Lapsen huolto, tapaaminen ja elatus

Erotilanteissa, usein erityisesti lapsen elatukseen liittyvät asiat saattavat aiheuttaa kiistaa lapsen vanhempien kesken. Mutta lapsen huoltoon, tapaamiseen ja elatukseen liittyvällä sääntelyllä on kuitenkin tarkoitus turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi tämän tarpeiden mukaisesti. Tämän tavoitteen toteutumisesta vastaavat lapset vanhemmat tai muut huoltajat yhdessä. Yhteishuoltajuustilanteessa vanhemmat päättävät lasta koskevista asioista; yksinhuoltaja tekee nämä päätökset yksipuolisesti. Mikäli lapsen vanhemmat asuvat erillään, turvataan tapaamissopimuksella lapsen oikeus tavata myös sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Tämä osio pitää sisällään tietoa lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta, elatuksesta ja lastensuojelusta.

Elatustuen takaisinmaksuvelvollisuus ›

Elatustuen takaisinmaksuvelvollisuus Elatustuen takaisinmaksuvelvollisuus on elatusvelvollisella, eli sillä lapsen vanhemmalla, joka ei ole suorittanut hänen maksettavaksi vahvistettuja elatusapueriä. Elatustuen takaisinmaksuvelvollisuus syntyy sen jälkeen, kun elatusapua maksamaan velvollinen vanhempi laiminlyö elatusavun maksamisen ja sen seurauksena elatukseen oikeutettu hakee Kelalta elatuksen vähimmäismäärää, elatustukea. Takaisinmaksuvelvollisuus kohdistuu siis Kelalle, ei elatusavun saajalle. Elatustuki on yhteiskunnan antama vähimmäissuoja elatusapuun oikeutetulle Lue lisää ›

Elatustuen hakeminen ›

Elatustuen hakeminen tehdään kansaneläkelaitokselta eli Kelalta. Hakemuksen voi tehdä lapsen huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt itsenäisesti asuva lapsi itse. Kela voi maksaa elatustukea erotilanteessa, jossa lapsi ei saa elatusta elatusvelvolliselta tai jos elatusapu on pienempi kuin elatustuki. Elatustukea voidaan maksaa myös, jos elatusvelvollista vanhempaa ei ole. Tällöin lapsi on esimerkiksi adoptoitu ilman kumppania tai lapsi on Lue lisää ›

Elatussopimuksen vahvistaminen ›

Elatussopimuksen vahvistaminen Elatussopimuksen vahvistaminen tehdään joko kunnan sosiaalitoimessa lastenvalvojan luona tai  käräjäoikeudessa. Elatussopimuksen vahvistaminen on tärkeää. Elatusapua koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimuksesta tulee käydä ilmi lasta ja hänen vanhempiaan koskevat henkilötiedot, elatusavun määrä, mistä ajankohdasta lukien elatusapua on suoritettava, milloin elatusavun suorittaminen päättyy, milloin elatusapuerät erääntyvät maksettaviksi, sekä kenelle elatusapu on suoritettava. Elatusapua koskevan sopimuksen Lue lisää ›

Elatussopimuksen tekeminen ›

Elatussopimuksen tekeminen Elatussopimuksen tekeminen on alaikäisen lapsen huoltajien tehtävä erotilanteessa. Elatussopimus määrittelee etävanhemman elatusavun suuruuden. Elatusapusopimuksen tekeminen on mahdollista lapsen huoltajien kesken myös ilman ulkopuolista tahoa. Huoltajat voivat siis sopia keskenään lapsen elatuksesta, elatusavun määrästä, maksun ajankohdasta ja muista elatusapuun liittyvistä seikoista. Elatussopimus on kuitenkin vahvistettava. Elatussopimuksen vahvistaminen tehdään joko oikeudessa esimerkiksi avioeroasian yhteydessä tai kunnan Lue lisää ›

Lapsen edun arvionti lasta koskevassa päätöksenteossa ›

Lapsen edun arvionti on tehtävä aina ennen lasta koskevan päätöksen tekemistä. Ilman lapsen edun toteutumisen arviointia ei voida päätyä lapsen edun mukaiseen lopputulokseen. Lapsen edun on oltava lasta koskevassa päätöksenteossa ensisjainen ratkaisuperuste. Lapsen edun arviointi on tehtävä eri päätöksenteon portailla ja menettelystä riippumatta Lapsen edun mukainen päätös on suoraan sovellettava ja sitä voidaan vaatia tuomioistuimessa. Lue lisää ›

Huostaanotto ›

Huostaanotto on yhteiskunnan toimenpide, jossa lapsi otetaan pois vanhemmiltaan. Toimenpide on viimesijainen ja sen tarkoituksena on turvata lapsen kasvu ja kehitys. Käytännössä lapsi otetaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan, josta lapselle järjestetään sijaishuolto. Huostaanotossa puututaan merkittävällä tavalla perheen ja lapsen perusoikeuksiin ja usein myös itsemääräämisoikeuteen. Huostaanotto ei kohtaa ketään yllättävästi, vaan huostaanotetut ovat usein pitkäaikaisia lastensuojelun Lue lisää ›

Elatusapu — elatusavun maksaminen käytännössä ›

Elatusavun maksaminen seuraa normaalisti erotilanteita tai tulee kysymykseen tilanteissa, joissa toinen huoltajista ei ole jatkuvasti lapsen kanssa. Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Se käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa Lue lisää ›

Elatusavun vähennyskelpoisuus ›

Elatusavun vähennyskelpoisuus on tietyin edellytyksin mahdollinen ansiotulojen valtion tuloverosta tuloverolain mukaisesti. Vähennystä kutstuaan elatusvelvollisuusvähennykseksi. Vähennystä haetaan esitäytetyllä veroilmoituksessa. Elatusvelvollisuusvähennyksen voi saada vanhempi, joka on maksanut verovuonna elatusmaksuja lapsestaan. Edellytyksenä on se, että elatusmaksut perustuvat lapsen elatusta koskevan lainsäädännön mukaiseen sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Lapsen elatusta koskevan lainsäädännön mukainen sopimus tehdään kirjallisesti ja sen vahvistaa sosiaalilautakunta. Lue lisää ›

Lastensuojeluasian vireille tulo ›

Lastensuojeluasia tulee vireille lastensuojeluilmoituksella. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa. Joillakin ammattihenkilöillä on myös velvollisuus tehdä ilmoitus salassapitovelvollisuuden estämättä. Tällainen velvoite on esimerkiksi opettajilla. Myös yksityinen henkilö voi tehdä ilmoituksen, mutta heillä ei ole tähän velvollisuutta. Ilmoitus tehdään, kun joku havaitsee lapsella olevan lastensuojelun tarve. Lastensuojeluasia voi tulla vireille myös ilman erillistä ilmoitusta, jos sosiaalityöntekijä muuten Lue lisää ›

Jälkihuolto lastensuojelussa ›

Lastensuojelu jakautuu ehkäiseviin toimenpiteisiin, avohuollon palveluihin ja tukitoimenpiteisiin sekä huostaanottoon ja sijaishuoltoon. Lastensuojelun periaatteisiin kuuluu, että ellei lapsen etu muuta vaadi, lastensuojelu on järjestettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimenpitein. Jos lapsi on kuitenkin asetettu sijaishuoltoon, on sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä velvollisuus järjestää lapselle myös jälkihuoltoa sijoituksen jälkeen. Sama velvollisuus on voimassa, jos sijoitus on tapahtunut avohuollon tukitoimenpiteenä ja Lue lisää ›

Elatusapu

Elatusvelvollisuus koskee vanhempia, myös sitä vanhempaa, joka ei asu täysipäiväisesti lapsen kanssa mutta on velvollinen esimerkiksi yhteishuoltajuuden turvin näkemään lastaan. Etävanhempi huolehtii myös osaltaan lapsen elatuksesta maksamalla elatusapua, joka määräytyy lapsen tarpeiden, sekä vanhemman maksukyvyn mukaan. Kuitenkin tietyissä tilanteissa elatusapua voi maksaa Kela elatussopimuksen tai elatusapupäätöksen perusteella.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua lapsen huoltoon ja elatukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Elatussopimus

Elatussopimus tehdään vanhempien eron jälkeen. Sen tarkoituksena on määrittää etävanhemman elatusavun suuruus.

2.

Elatusavun maksamisen perusteet

Elatusapua määrättäessä kartoitetaan molempien vanhempien elämäntilanne. Huomioon otetaan mm. huoltajien ikä, työkyky, varallisuus sekä muu mahdollinen huoltovelvollisuus.

3.

Lapsen huoltajuus

Lapsen huolto määräytyy vanhempien suhteen perusteella lapsen syntymän aikana, tuomioistuimen päätökselle tai vanhempien välisellä sopimuksella.

4.

Huostaanotto

Huostaanotossa lapsi otetaan pois vanhemmilta viimesijaisena keinona. Lapsi otetaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan, jossa lapsi siirretään sijaishuoltoon.