Rikosoikeus, oikeudenkäynti

Rikosoikeus sääntelee rikosoikeudelliseen vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Rikosoikeuteen kuuluu erilaisia rikoslajeja, joista yleisimmät ovat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, huumausainerikokset, vapauteen kohdistuvat rikokset sekä seksuaalirikokset. Kyseiset teot ovat rikoslain mukaan kiellettyjä ja niistä seuraa rangaistus. Rikoslain tarkoituksena on antaa kansalaisille käsitys siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Kun yhteiskunta on määrittänyt rikoksen rangaistavaksi se osoittaa teon moitittavuuden ja pyrkii näin vähentämään rikollisia tekoja.

Ammattimainen kätkemisrikos on laajaa toimintaa ›

Mikä on ammattimainen kätkemisrikos? Hän, joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella saatua omaisuutta tai muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, on tuomittava rangaistukseen ammattimaisesta kätkemisrikoksesta. Ammattimaisen kätkemisrikoksen edellytyksenä on, että toiminta on laajamittaista ja ammattimaista. Ammattimaisesta kätkemisrikoksesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Ammattimaisen kätkemisrikoksen Lue lisää ›

Alaisen aiheuttama rikos tulee ilmoittaa viranomaisille ›

Ilmoittamatta jättäminen on rikos Joskus rikoksia syntyy myös työpaikalla. Sotilaallinen tai muu esimies, joka joka jättää ryhtymättä tarpeellisiin ja häneltä kohtuudella vaadittaviin toimiin saattaakseen viranomaisten tutkittavaksi tosiasiallisesti hänen määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan alaisen tekemäksi epäillyn rikoksen, tuomitaan sakkoon tai vankeuteen, jonka pituus vaihtelee neljästätoista päivästä kahteen vuoteen. Ketä tuomitaan? Jotta esimiestä voidaan tuomita edellytetään, että esimies Lue lisää ›

Alaikäisen vastuu aiheuttamastaan vahingosta ›

Suomessa vahingonkorvausvastuun syntymiselle ei ole asetettu tiettyä ikärajaa, jonka vuoksi myös alaikäinen voi joutua korvausvastuuseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että rikosoikeudellinen vastuu ja vahingonkorvausvastuu, ovat kaksi eri asiaa. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa henkilön täytettyään 15 vuotta. Tämä tarkoittaa, että 15 vuotias voidaan tuomita rikoksesta rangaistukseen. Sen sijaan henkilön ollessa alle 15 vuotta hän on vahingonkorvausvelvollinen, mutta Lue lisää ›

Ajokielto voidaan määrätä myös ehdollisena ›

Ajokielto voi olla myös ehdollinen Tuomioistuin voi, jollei yleinen etu muuta vaadi, määrätä ajokiellon ehdollisena, jos ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle henkilölle ammatin takia välttämätön tai jos siihen on muu erityisen painava syy. Ehtona on, ettei teosta saa aiheutua vaaraa toisten turvallisuudelle. Ehdollista ajokieltoa ei voida hyödyntää tilanteessa, jossa kuljettajalla jo tekohetkellä on ajokielto tai väliaikainen Lue lisää ›

Ajallinen soveltuvuus on tarkoin säännelty ›

Mitä lakia sovelletaan? Ajallinen soveltuvuus on tärkeä lähtökohta muun muassa rikosoikeudessa. Periaate tulee sovellettua tilanteissa, missä lakeja muutetaan ja rikosasia ratkaistaan myöhemmin, silloin voimassaolevan rikoslain valossa. Ajallinen soveltuvuus tarkoittaa, että kun pitää ratkaista mitä versiota käytetään rikosasiaa tuomitessa, pääsääntö on, että sovelletaan tekohetken lakia. On myös mahdollista, että muuttunut laki johtaa syytetyn kannalta lievempään lopputulokseen Lue lisää ›

Aiheeton hätäjarrutus on ilkivalta ›

Ilkivalta Ilkivalta Suomen Rikoslain (17 Luku 13§) nojalla syyllistyy hän, joka: ”1) metelöimällä tai muulla sellaisella tavalla aiheuttaa häiriötä virantoimituksen yhteydessä muualla kuin yleisellä paikalla taikka yleisöltä suljetussa virastossa, toimistossa, liikkeessä tai tehtaassa tai muussa vastaavassa paikassa, 2) aiheuttaa häiriötä soittamalla puheluita virastoon, toimistoon, liikkeeseen taikka muuhun vastaavaan paikkaan taikka 3) käyttämällä joukkoliikenteen kulkuneuvon, hissin Lue lisää ›

Tuomion täydentäminen ›

Tuomion täydentäminen tarkoittaa jälkikäteistä lisäratkaisun antamista asianosaisen vaatimuksesta, josta tuomioistuin ei ole lausunut alkuperäisessä tuomiossa. Tuomion täydentämisellä annetaankin eräänlainen lisätuomio asiassa. Tuomion täydentämisestä säännellään oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 ja 12 §:ssä ja rikosprosessilain 11 luvun 10 ja 11 §:ssä. Siviiliasiassa tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä täydentää tuomiota, jos alkuperäisessä tuomiossa ei ole annettu ratkaisua asianosaisen vaatimuksesta. Lue lisää ›

Poissaolokäsittely rikosprosessissa ›

Rikosprosessilaissa on säännöksensä tilanteeseen, jossa asia voidaan tutkia ja ratkaista syytetyn poissaolosta huolimatta. Poissaolokäsittelyn etu on, ettei pääkäsittelyä jouduta peruuttamaan, vaikka asianosainen jäisi saapumatta istuntoon. Poissaolokäsittely turvaakin oikeudenkäynnin tehokkuutta ja toimivuutta. Asia voidaan ensinnäkin tutkia ja ratkaista vastaajan eli syytetyn poissaolosta huolimatta, kun vastaajan läsnäolo ei ole tarpeen asian selvittämiseksi ja hänet on kutsuttu tuomioistuimeen Lue lisää ›

Kirjallinen menettely rikosprosessissa ›

Kirjallisesta menettelystä säännellään rikosprosessilain 5a luvussa. Kirjallisessa menettelyssä tuomari ratkaisee asian käräjäoikeuden kansliassa ja päätös annetaan ennalta ilmoitettuna päivänä. Tuomio tai päätös perustuu kirjalliseen aineistoon, johon asianosaiset ovat vedonneet. Kirjallisen menettelyn edellytykset Kirjallinen menettely on mahdollinen vain syyttäjän ajamissa rikosjutuissa. Kirjallinen menettely edellyttää myös, että syytetyn tulee olla täysi-ikäinen. Jos syytetty ei teon tehdessään ollut Lue lisää ›

Suullinen valmistelu rikosprosessissa ›

Rikosprosessissa perustan asian käsittelylle tuomioistuimessa muodostaa poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen suorittama esitutkinta. Suullinen valmistelu järjestetään vain poikkeuksellisesti. Vaikeissa rikosjutuissa tulee kuitenkin pääsääntöisesti toimittaa suullinen valmistelu, joka koskee joko kaikkia juttuun liittyviä kysymyksiä tai vain osaa niistä. Asiassa on toimitettava suullinen valmistelu, jos pääkäsittelyn keskittämisen turvaaminen sitä erityisestä syystä edellyttää (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, ROL 10:5.1). Keskitysperiaatteen Lue lisää ›

Rikosprosessi ja oikeudenkäynti

Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Peruskäsitteet

Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus.

2.

Rikesakko

Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esimerkiksi liikennerikosten sanktiona.

3.

Yhdyskuntapalvelu

Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on siis ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.

4.

Kuulemisperiaate

Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.