Pakkokeinot

Pidättämismääräajat ›

Pidättämismääräajat kertovat sen milloin pidätettävä on joko vangittava tai päästettävä vapaaksi. Tässä artikkelissa vastataan siihen, milloin pidättäminen päättyy ja miten. Rikoksesta epäilty on 24h kuluttua kiinniottamisesta päästettävä vapaaksi tai pidätettävä. Pidättämisen tarkoitus on turvata esitutkintaa ja rikosvastuun toteutumista. Vapaudenmenetyksen liittyy tavallisesti yhteydenpidon rajoituksia. Pidättettäessä pidättämisen edellytysten on täytyttävä. Pidättämismääräajat kun epäiltyä ei vangita Pidätetty on Lue lisää ›

Pidättämispäätös ja sen kirjaaminen ›

Pidättämispäätös ja sen kirjaaminen on tärkeää mm. osapuoliin liiityvistä oikeusturvasyistä. Joskus jälkikäteen tulevat arvioitavaksi pidättämisen edellytykset, määräajat ym. pidättämiseen liittyvä kysymys. Pidättämisestä voidaan erottaa kaksi vaihetta; pidättämispäätös ja sen toimeenpano. Pidättämispäätöksen tekee pidättämiseen oikeutettu virkamies, mutta tehtävän toimeenpanee kiinnioton tekevä poliisimies. Valtaosassa tapauksissa henkilö on kuitenkin jo poliisin hallussa kun päätös pidättämisestä tehdään. Pidätysmääräys on Lue lisää ›

Pidättämisen vaaraedellytysten täyttymisen arvioinnista ›

Pidättämisen vaaraedellytysten  täyttymisen arvioinnista saadaan johtoa sille, ovatko pidättämisen erityiset edellytykset olleet voimassa. Ennen tätä artikkelia on syytä tutustua pidättämisen yleisiin ja erityisiin edellytyksiin omissa artikkeleissaan. Perinteisesti pidättämisen edellytykset jaetaan yleisiin ja erityisiin edellytyksiin. Pidättämisessä rikoksestä epäillyn vapautta rajoitetaan pitämällä häntä kiinniotettuna esitutkinnan turvaamiseksi. Rikoksesta epäilty on 24h kuluttua kiinniottamisesta päästettävä vapaaksi tai pidätettävä. Pidättämisen Lue lisää ›

Pidättämisen erityiset edellytykset ›

Pidättämisen erityiset edellytykset ovat edellytyksiä, joista jonkun on täytyttävä yleisten edellytysten lisäksi. Yleisten edellytysten on täytyttävä aina pidätettäessä. Perinteisesti pidättämisen edellytykset jaetaan yleisiin ja erityisiin edellytyksiin. Pidättämisessä rikoksestä epäillyn vapautta rajoitetaan pitämällä häntä kiinniotettuna esitutkinnan turvaamiseksi. Rikoksesta epäilty on 24h kuluttua kiinniottamisesta päästettävä vapaaksi tai pidätettävä. Pidättämisen tarkoitus on turvata esitutkintaa ja rikosvastuun toteutumista. Vapaudenmenetyksen liittyy Lue lisää ›

Pidättämisen yleiset edellytykset ›

Pidättämisen yleiset edellytykset ovat edellytyksiä, joiden on täytyttävä kaikissa tapauksissa. Perinteisesti pidättämisen edellytykset jaetaan yleisiin ja erityisiin edellytyksiin. Pidättämisessä rikoksestä epäillyn vapautta rajoitetaan pitämällä häntä kiinniotettuna esitutkinnan turvaamiseksi. Rikoksesta epäilty on 24h kuluttua kiinniottamisesta päästettävä vapaaksi tai pidätettävä. Pidättämisen tarkoitus on turvata esitutkintaa ja rikosvastuun toteutumista. Vapaudenmenetyksen liittyy tavallisesti yhteydenpidon rajoituksia. Pidättämisen yleiset edellytykset Pidättämisen Lue lisää ›

Nouto tuomioistuimeen rikosasiassa ›

Nouto tuomioistuimeen on mahdollista. Noudosta tuomioistuimeen päättää oikeuslaitos, joka pyytää noutoon virka-apua poliisilta. Asianosaisen läsnäolovelvollisuudesta tuomioistuinkäsittelyssä säädetään laissa rikosasioiden oikeudenkäynnissä. Pääsäännön mukaan asianosainen määrätään saapumaan pääkäsittelyyn yleensä henkilökohtaisesti. Valmisteluistuntoon taas kutsutaan yleensä vain silloin, jos katsotaan läsnäolon edistävän asian ratkaisemista. Saapumista pyritään tehostamaan kahdella uhalla. Näitä on uhkasakko ja nouto. Nouto tuomioistuimeen Syytetyn osalta paikallaolo Lue lisää ›

Voimakeinojen käyttö — yleinen kiinniotto-oikeus ›

Voimakeinojen käyttö voi olla tarpeen ja puolustettavaa kun kansalaiset käyttävät laillista oikeuttaan ottaa kiinni verekseltään tavattu tai pakeneva rikoksesta epäilty. Yleinen kiinniotto-oikeus perustuu lakiin ja sen edellytyksiin voit tutustua alta; Yleinen kiinniotto-oikeus Voimakeinojen käyttö Voimakeinojen käytölle yleistä kiinniotto-oikeutta käytettäessä on kaksi vaihtoehtoista edellytystä; joko rikoksesta epäilty pakenee tai tämä tekee vastarintaa. Kiinniottaja saa käyttää sellaisia Lue lisää ›

Yleinen kiinniotto-oikeus ›

Yleinen kiinniotto-oikeus ts. jokamiehen kiinniotto-oikeus on jokaisella luonnollisella henkilöllä. Jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksesta epäillyn, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta. Se mistä rikoksesta voi seurata vankeutta selviää rikoslain tekotunnusmerkistöistä. Esim. varkauden rangaistukseksi määrätään ”on tuomittava varkaudesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.” Näin ollen, kun varkaudesta voi saada vankeutta, Lue lisää ›

Poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelu ›

Poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelu on tarkoin laissa säädeltyä. Laki koskee tutkintavankien, pidätettyjen ja kiinni otettujen kohteluun. Vapautensa menettäneen oikeuksia ei saa rajoittaa enempää kuin vapauteen kohdistuvan toimenpiteen tarkoitus, säilytysvarmuus, säilytystilan järjestyksen säilyminen sekä vapautensa menettäneiden ja muiden henkilöiden turvallisuus välttämättä vaativat. Jokaisessa säilytyspaikassa on oma järjestyssääntönsä jota on noudatettava. Säilytystilat hyväksyy poliisihallitus. Vapautensa menettäneen on noudatettava Lue lisää ›

Sormenjäljet: Rikoksesta epäillyltä sormenjäljet ›

Poliisi saa ottaa rikoksesta epäillystä henkilöstä sormen-, käden- ja jalanjäljet, käsiala- ja ääninäytteen, valokuvan sekä tuntomerkkitiedot. Tietoja käytetään rikoksentekijän tunnistamista, rikoksen selvittämistä ja rikoksentekijöiden rekisteröintiä varten Painavista rikostutkinnallisista syistä henkilötuntomerkit voidaan vaatia myös muusta kuin rikoksesta epäillystä. Lisäedellytyksenä on, että asia koskee rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta. Muista kuin Lue lisää ›