Vanhemmat voivat keskenään sopia lapsen yhteis- tai yksinhuoltajuudesta. Myös tuomioistuin voi tarvittaessa tehdä tämän päätöksen. Huoltomuotoa valittaessa tulee varmistaa lapsen etu sekä se, ettei huoltomuoto muodostu aseeksi toista vanhempaa vastaan.… Lue lisää »
Vanhemmat voivat keskenään sopia lapsen yhteis- tai yksinhuoltajuudesta. Myös tuomioistuin voi tarvittaessa tehdä tämän päätöksen. Yhteishuolto on ensisijainen lapsen huoltomuoto vanhempien erottua, mutta huoltomuotoa valittaessa tulee varmistaa lapsen etu sekä… Lue lisää »
Tapaamisista aiheutuvista kustannuksista vastaa lähtökohtaisesti se, jota tapaamaan lapsi oikeutetaan. Mutta koska kumpikin vanhempi on velvollinen myötävaikuttamaan tapaamisten toteutumiseen, voidaan tästä poiketa mikäli katsotaan kohtuulliseksi, että kumpikin vanhempi osallistuu tapaamiskustannuksiin.… Lue lisää »
Elatusvelvolliseksi kutsutaan sitä vanhempaa, joka on elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaan velvollinen suorittamaan elatusapua. Elatustuen takaisinmaksuvelvollisuus on elatusvelvollisella, eli lapsen vanhemmalla, joka ei ole suorittanut hänen maksettavaksi vahvistettuja elatusapueriä. Elatustuen… Lue lisää »
Jälkihuollolla tarkoitetaan sellaista lapselle tai nuorelle annettua kokonaisvaltaista tukea, jolla pyritään tukemaan lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai nuoren itsenäistymistä. Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on velvollisuus järjestää lapselle jälkihuoltoa huostaanoton ja sijoituksen jälkeen.… Lue lisää »
Vanhempien eron yhteydessä lapsen elatuksesta sopuun pääsemisen tulisi olla asialistan kärkipäässä. Sopuisat vanhemmat pääsevät helpoimmalla, kun tekevät kirjallisen sopimuksen lapsen elatuksesta. Elatussopimus on joko vahvistettava oikeudessa esimerkiksi avioeroasian yhteydessä tai… Lue lisää »
Elatustuen hakeminen tehdään kansaneläkelaitokselta eli Kelalta. Hakemuksen voi tehdä lapsen huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt itsenäisesti asuva lapsi itse. Kela voi maksaa elatustukea erotilanteessa, jossa lapsi ei saa elatusta elatusvelvolliselta tai… Lue lisää »
Lapsen huolto voi määräytyä lapsen syntymän aikaisen vanhempien suhteen perusteella, tuomioistuimen päätöksen tai vanhempien välisen sopimuksen perusteella. Suoraan syntymän perusteella molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia, jos he lapsen syntyessä olivat… Lue lisää »
Heti kun lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on saatettu käräjäoikeuteen vireille, voi tuomioistuin asianosaisen vaatimuksesta antaa väliaikaisen määräyksen siitä, kenen luona lapsen tulee asua. Väliaikaismääräys voidaan antaa myös tapaamisoikeudesta… Lue lisää »
Lasten huoltopäätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano voi ajankohtaistua ikävällä tavalla esimerkiksi kansainvälisissä lapsikaappaustilanteissa. Myös kasvava kansainvälistyminen avioliitto- ym. suhdemarkkinoilla takaa sen, että suomalaisten huoltopäätösten tunnustettavuutta ja täytäntöönpanoa ulkomailla koetellaan. Haagin lapsikaappaussopimuksen… Lue lisää »