Oikeudenkäynti, riita-asiat

Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynneissä tuomioistuin käsittelee asianosaisten riita-asian ja tekee lain mukaisen päätöksen. Oikeudenkäynti prosessiin voi joutua tahallisesti tai huolimattomuuttaan. Molempien tapausten tullessa kohdalle, olisi hyvä tietää miten prosessi etenee.

Riita-asiat puolestaan käsitellään siviiliprosessin välityksellä. Siviiliprosessi tarkoittaa yksityisen henkilön ja yrityksen välistä riitaa, joka ratkaistaan tuomioistuimessa. Tällöin on tiedettävä onko riita-asiassa sallittu sovinnon tekeminen vai ei. Laki24 tarjoaa kattavan artikkelivalikoiman riita-asioiden käsittelystä, hakemusasioista ja oikeudenkäynnin kulusta.

Materiaalinen prosessinjohto ›

Tuomioistuimen prosessinjohtotoimenpiteet jaetaan muodolliseen prosessinjohtoon ja aineelliseen eli materiaaliseen prosessinjohtoon. Tuomioistuimen materiaalinen eli aineellinen prosessinjohto tarkoittaa, että tuomarin toiminta rajoittuu asian selvittämiseen sen perusteella, mitä oikeudenkäyntiaineistoa asianosaiset ovat esittäneet. Tuomarin tehtäviin ei kuulu tutkia, olisiko juttuun saatavissa jotain muuta näyttöä. Materiaalinen prosessinjohto sisältää sen, että tuomioistuin valvoo asian tulevan perusteellisesti käsitellyksi eikä siihen sekoiteta mitään Lue lisää ›

Mikä on väittämistaakka? ›

Dispositiivisessa riita-asiassa ratkaisu saadaan perustaa vain niihin seikkoihin, joihin asianosaiset ovat itsevedonneet. Asianosaisen esittämät oikeustosiseikat sitovat tuomioistuinta. Tuomioistuin ei saa perustaa tuomiotaan seikkaan, johon asianosainen ei ole vedonnut. Pelkkä maininta oikeustosiseikan olosta ei riitä, vaan asianosaisen tulee todella vedota siihen. Tällä turvataan se, että vastapuoli ymmärtää, että seikka voidaan panna tuomion perustaksi. Väittämistaakka koskee niin Lue lisää ›

Tuomion oikaisu ›

Tuomioistuimen on korjattava tuomiossa oleva kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin rinnastettava selvä virhe (OK 24:10). Ensinnäkin tuomioistuimen on korjattava tuomioon lipsahtanut kirjoitus- tai laskuvirhe. Toiseksi oikaista tulee kirjoitus- tai laskuvirheeseen rinnastettavissa oleva selvä virhe. Tällä tarkoitetaan teknisluonteista virhettä, jonka vuoksi tuomioasiakirja on saanut sisällön, jota ei todella tuomittu. Tällaisia virheitä ovat esimerkiksi sekaannukset ja Lue lisää ›

Tuomion täydentäminen ›

Tuomion täydentäminen tarkoittaa jälkikäteistä lisäratkaisun antamista asianosaisen vaatimuksesta, josta tuomioistuin ei ole lausunut alkuperäisessä tuomiossa. Tuomion täydentämisellä annetaankin eräänlainen lisätuomio asiassa. Tuomion täydentämisestä säännellään oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 ja 12 §:ssä ja rikosprosessilain 11 luvun 10 ja 11 §:ssä. Siviiliasiassa tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä täydentää tuomiota, jos alkuperäisessä tuomiossa ei ole annettu ratkaisua asianosaisen vaatimuksesta. Lue lisää ›

Äänestysmenettely ›

Miten asia ratkaistaan, jos tuomioistuin on ratkaisusta erimielinen? Tuomioistuimella on ratkaisupakko. Näin ollen jos tuomarit ovat erimielisiä ratkaisusta, tuomion sisältö määräytyy äänestyssääntöjen perusteella. Äänestämisestä tuomiota ratkaistaessa säädetään oikeudenkäymiskaaren 23 luvussa ja rikosprosessilain 10 luvussa. Oikeudenkäymiskaaressa ovat äänestystä koskevat yleissäännökset. Tuomarilla on velvollisuus ilmaista kantansa asiassa. Äänestyksessä jokainen jäsen lausuu mielipiteensä asian ratkaisusta, ja mielipide on Lue lisää ›

Prekluusio ›

Prekluusiolla tarkoitetaan sitä, että tiettyjen edellytysten vallitessa asianosainen menettää oikeutensa esittää uusia seikkoja ja todisteita tietyssä menettelyn vaiheessa. Dispositiivisessa riita-asiassa eli asiassa, jossa sovinto on sallittu, asianosainen ei saa pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seikkaan, johon hän ei valmistelussa ole vedonnut. Uusia todisteita ei enää valmistelun jälkeen voi ilmoittaa. Vedotakseen uuteen seikkaan pääkäsittelyssä tulee asianosaisen saattaa todennäköiseksi, Lue lisää ›

Korkein oikeus ›

Korkeimman oikeuden Tehtävät Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa sekä valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Korkeimman oikeuden tuomaristo koostuu presidentistä ja vähintään 15 oikeusneuvoksesta eli jäsenestä. Korkeimman oikeuden yksi tärkeimmistä tehtävistä on antaa ennakkopäätöksiä sellaisista oikeudellisista pulmista, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätösten tarkoitus on antaa oikeusohjeita tulevien vastaavien oikeusriitojen varalle ja näin Lue lisää ›

Tuomioistuin: Erityistuomioistuimet  ›

Suomen erityistuomioistuimet Erityistuomioistuimet tarjoavat tiettyjen asiaryhmien käsittelyyn erityisasiantuntemusta, jota yleisten tuomioistuinten ei katsota pystyvän täyttämään. Erityistuomioistuimia ovat markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus ja valtakunnanoikeus.   Markkinaoikeus Markkinaoikeus käsittelee hankinta-asioita, kilpailu- ja valvonta-asioita, markkinaoikeudellisia asioita sekä teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita. Markkinaoikeuden ratkaisusta voi juttutyypistä riippuen valittaa korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen.  Työtuomioistuin Työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee työehto- ja virkaehtosopimusten Lue lisää ›

Lis pendens ›

Lis pendens, eli vireilläolovaikutus estää oikeudenkäynnin samasta asiasta toisessa tuomioistuimessa, mikäli asia on vireillä jo toisessa tuomioistuimessa. Vireilläolovaikutuksen tarkoituksena on, että samasta asiasta ei nosteta useita eri kanteita eri tuomioistuimiin. Oikeudenkäynti yhdessä tuomioistuimessa estää myös ristiriitaisten päätösten antamisen. Vireilläolovaikutusta ei suoraan löydy laista, mutta se on vahva periaate jota sovelletaan käytännössä. Vireilläolovaikutuksella on etenkin kansainvälisissä riita-asioissa Lue lisää ›

Lain implementaatio ›

Lain implementaatio eli lakien käyttöönotto ja soveltaminen vaikuttaa siihen miten lakia käytännössä noudatetaan. Lain implementaatiolla tarkoitetaan julkisen organisaation toimijoiden menettelytapoja säännöksen noudattamiseksi, sekä näiden toimijoiden ja kohdetahojen välistä vuorovaikutusta. Laki on usein säädetty väline jonkun ongelman korjaamiseksi. Se, kuinka hyvin vaikutukset toteutuvat riippuu aivan ensinnä siitä, miten etulinjan toimijat ottavat lain vastaan ja käyttävä sitä työssään. Lue lisää ›

Dispositiiviset ja indispositiiviset
riita-asiat

Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.

Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.

Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin.  Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Kanne

Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella, jolloin asia tulee vireille kun haastehakemus on toimitettu käräjäoikeuteen.

2.

Muutoksenhaku

Asianosaisella on mahdollisuus valittaa tuomiostaan mikäli hän ei ole siihen tyytyväinen. Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.

3.

Muutoksenhakukeinot

Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.

4.

Oikeudenkäynnin kulut

Riita-asioissa pääsääntöisesti hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, on asianosaisten vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.