Esitutkinta on menettely, jossa selvitetään mm. se onko tapahtunut rikos, mitkä olivat sen olosuhteet ja ketkä ovat rikokseen osallisia. Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen… Lue lisää »
Asianomistajan määritelmää ei ole yksilöity Suomen laissa, vaan termi on määritelty oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä tarkoittamaan henkilöä, johon rikos on välittömästi kohdistunut ja jolla on tämän perusteella oikeus vaatia rikoksesta rangaistusta… Lue lisää »
Ulkomailla tehty rikos voi tulla esitutkintaan Suomessa. Ensimmäisenä dellytyksenä on, että rikokseen voidaan soveltaa Suomen lakia. Jos rikos on suomalaisen rikosoikeusjärjestelmän alla, myös esitutkinta voidaan tällöin suorittaa. Ulkomailla tehty rikos… Lue lisää »
Kirjallisesta menettelystä säännellään rikosprosessilain 5a luvussa. Kirjallisessa menettelyssä tuomari ratkaisee asian käräjäoikeuden kansliassa ja päätös annetaan ennalta ilmoitettuna päivänä. Tuomio tai päätös perustuu kirjalliseen aineistoon, johon asianosaiset ovat vedonneet. Kirjallisen… Lue lisää »
Poliisirikosten tutkinnanjohtaja on pääsääntöisesti syyttäjä. Syyttäjä johtaa esitutkintaa aina kun poliisimiehen epäillään tehneen rikoksen virkatehtävän suorittamisen yhteydessä. Tällaisissa tapauksissa myös asiaa tutkivat käytännön tutkintatoimenpiteitä tekevät tutkijat tulevat muualta kuin rikokseen… Lue lisää »
Tutkinnanjohtaja esitutkinnassa voi olla pidättämiseen oikeutettu virkamies. Pidättämiseen oikeutetut virkamiehet määritellään pakkokeinolaissa. Tutkinnanjohtajan tehtäviä ja vastuita käsitellään viimeisessä kappaleessa. Pidättämiseen oikeutetut virkamiehet Niitä ovat poliisissa; poliisiylijohtaja, Poliisihallituksen poliisijohtaja, poliisiylitarkastaja, poliisitarkastaja,… Lue lisää »
Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on Suomessa 15-vuotta. Vain iältään 15 vuotta täyttänyt voi näin ollen saada rikoksesta rangaistuksen. Lapsi voi kuitenkin syyllistyä ”rikolliseen tekoon”, vaikka ei voi tehdä ”rikosta” sanan oikeudellisessa… Lue lisää »
Epäillyn oikeudet esitutkinnassa on pääsääntöisesti ilmoitettava siinä vaiheessa kun ilmenee, että häntä epäillään rikoksesta. Ilmoitukset on kuitenkin annettava viimeistän ennen ensimmäistä kuulustelua. Epäillyn oikeudet esitutkinnassa Epäillyllä on oikeus käyttää valitsemaansa… Lue lisää »
Pidättämispäätös ja sen kirjaaminen on tärkeää mm. osapuoliin liiityvistä oikeusturvasyistä. Joskus jälkikäteen tulevat arvioitavaksi pidättämisen edellytykset, määräajat ym. pidättämiseen liittyvä kysymys. Pidättämisestä voidaan erottaa kaksi vaihetta; pidättämispäätös ja sen toimeenpano.… Lue lisää »
Pidättämisen yleiset edellytykset ovat edellytyksiä, joiden on täytyttävä kaikissa tapauksissa. Perinteisesti pidättämisen edellytykset jaetaan yleisiin ja erityisiin edellytyksiin. Pidättämisessä rikoksestä epäillyn vapautta rajoitetaan pitämällä häntä kiinniotettuna esitutkinnan turvaamiseksi. Rikoksesta epäilty… Lue lisää »