Vahingonkorvaus- ja rikosoikeudessa henkilön toiminnan moitittavuutta arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon hänen menettelynsä poikkeaa normaalilta huolelliselta henkilöltä edellytettävästä toiminnasta. Tätä arviointia kutsutaan tuottamuksen asteiden määrittämiseksi. Vahingonkorvauslain mukainen tuottamusvastuu tarkoittaa, että… Lue lisää »
Suomen rikosoikeudessa rikosvastuu edellyttää joko tahallisuutta tai tuottamusta. Pääsääntö on, että rikoksesta voidaan rangaista vain tahallisena tekona. Tuottamuksellisesta eli huolimattomuudesta tehdystä teosta voidaan tuomita rangaistus vain silloin, kun siitä on… Lue lisää »
Rikosoikeudessa rikosvastuu perustuu lähtökohtaisesti tahallisuuteen tai tuottamukseen. Pääsääntönä on, että rikoslain mukaan rangaistavaksi säädetyt teot ovat rangaistavia vain tahallisina, ellei laissa ole erikseen säädetty myös tuottamuksellisesta rangaistusvastuusta. Tahallisuuden merkitys on… Lue lisää »
Nykyään viranomaisilla kuten myös yksityisillä toimijoilla on käytössä laajat henkilötietorekisterit asiakkaistaan. Nämä rekisterit ovat tehokas työkalu asiakastietojen kuten esimerkiksi potilas- tai vakuutustietojen käsittelyyn, mutta samaan aikaan ne saattavat sisältää todella… Lue lisää »
Konfiskaatio eli menettämisseuraamus liittyy rikosprosessiin. Konfiskaatiossa määrätty omaisuus tuomitaan menetetyksi valtiolle korvauksetta. Tämän toimen tarkoituksena on estää rikoksesta hyötymistä, sekä ehkäistä uusien rikosten tapahtumista. Tyypillisesti konfiskaatiossa valtiolle tuomitaan menetettäväksi joko… Lue lisää »
Rikoksen uhri eli asianomistaja Rikoksen uhri eli asianomistaja, tarkoittaa henkilöä, joka on joutunut rikoksen kohteeksi. Termiä ”asianomistaja” ei ole erikseen määritelty lainsäädännössä, vaan sen määrittely perustuu oikeuskirjallisuuteen ja -käytäntöön. Rikoksen… Lue lisää »
Rikosilmoitus, jota kutsutaan myös tutkintapyynnöksi, on poliisille tehtävä ilmoitus rikoksesta. Kun poliisi saa ilmoituksen, sen on suoritettava esitutkinta selvittääkseen, onko rikosta tapahtunut. Rikosilmoituksen voi tehdä kuka tahansa: rikoksen uhri itse,… Lue lisää »
Haastetiedoksianto on yksi tapa suorittaa tiedoksianto todisteellisesti. Tuomioistuimen on huolehdittava siitä, että asianosaiset saavat tärkeät asiat, kuten istuntokutsut tiedoksi riittävän ajoissa. Haastetiedoksianto – käyttötavat Jos viranomainen katsoo siihen olevan aihetta,… Lue lisää »
Henkilö, joka koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, syyllistyy seksuaaliseen ahdisteluun. Seksuaalista ahdistelua koskeva rikossäännös täydentää muiden seksuaalirikossäännösten soveltamisalaa. Seksuaalisena ahdisteluna voidaan tuomita sellaiset… Lue lisää »
Seksuaalipalvelujen ostamiseen nuorelta syyllistyy henkilö, joka lupaamalla tai antamalla korvauksen saa kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön ryhtymään sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaaliseen tekoon kanssaan. Seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta tuomitaan myös se, joka käyttää… Lue lisää »
Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.
Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.
Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.