Asuntokaupan jälkeen voi joskus ilmetä tilanne, jossa ostettu asunto ei olekaan siinä kunnossa kuin oli sovittu tai oletettu. Kyse voi olla esimerkiksi kosteusvauriosta, rakenteellisesta viasta tai puutteellisista tiedoista. Tällöin kyseessä… Lue lisää »
Asuntokaupassa huolellinen ennakkoselvitys on paras keino ehkäistä virheistä syntyviä riitoja. Ostajalla on myös asuntokauppalain mukaan ennakkotarkastusvelvollisuus. Se tarkoittaa, että ostaja ei voi enää myöhemmin vedota virheeseen, joka hänen olisi pitänyt… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiön teettämä kuntoarvio on asiantuntijan laatima selvitys rakennuksen teknisestä kunnosta. Sen tarkoituksena on arvioida rakennuksen nykyinen kunto, havaita mahdolliset vauriot ja korjaustarpeet sekä auttaa taloyhtiötä suunnittelemaan tulevaa kunnossapitoa. Ajantasainen kuntoarvio… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiön talousarvio on yhtiön vuosittainen taloussuunnitelma, jossa arvioidaan seuraavan tilikauden tulot ja menot. Talousarvion perusteella määritellään muun muassa osakkeenomistajilta perittävän yhtiövastikkeen suuruus. Talousarvio on tärkeä asiakirja erityisesti asunnon ostajalle, sillä… Lue lisää »
Asuntokaupassa voi syntyä riitatilanne, jos ostaja havaitsee asunnossa virheen ja myyjä kiistää vastuunsa. Ostajan kannalta tärkeää on toimia nopeasti ja huolehtia siitä, että virheestä ilmoitetaan asianmukaisesti sekä että virheen olemassaolosta… Lue lisää »
Asuntokauppalain mukaan myyjä on lähtökohtaisesti vastuussa siitä, että asunto vastaa sovittua ja että ostajalle annetut tiedot ovat oikeita. Vastuunrajoituslausekkeella tarkoitetaan ehtoa, jolla myyjä pyrkii rajoittamaan omaa lakisääteistä vastuutaan asunnon mahdollisista… Lue lisää »
Kiinteistö- ja asuntokaupassa virhe ei aina liity rakennuksen kuntoon tai rakenteisiin. Joskus ongelma koskee omistusoikeutta tai sitä, että kaupan kohteeseen kohdistuu jonkun ulkopuolisen oikeus, josta ostajalle ei ole kerrottu. Tällöin… Lue lisää »
Kiinteistökaupassa virhe ei aina liity rakennuksen kuntoon tai rakenteisiin. Joskus ongelma johtuu siitä, että kiinteistön käyttöä rajoittaa viranomaisen päätös, puuttuva lupa tai muu oikeudellinen seikka, josta ostajalle ei ole kerrottu.… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiömuotoisen asunnon (esimerkiksi kerros- tai rivitalohuoneiston) kaupan jälkeen voi tulla vastaan tilanne, jossa asunto ei vastaakaan sitä, mitä kaupantekohetkellä on sovittu tai mitä ostajalla on ollut perusteltua syytä olettaa. Ongelma… Lue lisää »
Jos asunnosta löytyy virhe tai vika kaupanteon jälkeen, ostajan on ilmoitettava siitä myyjälle ajoissa. Tätä ilmoitusta kutsutaan reklamaatioksi. Jos reklamaatio tehdään liian myöhään, ostaja voi menettää oikeutensa vedota virheeseen, vaikka… Lue lisää »
Jos kaupan kohteessa on virhe, on ostajalla oikeus pidättäytyä omasta suorituksestaan eli kauppahinnan maksamisesta virhettä vastaavalta osalta. Ostajalla on oikeus vaatia virheen korjaamista tai oikaisemista.
Laki24 tarjoaa kattavan tietopankin niin ensiasunnon ostajalle kuin asiantuntijallekin. Haluamme tuoda asunto- ja kiinteistökauppoihin liittyvät tiedot kaikkien saataville nopeasti ja kätevästi. Voit myös soittaa lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua asunto- ja kiinteistöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Yhtiövastike on osakkeenomistajan maksuvelvollisuus asunto-osakeyhtiötä kohtaan. Yhtiövastike koostuu hoitovastikkeesta sekä mahdollisesta pääomavastikeesta, joka voi muodostua rahoitusvastikkeesta.
Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön uuden omistajan tekemää kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista. Lainhuuto on haettava kuuden kuukauden kuluessa kaupoista.
Jos kiinteistöä käytetään esim. velan vakuutena, voidaan se joutua kiinnittämään. Tällöin kiinteistön kiinnitys merkitään julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jonka jälkeen siitä annetaan uusille omistajille todistukseksi panttikirja.
Asunnon tavanomaiseen tarpeistoon sisältyvät laitteet ja esineet, jotka löytyvät asunnosta sitä ostajalle esiteltäessä. Jollei toisin sovita, tarpeisto sisältyy kauppaan. Irtaimistoa ei lueta osaksi tarpeistoa.
