Rikosoikeus, oikeudenkäynti

Rikosoikeus sääntelee rikosoikeudelliseen vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Rikosoikeuteen kuuluu erilaisia rikoslajeja, joista yleisimmät ovat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, huumausainerikokset, vapauteen kohdistuvat rikokset sekä seksuaalirikokset. Kyseiset teot ovat rikoslain mukaan kiellettyjä ja niistä seuraa rangaistus. Rikoslain tarkoituksena on antaa kansalaisille käsitys siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Kun yhteiskunta on määrittänyt rikoksen rangaistavaksi se osoittaa teon moitittavuuden ja pyrkii näin vähentämään rikollisia tekoja.

Ennakkopäätösvalituksen tekeminen ›

Miten ennakkopäätösvalituksen tekeminen käytännössä tapahtuu? Ennakkopäätösvalitukseen haetaan ensin suostumus vastapuolelta ja sen jälkeen valituslupa KKO:sta. Ennakkopäätösvalituksen tekeminen Ennakkopäätösvalituksella tarkoitetaan valitusta, joka tehdään käräjäoikeuden ratkaisusta suoraan korkeimpaan oikeuteen. Ennakkopäätösvalituksen taustalla oleva idea on siinä, että hankaliin oikeudellisiin kysymyksiin voitaisiin saada nopeammin ennakkoratkaisu sellaisissa tilanteissa, missä osapuolet ovat yhtä mieltä ennakkoratkaisun tarpeellisuudesta. Ennakkopäätösvalituksella hypätään yhden vaiheen yli. Lue lisää ›

Valitus korkeimpaan oikeuteen edellyttää valituslupaa ›

Jos hovioikeus on ratkaissut asian asianosaisen mielestä virheellisellä tavalla, tämä voi valittaa päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Valittaminen korkeimpaan oikeuteen edellyttää kuitenkin aina valituslupaa. Asianosaisella on oikeus hakea valituslupaa 60 päivän ajan hovioikeuden ratkaisun saamisesta. Lupaa haetaan laatimalla valituskirjelmä, johon sisällytetään valituslupahakemus. Valituslupahakemuksessa on ensinnäkin ilmaistava hovioikeuden ratkaisu, johon muutosta haetaan. Siinä on myös mainittava peruste, jonka Lue lisää ›

Valitus käräjäoikeuden päätöksestä ›

Valitus käräjäoikeuden päätöksestä tehdään hovioikeuteen. Valitus käräjäoikeuden päätöksestä voidaan tehdä myös suoraan Korkeimpaan oikeuteen, mutta tämä on poikkeustilanne. Silloin kyseessä on niin sanottu ennakkopäätösvalitus ja valitukselle tarvitaan Korkeimman oikeuden myöntämä valituslupa. Kun käräjäoikeus on antanut tuomionsa, siihen voidaan hakea muutosta. Ensimmäiseksi on ilmoitettava tyytymättömyydestä tuomioon. Sen laiminlyönnin seurauksena on muutoksenhakuoikeuden menettäminen. Tyytymättömyyttä voi ilmoittaa sekä Lue lisää ›

Oikeusturvavakuutus ›

Oikeusturvavakuutus on vahinkovakuutus. Se korvaa oikeudenkäynneistä tai niiden välttämiseksi tehdyistä toimenpiteistä aiheutuvia kuluja. Se voi olla osana yleisempää tavanomaista vakuutusta, esimerkiksi kotivakuutusta. Se voi olla myös erillisenä vakuutuksena. Oikeusturvavakuutuksen voi hankkia vakuutusyhtiöiltä. Oikeusturvavakuutus korvaa vakuutusehtojen mukaisesti oman asianajajan tai muun lakimiehen kohtuullisen palkkion. Tavanomaista suurempia palkkioita vakuutus ei pääsääntöisesti korvaa. Lisäksi tuomioistuimelle maksettavat oikeudenkäyntimaksut tulevat Lue lisää ›

Julkisuusperiaate ›

Julkisuusperiaate takaa sen, että kansalaisilla on mahdollisuus valvoa ja kontrolloida tuomioistuinten toimintaa. Julkisuusperiaate pyrkii estämään tuomioistuinten väärinkäytökset ja mielivaltaisen toiminnan oikeudenkäynnissä. Kun kansalaisilla on mahdollisuus saada tietoa tuomioistuimen toiminnasta, tuomioistuimen jäsenet eivät voi toimia asioissa esimerkiksi vain omaksi edukseen. Julkisuusperiaate siis ylläpitää ihmisten luottamusta tuomioistuimia kohtaan. Julkisuusperiaate toteutaan mm. käsittely- ja asiakirjajulkisuudella. Käsittelyjulkisuus tarkoittaa, että yleisöllä Lue lisää ›

Tuomioistuimen riippumattomuus ›

Lain mukaan tuomioistuimen on oltava riippumaton ulkoisista vaikutuksista. Tuomioistuimen riippumattomuus tarkoittaa vallan kolmijako-opin mukaan sitä, että tuomiovalta kuuluu yksinomaisesti tuomioistuimille. Esimerkiksi valtioneuvosto ei voi siis määrätä, miten tuomioistuimen tulisi asian tuomita. Tuomioistuimen tulee perustaa tuomionsa vain ja ainoastaan voimassa olevalle lainsäädännölle ja oikeusperiaatteille. Tietysti esimerkiksi eduskunta välillisesti vaikuttaa tuomioistuimen toimintaan säätämällä lait, joita tuomioistuin soveltaa. Lue lisää ›

Välittömyysperiaate ›

Välittömyysperiaate tarkoittaa oikeudenkäynnissä sitä, että oikeudenkäyntiaineisto esitetään välittömästi sille tuomioistuimen kokoonpanolle, joka ratkaisee asian. Ratkaisussa voidaan ottaa huomioon vain aineisto, joka on esitetty pääkäsittelyssä tai sitä täydennettäessä. Periaate turvaa sen, että tuomari voi perustaa ratkaisunsa välittömille näkö- ja kuulohavainnoille. Näin pyritään saamaan mahdollisimman oikea ja oikeudenmukainen ratkaisu. Tuomareita ei saa vaihtaa kesken prosessin. Jos kokoonpanoon Lue lisää ›

Suullisuusperiaate ›

Suullisuusperiaate tarkoittaa oikeudenkäynnissä erityisesti pääkäsittelyn suullisuutta. Lain mukaan pääkäsittely on suullinen menettely. Tällä tarkoitetaan sitä, että pääkäsittelyssä esitettävät asiat on kerrottava suullisesti puheen avulla, ilman kirjelmiä. Aineisto, jonka perusteella ratkaisu tehdään, esitetään siis tuomioistuimelle suullisesti. Muistin tukena voi tietenkin käyttää kirjoitettuja asiasanoja, mutta esimerkiksi todistuksen lukeminen suoraan paperista ei ole sallittua. Muistiinpanojen lisäksi poikkeuksen suullisuudesta Lue lisää ›

Keskitysperiaate ja prosessiekonomia ›

Oikeudenkäynnin keskitysperiaate on periaate, jonka tavoitteena on tehdä oikeudenkäynnistä yhtäjaksoinen ja viivytyksetön prosessi. Keskitysperiaate pyrkii siihen, että asia tulee käsitellä mahdollisimman yhtäjaksoisesti, ilman aiheettomia lykkäyksiä. Oikeudenkäyntiaineiston esittämisen ja ratkaisun välisen ajan tulee olla mahdollisimman lyhyt. Keskitysperiaate voidaan toteuttaa valmistelun avulla. Hyvä oikeudenkäynnin valmistelu turvaa jouhevan myöhemmän käsittelyn asiassa. prosessiekonomia Prosessiekonomia tarkoittaa oikeudenkäynnin taloudellisuutta. Oikeudenkäynnin tulee tapahtua Lue lisää ›

Kuulemisperiaate oikeudenkäynnissä ›

Suomen oikeudenkäynnissä noudatetaan kuulemisperiaatetta. Kuulemisperiaate tarkoittaa, että asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, ja heillä on oikeus saada tietoa asian käsittelystä. Kuulemisperiaate on toiselta nimitykseltään kontradiktorinen periaate. Sen mukaisesti asianosaisilla on oikeus ajaa omaa asiaansa. Kuulemisperiaatteen toteutuminen oikeudenkäynnissä on turvattu laissa. Tuomioistuimen on varattava asianosaiselle tilaisuus lausua asian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista. Asianosaisella on oltava tilaisuus Lue lisää ›

Rikosprosessi ja oikeudenkäynti

Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Peruskäsitteet

Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.

2

Rikesakko

Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.

3

Yhdyskuntapalvelu

Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.

4

Kuulemisperiaate

Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.