Lapsen huolto, tapaaminen ja elatus

Erotilanteissa, usein erityisesti lapsen elatukseen liittyvät asiat saattavat aiheuttaa kiistaa lapsen vanhempien kesken. Mutta lapsen huoltoon, tapaamiseen ja elatukseen liittyvällä sääntelyllä on kuitenkin tarkoitus turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi tämän tarpeiden mukaisesti. Tämän tavoitteen toteutumisesta vastaavat lapset vanhemmat tai muut huoltajat yhdessä. Yhteishuoltajuustilanteessa vanhemmat päättävät lasta koskevista asioista; yksinhuoltaja tekee nämä päätökset yksipuolisesti. Mikäli lapsen vanhemmat asuvat erillään, turvataan tapaamissopimuksella lapsen oikeus tavata myös sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Tämä osio pitää sisällään tietoa lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta, elatuksesta ja lastensuojelusta.

Lapsen tapaamisoikeuden epääminen ›

Oikeuskäytännön (KKO:2007:71) sekä huoltolain perusteella on lapsen edun mukaista turvata hänen ja hänestä erossa asuvan vanhempansa yhteydenpito. On kuitenkin tilanteita, jolloin tapaaminen ja yhteydenpito lapsen ja etävanhemman välillä kääntyy lapsen edun vastaiseksi. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun: vanhemmat eivät kykene selvittämään riitojaan, ja lapsen tapaamiset on toistuvasti jouduttu toteuttamaan pakkokeinojen avulla (esimerkiksi noutamalla Lue lisää ›

Lastensuojelu: sijaishuolto ›

Sijaishuollolla järjestetään huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai tuomioistuimen väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoito ja kasvatus kodin ulkopuolella. Lastensuojelun on aina otettava lapsen etu huomioon, ja sitä arvioidaan myös sijaishuollon päätöksenteossa ja toteuttamisessa. Sijaishuoltopaikan valinta Sijaishuollon muotoja ovat perhehoito ja ammatillinen perhehoito, lastensuojelulaitos sekä muu lapsen tarpeen mukainen hoito, kuten sijoitus sukulaisen tai muun läheisen luo. Perhehoito Lue lisää ›

Lapsen vuoroasuminen ›

Vuoroasuminen tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi asuu erillään asuvien vanhempiensa luona lähestulkoon yhtä paljon. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen tulisi asua toisen vanhempansa luona vähintään 40% vuodesta. Vuoroasuminen voi olla lapsen kannalta vaativa ratkaisu, mutta se voi toimia tilanteissa, joissa: vanhemmat asuvat niin lähekkäin, ettei lapsen elinpiiri muutu, vanhempien välit ovat hyvät, heidän yhteistyönsä toimivaa ja Lue lisää ›

Lapsen yksinhuolto ›

Vanhemmat voivat keskenään sopia lapsen yhteis- tai yksinhuoltajuudesta. Myös tuomioistuin voi tarvittaessa tehdä tämän päätöksen. Huoltomuotoa valittaessa tulee varmistaa lapsen etu sekä se, ettei huoltomuoto muodostu aseeksi toista vanhempaa vastaan. Jos lapsi määrätään toisen vanhemman yksinhuoltoon, huolto on jakamaton ja huoltaja käyttää yksin päätösvaltaa lapsen asioissa. Lapsen huoltomuoto on syytä erottaa lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Lue lisää ›

Lapsen yhteishuolto ›

Vanhemmat voivat keskenään sopia lapsen yhteis- tai yksinhuoltajuudesta. Myös tuomioistuin voi tarvittaessa tehdä tämän päätöksen. Yhteishuolto on ensisijainen lapsen huoltomuoto vanhempien erottua, mutta huoltomuotoa valittaessa tulee varmistaa lapsen etu sekä se, ettei huoltomuoto muodostu aseeksi toista vanhempaa vastaan. Lapsen huoltomuoto on syytä erottaa lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Yhteishuollossa lapsen huolto on molempien vanhempien vastuulla tasavertaisesti, Lue lisää ›

Tapaamisoikeus: täytäntöönpano ›

Mikäli vanhempi ei noudata tapaamisoikeudesta tehtyä sopimusta tai päätöstä, voidaan tapaamisen täytäntöönpanoa vaatia tuomioistuimessa. Lähtökohtaisesti täytäntöönpanohakemukset annetaan käräjäoikeuden toimesta sovittelijalle täytäntöönpanosovittelun suorittamiseksi. Sovittelun tarkoituksena on, että osapuolet saataisiin noudattamaan päätöstä tai sopimusta vapaaehtoisesti, mikä osaltaan myös turvaisi lapsen hyvinvointia. Tietyissä tilanteissa sovitteluun ei kuitenkaan ryhdytä, vaan päätös tai sopimus pannaan heti täytäntöön. Tämä tulee kyseeseen Lue lisää ›

Tapaamisoikeus: tapaamissopimus ›

Tapaamissopimuksella turvataan lapsen oikeus tavata myös sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei vakituisesti asu. Tällöin vanhemmat voivat kirjallisesti sopia esimerkiksi lapsen viikkorytmistä, lomien viettämisestä, kuljettamisesta vanhemmalta toiselle, sekä tapaamisen ja luonapidon ehdoista. Pääsääntöisesti mahdollisimman tarkka ja yksityiskohtainen sopimus ehkäisee myös tapaamiseen liittyviä epäselvyyksiä ja riitatilanteita. Tietyissä tilanteissa voi kuitenkin olla lapsen edun ja toivomuksen mukaista, Lue lisää ›

Tapaamisoikeus: etävanhemmuus ›

Tapaamisoikeus pyrkii turvaamaan lapsen oikeuden pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu niin, että lapsi saa viettää aikaa etävanhemman kanssa esimerkiksi tämän luonaan, tai muulla tavalla pitää tähän yhteyttä. Näin pyritään edistämään lapsen ja etävanhemman välisen läheisen ja myönteisen suhteen säilyttämistä tai luomista. Tapaamisoikeus on nimenomaisesti lapsen oikeus etävanhemman tapaamiseen sen sijaan, että Lue lisää ›

Tapaamisoikeus: matkakulut ›

Tapaamisista aiheutuvista kustannuksista vastaa lähtökohtaisesti se, jota tapaamaan lapsi oikeutetaan. Mutta koska kumpikin vanhempi on velvollinen myötävaikuttamaan tapaamisten toteutumiseen, voidaan tästä poiketa mikäli katsotaan kohtuulliseksi, että kumpikin vanhempi osallistuu tapaamiskustannuksiin. Kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan huomioon ottaa muun muassa vanhempien tulot ja varallisuus, ja esimerkiksi se, että toinen vanhemmista on useamman lapsen yksinhuoltaja. Vanhempien asuinpaikkojen ollessa lähellä Lue lisää ›

Maksettujen elatusapujen palauttaminen ›

Voiko jo maksettuja elatusapuja saada takaisin? Milloin voi vaatia maksettujen elatusapujen palauttamista? Elatusavun palauttamisessa on kysymys jo suoritettujen elatusapujen maksamisesta takaisin niitä maksaneelle henkilölle. Elatusapuja on mahdollista saada takaisin kolmessa eri tilanteessa. Ensinnäkin elatusapujen palauttaminen on mahdollista silloin, kun tuomioistuin päättää, että aikaisemmin vahvistettu velvollisuus suorittaa elatusapua on lakkaava tai että elatusavun määrää on alennettava. Lue lisää ›

Elatusapu

Elatusvelvollisuus koskee vanhempia, myös sitä vanhempaa, joka ei asu täysipäiväisesti lapsen kanssa mutta on velvollinen esimerkiksi yhteishuoltajuuden turvin näkemään lastaan. Etävanhempi huolehtii myös osaltaan lapsen elatuksesta maksamalla elatusapua, joka määräytyy lapsen tarpeiden, sekä vanhemman maksukyvyn mukaan. Kuitenkin tietyissä tilanteissa elatusapua voi maksaa Kela elatussopimuksen tai elatusapupäätöksen perusteella.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua lapsen huoltoon ja elatukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Elatussopimus

Elatussopimus tehdään vanhempien eron jälkeen. Sen tarkoituksena on määrittää etävanhemman elatusavun suuruus.

2

Elatusavun maksaminen

Elatusapua määrättäessä kartoitetaan molempien vanhempien elämäntilanne. Huomioon otetaan mm. huoltajien ikä, työkyky sekä varallisuus.

3

Lapsen huoltajuus

Lapsen huolto määräytyy vanhempien suhteen perusteella lapsen syntymän aikana, tuomioistuimen päätökselle tai vanhempien välisellä sopimuksella.

4

Huostaanotto

Huostaanotossa lapsi otetaan pois vanhemmilta viimesijaisena keinona. Lapsi otetaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan, jossa lapsi siirretään sijaishuoltoon.