Rikosoikeus, oikeudenkäynti

Rikosoikeus sääntelee rikosoikeudelliseen vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Rikosoikeuteen kuuluu erilaisia rikoslajeja, joista yleisimmät ovat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, huumausainerikokset, vapauteen kohdistuvat rikokset sekä seksuaalirikokset. Kyseiset teot ovat rikoslain mukaan kiellettyjä ja niistä seuraa rangaistus. Rikoslain tarkoituksena on antaa kansalaisille käsitys siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Kun yhteiskunta on määrittänyt rikoksen rangaistavaksi se osoittaa teon moitittavuuden ja pyrkii näin vähentämään rikollisia tekoja.

Asianomistajan oikeudet ›

Asianomistajan määritelmää ei ole yksilöity Suomen laissa, vaan termi on määritelty oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä tarkoittamaan henkilöä, johon rikos on välittömästi kohdistunut ja jolla on tämän perusteella oikeus vaatia rikoksesta rangaistusta ja vahingonkorvausta. Asianomistajan asema rikosprosessissa, sekä oikeudet ja velvollisuudet on kuitenkin turvattu useilla eri tavoilla lainsäädännössä. Asianomistajan tulee ottaa huomioon myös erinäiset tähän asemaan liittyvät Lue lisää ›

Asianomistajan korvausvaatimukset ja velvollisuudet ›

Asianomistajan korvausvaatimus tarkoittaa yleensä vahingonkorvausvaatimusta. Mikäli syyttäjä ajaa asianomistajan vaatimuksia syyteasian yhteydessä, ei asianomistajan tarvitse edes saapua oikeudenkäyntiin esittämään vaatimuksiaan, ellei hänen henkilökohtainen paikallaolonsa ole välttämätöntä asian selvittämiseksi.  Syyttäjä ei kuitenkaan ota asianomistajan korvausvaatimuksia ajaakseen kaikissa tilanteissa, kuten esimerkiksi silloin, kun  asianomistaja on vastaajana saman rikosasian yhteydessä, jolloin oikeudenkäynnissä on vähintään kaksi vastaajaa kohdistamassa korvausvaatimuksia Lue lisää ›

Liikennerikos: Ajokortitta ajo ›

Ajo-oikeudetta tai ajokortitta ajo voi johtaa sakkoon tai enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Joka kuljettaa, ohjailee tai ohjaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa ajo-oikeudetta tai ilman vaadittavaa pätevyyttä osoittavaa lupakirjaa, syyllistyy kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta. Ilman ajo-oikeutta ajelu voi viivästyttää ajokortin saantia, olitpa sitten ajokiellossa oleva tai ajokorttia omistamaton henkilö. Kulkuneuvon kuljettamista oikeudetta ei ole ajokortin unohtaminen ajomatkalta pois, jos Lue lisää ›

Ammattimainen kätkemisrikos on laajaa toimintaa ›

Mikä on ammattimainen kätkemisrikos? Hän, joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella saatua omaisuutta tai muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, on tuomittava rangaistukseen ammattimaisesta kätkemisrikoksesta. Ammattimaisen kätkemisrikoksen edellytyksenä on, että toiminta on laajamittaista ja ammattimaista. Ammattimaisesta kätkemisrikoksesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Ammattimaisen kätkemisrikoksen Lue lisää ›

Alaisen aiheuttama rikos tulee ilmoittaa viranomaisille ›

Ilmoittamatta jättäminen on rikos Joskus rikoksia syntyy myös työpaikalla. Sotilaallinen tai muu esimies, joka joka jättää ryhtymättä tarpeellisiin ja häneltä kohtuudella vaadittaviin toimiin saattaakseen viranomaisten tutkittavaksi tosiasiallisesti hänen määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan alaisen tekemäksi epäillyn rikoksen, tuomitaan sakkoon tai vankeuteen, jonka pituus vaihtelee neljästätoista päivästä kahteen vuoteen. Ketä tuomitaan? Jotta esimiestä voidaan tuomita edellytetään, että esimies Lue lisää ›

Alaikäisen rikosoikeudellinen vastuu ›

Suomessa vahingonkorvausvastuun syntymiselle ei ole asetettu tiettyä ikärajaa, jonka vuoksi myös alaikäinen voi joutua korvausvastuuseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että rikosoikeudellinen vastuu ja vahingonkorvausvastuu, ovat kaksi eri asiaa. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa henkilön täytettyään 15 vuotta. Tämä tarkoittaa, että 15 vuotias voidaan tuomita rikoksesta rangaistukseen, jolloin hänestä tulee rikosoikeuden silmissä syyntakeinen ja rikoksistaan vastuussa oleva henkilö. Lue lisää ›

Ajokielto voidaan määrätä myös ehdollisena ›

Ajokielto voi olla myös ehdollinen Tuomioistuin voi, jollei yleinen etu muuta vaadi, määrätä ajokiellon ehdollisena, jos ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle henkilölle ammatin takia välttämätön tai jos siihen on muu erityisen painava syy. Ehtona on, ettei teosta saa aiheutua vaaraa toisten turvallisuudelle. Ehdollista ajokieltoa ei voida hyödyntää tilanteessa, jossa kuljettajalla jo tekohetkellä on ajokielto tai väliaikainen Lue lisää ›

Ajallinen soveltuvuus on tarkoin säännelty ›

Mitä lakia sovelletaan? Ajallinen soveltuvuus on tärkeä lähtökohta muun muassa rikosoikeudessa. Periaate tulee sovellettua tilanteissa, missä lakeja muutetaan ja rikosasia ratkaistaan myöhemmin, silloin voimassaolevan rikoslain valossa. Ajallinen soveltuvuus tarkoittaa, että kun pitää ratkaista mitä versiota käytetään rikosasiaa tuomitessa, pääsääntö on, että sovelletaan tekohetken lakia. On myös mahdollista, että muuttunut laki johtaa syytetyn kannalta lievempään lopputulokseen Lue lisää ›

Aiheeton hätäjarrutus on ilkivalta ›

Ilkivalta Ilkivalta Suomen Rikoslain (17 Luku 13§) nojalla syyllistyy hän, joka: ”1) metelöimällä tai muulla sellaisella tavalla aiheuttaa häiriötä virantoimituksen yhteydessä muualla kuin yleisellä paikalla taikka yleisöltä suljetussa virastossa, toimistossa, liikkeessä tai tehtaassa tai muussa vastaavassa paikassa, 2) aiheuttaa häiriötä soittamalla puheluita virastoon, toimistoon, liikkeeseen taikka muuhun vastaavaan paikkaan taikka 3) käyttämällä joukkoliikenteen kulkuneuvon, hissin Lue lisää ›

Tuomion täydentäminen ›

Tuomion täydentäminen tarkoittaa jälkikäteistä lisäratkaisun antamista asianosaisen vaatimuksesta, josta tuomioistuin ei ole lausunut alkuperäisessä tuomiossa. Tuomion täydentämisellä annetaankin eräänlainen lisätuomio asiassa. Tuomion täydentämisestä säännellään oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 ja 12 §:ssä ja rikosprosessilain 11 luvun 10 ja 11 §:ssä. Siviiliasiassa tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä täydentää tuomiota, jos alkuperäisessä tuomiossa ei ole annettu ratkaisua asianosaisen vaatimuksesta. Lue lisää ›

Rikosprosessi ja oikeudenkäynti

Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Peruskäsitteet

Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.

2

Rikesakko

Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.

3

Yhdyskuntapalvelu

Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.

4

Kuulemisperiaate

Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.