Lapsen huolto, tapaaminen ja elatus

Erotilanteissa, usein erityisesti lapsen elatukseen liittyvät asiat saattavat aiheuttaa kiistaa lapsen vanhempien kesken. Mutta lapsen huoltoon, tapaamiseen ja elatukseen liittyvällä sääntelyllä on kuitenkin tarkoitus turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi tämän tarpeiden mukaisesti. Tämän tavoitteen toteutumisesta vastaavat lapset vanhemmat tai muut huoltajat yhdessä. Yhteishuoltajuustilanteessa vanhemmat päättävät lasta koskevista asioista; yksinhuoltaja tekee nämä päätökset yksipuolisesti. Mikäli lapsen vanhemmat asuvat erillään, turvataan tapaamissopimuksella lapsen oikeus tavata myös sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Tämä osio pitää sisällään tietoa lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta, elatuksesta ja lastensuojelusta.

Jälkihuolto lastensuojelussa ›

Jälkihuollolla tarkoitetaan sellaista lapselle tai nuorelle annettua kokonaisvaltaista tukea, jolla pyritään tukemaan lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai nuoren itsenäistymistä. Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on velvollisuus järjestää lapselle jälkihuoltoa huostaanoton ja sijoituksen jälkeen. Sama velvollisuus on voimassa, jos sijoitus on tapahtunut avohuollon tukitoimenpiteenä ja kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta. Myös muilla lastensuojeluasiakkailla voi olla oikeus jälkihuoltoon, mutta tätä Lue lisää ›

Elatusavun muuttaminen ›

Jo vahvistettua elatusapua on mahdollista muuttaa. Elatusavun muuttamiseksi on käytössä samat keinot kuin aiemman elatusavun vahvistamiseen. Käytännössä elatusavun muuttaminen tehdään siis joko vahvistetulla sopimuksella tai tuomiolla. elatusavun muutoksen perusteet Vanhemmat voivat suhteellisen vapaasti sopia elatusavun muutoksesta. Elatusavun muuttaminen voidaan tehdä vanhempien välisellä sopimuksella myös silloin, kun aiempi elatusapu on ratkaistu tuomioistuimen päätöksellä. Huomioitavaa kuitenkin on, Lue lisää ›

Yleinen elatustuki ›

Suomessa lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Ensisijaisesti lapsen elatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat. Elatusvelvolliseksi kutsutaan tässä sitä vanhempaa, joka on elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaan velvollinen suorittamaan elatusapua. Jos elatusvelvollinen ei täytä elatusvelvollisuuttaan, lapsen oikeus riittävään elatukseen turvataan julkisista varoista. Tätä yhteiskunnan maksamaa elatusmuotoa kutsutaan elatustueksi. Milloin voidaan turvautua yleiseen elatustukeen? Yleiseen elatustukeen turvaudutaan, kun Lue lisää ›

Lastensuojeluasian vireilletulo ›

Lastensuojeluasian vireilletulo tarkoittaa sitä, että lasta koskeva asia tulee käsiteltäväksi kunnan sosiaalitoimessa. Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Lastensuojeluasian voi laittaa vireille lapsen huoltaja tai laillinen edustaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi itse. Tällöin kyseessä on hakemus. Lastensuojeluasia voi tulla vireille Lue lisää ›

Huoltajan tehtävät ›

Huoltajan tehtävät määritellään laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava, kuten suhdetta sisaruksiin tai isovanhempiin. Tällaista Lue lisää ›

Elatustuen takaisinmaksuvelvollisuus ›

Elatusvelvolliseksi kutsutaan sitä vanhempaa, joka on elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaan velvollinen suorittamaan elatusapua. Elatustuen takaisinmaksuvelvollisuus on elatusvelvollisella, eli lapsen vanhemmalla, joka ei ole suorittanut hänen maksettavaksi vahvistettuja elatusapueriä. Elatustuen takaisinmaksuvelvollisuus syntyy sen jälkeen, kun elatusapua maksamaan velvollinen vanhempi laiminlyö elatusavun maksamisen ja sen seurauksena elatukseen oikeutettu hakee Kelalta elatuksen vähimmäismäärää, elatustukea. Takaisinmaksuvelvollisuus kohdistuu siis Lue lisää ›

Elatustuen hakeminen ›

Elatustuen hakeminen tehdään kansaneläkelaitokselta eli Kelalta. Hakemuksen voi tehdä lapsen huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt itsenäisesti asuva lapsi itse. Kela voi maksaa elatustukea erotilanteessa, jossa lapsi ei saa elatusta elatusvelvolliselta tai jos elatusapu on pienempi kuin elatustuki. Elatustukea voidaan maksaa myös, jos elatusvelvollista vanhempaa ei ole. Tällöin lapsi on esimerkiksi adoptoitu ilman kumppania tai lapsi on Lue lisää ›

Elatussopimuksen vahvistaminen ›

Elatussopimuksen vahvistaminen tehdään joko kunnan sosiaalitoimessa lastenvalvojan luona tai käräjäoikeuden vahvistamana. Elatussopimuksen vahvistaminen on tärkeää, jotta lapsen oikeus ja edut voidaan turvata, sillä lapsella on oikeus elatukseen kummaltakin vanhemmaltaan. Elatusapusopimuksen laadinta ja vahvistus Elatusapua koskeva sopimus tulee tehdä kirjallisesti. Elatusavusta tehty sopimus on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle, missä lapsen huoltajalla on kotipaikka. Jos sopimus on Lue lisää ›

Elatussopimuksen laatiminen ›

Elatussopimuksen tekeminen kuuluu alaikäisen lapsen huoltajien tehtäviin erotilanteessa. Elatussopimuksen tarkoitusperänä on määritellä etävanhemman elatusavun suuruuden. mitä elatusapusopimuksessa sovitaan? Elatusapusopimuksen tekeminen on mahdollista lapsen huoltajien kesken myös ilman ulkopuolista tahoa. Huoltajien on mahdollista keskenään sopia muun muassa seuraavista seikoista: lapsen elatuksesta, elatusavun määrästä, maksun ajankohdasta sekä muista elatusapuun liittyvistä seikoista. Elatussopimus on kuitenkin vahvistettava. Elatussopimuksen vahvistaminen tehdään Lue lisää ›

Lapsen edun arvionti lasta koskevassa päätöksenteossa ›

Lapsen edun arvionti on tehtävä aina ennen lasta koskevan päätöksen tekemistä. Ilman lapsen edun toteutumisen arviointia ei voida päätyä lapsen edun mukaiseen lopputulokseen. Lapsen edun on oltava lasta koskevassa päätöksenteossa ensisjainen ratkaisuperuste. Lapsen edun arviointi on tehtävä eri päätöksenteon portailla ja menettelystä riippumatta Lapsen edun mukainen päätös on suoraan sovellettava ja sitä voidaan vaatia tuomioistuimessa. Lue lisää ›

Elatusapu

Elatusvelvollisuus koskee vanhempia, myös sitä vanhempaa, joka ei asu täysipäiväisesti lapsen kanssa mutta on velvollinen esimerkiksi yhteishuoltajuuden turvin näkemään lastaan. Etävanhempi huolehtii myös osaltaan lapsen elatuksesta maksamalla elatusapua, joka määräytyy lapsen tarpeiden, sekä vanhemman maksukyvyn mukaan. Kuitenkin tietyissä tilanteissa elatusapua voi maksaa Kela elatussopimuksen tai elatusapupäätöksen perusteella.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua lapsen huoltoon ja elatukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Elatussopimus

Elatussopimus tehdään vanhempien eron jälkeen. Sen tarkoituksena on määrittää etävanhemman elatusavun suuruus.

2

Elatusavun maksaminen

Elatusapua määrättäessä kartoitetaan molempien vanhempien elämäntilanne. Huomioon otetaan mm. huoltajien ikä, työkyky sekä varallisuus.

3

Lapsen huoltajuus

Lapsen huolto määräytyy vanhempien suhteen perusteella lapsen syntymän aikana, tuomioistuimen päätökselle tai vanhempien välisellä sopimuksella.

4

Huostaanotto

Huostaanotossa lapsi otetaan pois vanhemmilta viimesijaisena keinona. Lapsi otetaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan, jossa lapsi siirretään sijaishuoltoon.