perillisen osuus on alle 20 000 euroa, ei veroa tarvitse maksaa. Tietyissä tilanteissa on mahdollista tehdä vähennyksiä perintöverotukseen, jos perillinen on esimerkiksi alaikäinen lapsi.

 Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua verotukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Laadi perunkirjoitus.

2.

Hanki perintöverotuspäätös Verottajalta.

3.

Selvitä perillisten perintöveron määrä ja maksu aikataulu.

4.

Hoida kuolinpesän verojen maksu.