Perhehoito on lastensuojelun järjestämän sijaishuollon muoto. Sijaishuollolla järjestetään huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai tuomioistuimen väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoito ja kasvatus kodin ulkopuolella. Perhehoitoa voidaan järjestää myös avohuollon tukitoimena sijoitetulle lapselle… Lue lisää »
Lapsen kiireellinen sijoitus on lastensuojelun turvaamistoimi. Lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve on arvioitava välittömästi lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen. Lapselle voidaan järjestää kiireellisenä sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto, mikäli hänen… Lue lisää »
Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lain mukaan tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa ajoittain olla tämän vanhemman… Lue lisää »
Elatusavun suuruus perustuu lapsen elatuksen tarpeeseen ja vanhemman elatuskykyyn. Lapsen elatustarve arvioidaan yksilöllisesti, ja siihen luetaan yleiset ja erityiset kustannukset. Elatustarpeen arvioinnin perustana on lapsen oikeus riittävään elatukseen. Lain mukaan… Lue lisää »
Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Vanhempia ei nimetä lähi- ja etävanhemmaksi ja lapsen tulee käytännössä viettää vähintään 40% ajasta toisen vanhemman luona. Vuoroasumisesta voidaan ilmoittaa… Lue lisää »
Huostaanotetun lapsen yhteydenpitoa vanhempiin tai muihin läheisiin henkilöihin voidaan tietyin edellytyksin rajoittaa. Lähtökohtaisesti lapsen oikeus pitää yhteyttä läheisiinsä on vahvasti turvattu perus- ja ihmisoikeus, ja sen rajoittamisen on oltava hyvin… Lue lisää »
Millä tavalla lapsen mielipide otetaan huomioon lastensuojelussa? Onko lapsella mahdollisuutta vaikuttaa omiin asioihinsa? Lain mukaan lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen etua arvioitaessa… Lue lisää »
Lain mukaan lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi. Avohuollon tukitoimenpiteet ovat siis ensisijainen tapa toteuttaa lastensuojelua, kun lastensuojelun tarve on todettu.… Lue lisää »
Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan. Kun toinen tai molemmat vanhemmista velvoitetaan maksamaan lapselle elatusapua, yksi arvioinnin lähtökohta on lapsen elatuksen tarpeen… Lue lisää »
Milloin on tarpeen nostaa elatuskanne? Lähtökohtaisesti lapsen elatusavun määrästä ja maksamisesta sovitaan vanhempien välisellä vahvistetulla sopimuksella. Jos lapsen vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen, ei ole muuta mahdollisuutta, kuin viedä asia tuomioistuimen… Lue lisää »
Elatusvelvollisuus koskee vanhempia, myös sitä vanhempaa, joka ei asu täysipäiväisesti lapsen kanssa mutta on velvollinen esimerkiksi yhteishuoltajuuden turvin näkemään lastaan. Etävanhempi huolehtii myös osaltaan lapsen elatuksesta maksamalla elatusapua, joka määräytyy lapsen tarpeiden, sekä vanhemman maksukyvyn mukaan. Kuitenkin tietyissä tilanteissa elatusapua voi maksaa Kela elatussopimuksen tai elatusapupäätöksen perusteella.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua lapsen huoltoon ja elatukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Elatussopimus tehdään vanhempien eron jälkeen. Sen tarkoituksena on määrittää etävanhemman elatusavun suuruus.
Elatusapua määrättäessä kartoitetaan molempien vanhempien elämäntilanne. Huomioon otetaan mm. huoltajien ikä, työkyky sekä varallisuus.
Lapsen huolto määräytyy vanhempien suhteen perusteella lapsen syntymän aikana, tuomioistuimen päätökselle tai vanhempien välisellä sopimuksella.
Huostaanotossa lapsi otetaan pois vanhemmilta viimesijaisena keinona. Lapsi otetaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan, jossa lapsi siirretään sijaishuoltoon.
