Lapsen yhteishuolto

Vanhemmat voivat keskenään sopia lapsen yhteis- tai yksinhuoltajuudesta. Myös tuomioistuin voi tarvittaessa tehdä tämän päätöksen. Yhteishuolto on ensisijainen lapsen huoltomuoto vanhempien erottua, mutta huoltomuotoa valittaessa tulee varmistaa lapsen etu sekä se, ettei huoltomuoto muodostu aseeksi toista vanhempaa vastaan. Lapsen huoltomuoto on syytä erottaa lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta.

Yhteishuollossa lapsen huolto on molempien vanhempien vastuulla tasavertaisesti, ja vanhemmat päättävät yhdessä lasta koskevista asioista ja tähän liittyvien päätösten teosta. Yhteishuoltajuudesta huolimatta erillään asuvat huoltajat voivat yksin tehdä päätöksiä lapsen arkipäiväiseen elämään liittyen silloin, kun lapsi vuorollaan asuu kyseisen huoltajan luona. Lapsen elämää koskevat suuret ja merkittävät päätökset sen sijaan tulee yhteishuoltajien tehdä yhteistyössä. Tällaisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi lapsen kouluun tai päivähoitoon, asuinpaikkaan ja äidinkieleen, sukunimeen, uskontoon, passiasioihin sekä terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvät päätökset.

Yhteishuolto edistää vanhemman ja lapsen välistä suhdetta myös siinä tilanteessa, että lapsi ei asu toisen vanhemman luona. Yhteishuoltajan status voi myös esimerkiksi motivoida vanhempaa pitämään tiiviimmin yhteyttä lapseensa, mutta ensisijainen kriteeri huoltomuodon valitsemiselle on lapsen etu. Yhteishuolto on kuitenkin ensisijainen lapsen huoltomuoto vanhempien erottua, ja se on lähes poikkeuksetta määrättävissä silloin, kun vanhemmat ovat yksimielisiä huoltomuodosta. Mikäli vanhemmat ovat ristiriitaisia eivätkä pääse huoltokysymyksen suhteen yhteisymmärrykseen, tulee huoltomuodon arvioinnissa ottaa huomioon se, kykenevätkö vanhemmat toimivaan yhteishuoltoon käytännössä.

yhteishuoltopäätöstä puoltavat seikat

Joskus yhteishuolto on lapsen kannalta paras huoltomuoto, vaikka yhteishuollon joustava toteutuminen näyttäisi kyseenalaiselta. Tällainen tilanne voi esimerkiksi tulla kyseeseen silloin, kun toinen vanhempi haluaa lapsen kustannuksella tehdä kiusaa toiselle vanhemmalle esimerkiksi estämällä tätä tapaamasta lastaan. Yhteishuollon vahvistamisella voidaan varmistaa, ettei toinen vanhemmista käytä yksinhuoltoa aseena toista vanhempaa vastaan.

Yhteishuoltoa määrättäessä muita sitä myötävaikuttavia seikkoja ovat muun muassa:

  • vanhempien kyky keskustella kypsästi lapsen asioista, kuten esimerkiksi lapsen tapaamiseen ja asumiseen liittyvistä kysymyksistä
  • vanhempien riita ei ole pitkäkestoista ja he kykenevät yhteistyöhön lapsen asioissa. Lisäksi riitojen aiheena on lähinnä heidän keskinäiset ongelmansa, lapseen liittyvien asioiden sijasta
  • perheenä asuessaan vanhemmat ovat olleet tasapuolisia lapsen huolto- ja hoitovastuun suhteen
  • vanhemmat ovat yksimielisiä kasvatusperiaatteista ja lapseen liittyvien isojen päätösten suhteen (kuten asuinpaikka, koulu, jne.)


Lue lisää yksinhuollosta.

Lähde §: laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke 2007: lapsen huolto, tapaamisoikeus ja elatus


Suomen Juristit Oy
12.10.2021

Nopeaa apua lakiasioihin.