Oikeudenkäynti, riita-asiat

Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynneissä tuomioistuin käsittelee asianosaisten riita-asian ja tekee lain mukaisen päätöksen. Oikeudenkäynti prosessiin voi joutua tahallisesti tai huolimattomuuttaan. Molempien tapausten tullessa kohdalle, olisi hyvä tietää miten prosessi etenee.

Riita-asiat puolestaan käsitellään siviiliprosessin välityksellä. Siviiliprosessi tarkoittaa yksityisen henkilön ja yrityksen välistä riitaa, joka ratkaistaan tuomioistuimessa. Tällöin on tiedettävä onko riita-asiassa sallittu sovinnon tekeminen vai ei. Laki24 tarjoaa kattavan artikkelivalikoiman riita-asioiden käsittelystä, hakemusasioista ja oikeudenkäynnin kulusta.

Asianosaisen passiivisuus riita-asiassa ›

Riita-asioiden oikeudenkäynneissä tutkitaan ja ratkaistaan riitaisia asioita asianosaisten välillä ja asian selvittämiseksi on tärkeää, että osapuolet ovat paikalla asiaa käsiteltäessä. Näin ollen asianosaiset lähtökohtaisesti määrätään saapumaan käräjäoikeudessa pidettävään suulliseen valmisteluistuntoon ja pääkäsittelyyn sakon uhalla, ellei syystä tai toisesta katsota, että asianosaisen henkilökohtainen läsnäolo ei asian valmistelemiseksi ja selvittämiseksi ole tarpeen.   Indispositiivinen riita-asia  Indispositiivisissa riita-asioissa, eli Lue lisää ›

Oikeudenkäynti: Valmisteluistunto ›

Kantajan haastehakemuksen ja vastaajan siihen antaman kirjallisen vastauksen (ja mahdollisten lisälausumien) jälkeen kirjallinen valmistelu päättyy ja tuomioistuin päättää / ehdottaa valmisteluistunnon ajankohtaa osapuolille. Riita-asian valmisteluistunnossa asia “valmistellaan suullisesti” pääkäsittelyä varten. Valmisteluistunnon tarkoituksena on varmistaa, että asia voidaan ottaa pääkäsittelyyn ratkaistavaksi.   Tuomarin Yhteenveto:  Laajoissa riita-asioissa käräjätuomari, joka toimii jutun puheenjohtajana, laatii haastehakemuksen ja kirjallisen vastauksen perusteella yhteenvedon, joka toimii keskeisenä asiakirjana oikeudenkäynnissä. Mikäli kantajan haastehakemus ja vastaajan kirjallinen vastaus ovat “laadukkaita” eli Lue lisää ›

Oikeudenkäynti: Riita-asiat, Vastaajan kirjallinen vastaus ›

Tuomioistuimen tiedoksi antamassa haasteessa vastaajaa pyydetään vastaamaan kirjallisesti haastehakemukseen, sekä ilmoittamaan myöntääkö vai kiistääkö vastaaja kantajan haastehakemuksen. Mikäli vastaaja kiistää haastehakemuksen, on vastaajan ilmoitettava vastustamisen perusteet sekä ilmoittamaan ne todisteet, jotka hän esittää vastustamisensa tueksi sekä esittämään muut vaatimuksena esim. vastaajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus. Vastaajan on annettava kirjallinen vastaus tuomioistuimen määräämässä ajassa haasteen tiedoksiantohetkestä luettuna. Mikäli Lue lisää ›

Kontradiktorinen periaate – kuulemisperiaate ›

Koska hallintoasian ratkaisulla päätetään yksityisen eduista, oikeuksista tai valvellosuuksista, on ennen päätöksentekoa varattava asianosaiselle tilaisuus tulla kuulluksi. Näin ollen asianosaisen roolissa voi olla kuka tahansa henkilö, johon päätös vaikuttaa ja jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee. Asianosaisella on esimerkiksi oikeus antaa selitys ja lausua vaatimuksista ja selvityksistä, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa asian ratkaisemiseen.   Kuulemisperiaatteesta huolimatta asianosaisen ei kuitenkaan ole pakko tätä oikeuttaan Lue lisää ›

Oikeudenkäynti: Riita-asiat, kantajan haastehakemus ›

Oikeudenkäymiskaaren (OK) 5 luku säätelee oikeudenkäynnin kulkua riita-asioissa. Riita-asiat jaetaan Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:n mukaisiin “laajoihin riita-asioihin” sekä Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisiin ns. riidattomiin eli “summaarisiin riita-asioihin”, jotka koskevat tietyn määrän saamista, hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka häätöä. Alla kuvataan laajan riita-asian menettelyä.   Laajan riita-asian käsittely:  Oikeudenkäynti laajassa riita-asiassa voidaan jakaa kirjalliseen valmisteluun sekä suulliseen pääkäsittelyyn. Kirjallisen Lue lisää ›

Materiaalinen prosessinjohto ›

Tuomioistuimen prosessinjohtotoimenpiteet jaetaan muodolliseen prosessinjohtoon ja aineelliseen eli materiaaliseen prosessinjohtoon. Tuomioistuimen materiaalinen eli aineellinen prosessinjohto tarkoittaa, että tuomarin toiminta rajoittuu asian selvittämiseen sen perusteella, mitä oikeudenkäyntiaineistoa asianosaiset ovat esittäneet. Tuomarin tehtäviin ei kuulu tutkia, olisiko juttuun saatavissa jotain muuta näyttöä. Materiaalinen prosessinjohto sisältää sen, että tuomioistuin valvoo asian tulevan perusteellisesti käsitellyksi eikä siihen sekoiteta mitään Lue lisää ›

Mikä on väittämistaakka? ›

Dispositiivisessa riita-asiassa ratkaisu saadaan perustaa vain niihin seikkoihin, joihin asianosaiset ovat itsevedonneet. Asianosaisen esittämät oikeustosiseikat sitovat tuomioistuinta. Tuomioistuin ei saa perustaa tuomiotaan seikkaan, johon asianosainen ei ole vedonnut. Pelkkä maininta oikeustosiseikan olosta ei riitä, vaan asianosaisen tulee todella vedota siihen. Tällä turvataan se, että vastapuoli ymmärtää, että seikka voidaan panna tuomion perustaksi. Väittämistaakka koskee niin Lue lisää ›

Tuomion oikaisu ›

Tuomioistuimen on korjattava tuomiossa oleva kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin rinnastettava selvä virhe (OK 24:10). Ensinnäkin tuomioistuimen on korjattava tuomioon lipsahtanut kirjoitus- tai laskuvirhe. Toiseksi oikaista tulee kirjoitus- tai laskuvirheeseen rinnastettavissa oleva selvä virhe. Tällä tarkoitetaan teknisluonteista virhettä, jonka vuoksi tuomioasiakirja on saanut sisällön, jota ei todella tuomittu. Tällaisia virheitä ovat esimerkiksi sekaannukset ja Lue lisää ›

Tuomion täydentäminen ›

Tuomion täydentäminen tarkoittaa jälkikäteistä lisäratkaisun antamista asianosaisen vaatimuksesta, josta tuomioistuin ei ole lausunut alkuperäisessä tuomiossa. Tuomion täydentämisellä annetaankin eräänlainen lisätuomio asiassa. Tuomion täydentämisestä säännellään oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 ja 12 §:ssä ja rikosprosessilain 11 luvun 10 ja 11 §:ssä. Siviiliasiassa tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä täydentää tuomiota, jos alkuperäisessä tuomiossa ei ole annettu ratkaisua asianosaisen vaatimuksesta. Lue lisää ›

Äänestysmenettely ›

Miten asia ratkaistaan, jos tuomioistuin on ratkaisusta erimielinen? Tuomioistuimella on ratkaisupakko. Näin ollen jos tuomarit ovat erimielisiä ratkaisusta, tuomion sisältö määräytyy äänestyssääntöjen perusteella. Äänestämisestä tuomiota ratkaistaessa säädetään oikeudenkäymiskaaren 23 luvussa ja rikosprosessilain 10 luvussa. Oikeudenkäymiskaaressa ovat äänestystä koskevat yleissäännökset. Tuomarilla on velvollisuus ilmaista kantansa asiassa. Äänestyksessä jokainen jäsen lausuu mielipiteensä asian ratkaisusta, ja mielipide on Lue lisää ›

Dispositiiviset ja indispositiiviset
riita-asiat

Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.

Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.

Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin.  Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Kanne

Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella.

2

Muutoksenhaku

Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.

3

Muutoksenhakukeinot

Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.

4

Kulut

Riita-asioissa hävinnyt osapuoli joutuu pääsääntöisesti maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, vastaavat asianosaiset itse oikeudenkäyntikuluistaan.