Kiinteistönvälitys

Kiinteistönvälitys: Toimeksiantosopimus ›

Kiinteistönvälityssopimus eli toimeksiantosopimus tehdään yleensä myyjän eli kohteen omistajan sekä välitysliikkeen kesken. Välitysliikkeen tehtävänä on toimeksiantosopimuksen mukaisesti etsiä ostaja toimeksiantajan asunnolle tai vaihtoehtoisesti etsiä asunto tai muu vastaava ostajan toimeksiannosta. Kiinteistönvälittäjän vastuulla oleva välitystehtävä tulee hoitaa huolellisesti ja ammattitaitoisesti, hyvää välitystapaa noudattaen. Välittäjän on otettava huomioon sekä toimeksiantajan että tämän vastapuolen edut. Välittäjän on toteutettava Lue lisää ›

Kiinteistönvälittäjän korvausvastuun edellytykset ja syntyminen ›

Normaali kiinteistönvälittäjän vastuu syntyy tahallisuuden tai vaihtoehtoisesti huolimattomuuden eli tuottamuksen vallitessa. Kiinteistönvälittäjän korvausvastuu tulee puolestaan kyseeseen vain, mikäli välittäjä ei ole menetellyt noudattaen kaikkea tehtävässä edellytettyä huolellisuutta. Kiinteistönvälittäjän vastuuta arvioitaessa tahallisuus ja tuottamuksellisuus tulee arvioitavaksi aina jälkikäteen, jolloin pohditaan vastausta kysymykseen ”miten olisi tullut menetellä vahingon välttämiseksi?”. Tuottamusta arvioidaan hyvän kiinteistönvälitystavan nyrkkisääntönä. Lähtökohtaisesti välittäjän vastuu Lue lisää ›

Välitysliikkeen rekisteröinti ›

Lain mukaan välitysliike tarkoittaa kiinteistönvälitysliikettä sekä vuokrahuoneiston välitysliikettä. Välitysliikerekisteriä ylläpitää aluehallintovirasto. Sellainen henkilö, joka aikoo harjoittaa välitystoimintaa, on velvollinen tekemään rekisteri-ilmoituksen aluehallintavirastoon. Välitystoimintaa harjoittamaan aikovan tahon tulee siis tehdä rekisteri-ilmoitus aluehallintovirastolle, jonka toimialueella liikkeen hallinnon hoitamisen on tarkoitus pääasiassa tapahtua. Rekisteriin merkittyjen tietojen muutoksista tulee ilmoittaa viipymättä aluehallintovirastolle, jotta välitysliikerekisteriin merkityt tiedot pysyisivät ajantasalla. Aluehallintaviraston Lue lisää ›

Kiinteistönvälittäjän rooli kaupanteossa ›

Kiinteistönvälittäjää voidaan pitää kaupan kolmantena osapuolena, jonka tehtävänä on olla mukana asunto- tai kiinteistökaupassa. Välittäjä ei varsinaisena merkityksessä ole osapuolena kaupassa, vaan hänen tehtävänään on saattaa kaupan osapuolet yhteen välittäjän roolissa ja saada kauppasopimus syntymään myyjän ja ostajan välillä. Mitä on kiinteistönvälitys? Kiinteistönvälitys on toimintaa, jossa tulon saamiseksi saatetaan kaupan osapuolet yhteen luovutettaessa kiinteistöä tai Lue lisää ›

Mitä kiinteistönvälitysalan lyhenteet tarkoittavat? ›

Toisinaan asuntokauppa-alalla tulee vastaan monenlaisia ammattinimikkeitä, jotka saattavat mietityttää asiakkaita. Kuka siis saa käyttää kiinteistönvälittäjän ammattinimikettä ja mitä lyhenteet oikein pitävät sisällään? Asuntokauppoja tehdessään onkin hyvä varmistua välittäjän ammattitaidosta ja usein välittäjiltä kannattaakin kysyä lisää mikäli nimike mietityttää. LVV = Laillistettu vuokravälittäjä Keskuskauppakamari vastaa LVV-kokeiden järjestämisestä. LVV-kokeen läpäissyt henkilö voi käyttää laillistetun vuokravälittäjän nimikettä. Välittäjäkokeista Lue lisää ›

Käsiraha kiinteistön kaupassa ›

Käsiraha turvaa ensisijaista osto-oikeutta. Kiinteistö voidaan myydä yksityisesti suoraan ostajalle. Kauppa on kuitenkin lain mukaisesti vahvistettava ja saannolle on haettava lainhuuto. On kuitenkin varsin tavallista, että kiinteistön myyjä uskoo myynnin kiinteistönvälittäjän tehtäväksi erillisellä sopimuksella. Käsirahaksi saatetaan nimittää varausmaksua, jossa joku on asuntoja ennakkomarkkinoitaessa varannut asunnon ja maksanut varauksensa vakuudeksi myyjälle sovitun rahasumman. Varsinainen käsiraha annetaan Lue lisää ›

Välityssopimus: Välityssopimuksen irtisanominen ›

Toimeksiantajalla on oikeus irtisanoa välityssopimus ennen välitystarjouksen hyväksymistä, jos välitystehtävän toteuttaminen on käynyt epätarkoituksenmukaiseksi tai epäedulliseksi toimeksiantajasta riippumattomasta syystä. Voiko välityssopimuksen irtisanoa? Syynä voi olla etupäässä toimeksiantajan tai tämän lähiomaisen sairaus tai kuolema. Myös lain tai viranomaisen toimenpide tai muu pääasiassa toimeksiantajasta riippumaton syy voi oikeuttaa välityssopimuksen välittömään päättämiseen. Toimeksiantajan on korvattava välitysliikkeelle kohtuulliset kustannukset, Lue lisää ›

Välityssopimus: Kirjallinen sopimus ›

Välitystoimeksiannosta on laadittava kirjallinen tai sähköinen sopimus siten, että sopimusehtoja ei voida yksipuolisesti muuttaa ja että ne säilyvät toimeksiantajan saatavilla. Jos välitysliike ei laadi kanssasi kirjallista sopimusta, kannattaa välittäjää vaihtaa. Välitysliike ei voi vedota sopimusehtoon, jota ei ole tehty tällä tavalla. Välityssopimuksen voimassa ollessa voi välityskohteen hinnasta ja muista välityskohteen muutoksista sopia muullakin tavoin. Välityssopimuksen Lue lisää ›

Kiinteistönvälitys: Välityspalkkio ›

Lähtökohtaisesti välitysliikkeellä on oikeus välityspalkkioon ainoastaan silloin, kun kauppa tai vuokrasopimus taikka muu käyttöoikeussopimus syntyy. Toimeksiantosopimuksessa voidaan toisin sopia. Välityspalkkion suuruus? Välityspalkkio peritään aina toimeksiantajalta. Jos välityskohdetta koskevan sopimuksen osapuolet molemmat ovat välitysliikkeen toimeksiantajina, välitysliike saa periä vain yhden välityspalkkion tai sitä vastaavan määrän. Välityspalkkion on oltava kohtuullinen ottaen huomioon välitystehtävän laatu, suoritettu työmäärä, välitystehtävän Lue lisää ›

Kiinteistönvälitys: Käsiraha ›

Mikä oikeuttaa Käsirahaan? Välityssopimuksessa voidaan sopia, että välityksen kohteesta ostotarjouksen tehneeltä vastaanotetaan käsiraha. Käsirahan vastaanottaa kiinteistönvälittäjä myyjän lukuun. Välittäjä ei saa ottaa toista tarjousta vastaan tai pyytää uutta käsirahaa ennenkuin edellinen on palautettu. Varteenotettava ostajaehdokas varmistaa käsirahan maksamalla, että hänellä on välityksen kohteeseen ensisijainen osto-oikeus. Välitysliikkeen on palautettava käsiraha viipymättä tarjouksen tekijälle, jos tarjoukseen otetut Lue lisää ›