Oikeudenkäynti, riita-asiat

Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynneissä tuomioistuin käsittelee asianosaisten riita-asian ja tekee lain mukaisen päätöksen. Oikeudenkäynti prosessiin voi joutua tahallisesti tai huolimattomuuttaan. Molempien tapausten tullessa kohdalle, olisi hyvä tietää miten prosessi etenee.

Riita-asiat puolestaan käsitellään siviiliprosessin välityksellä. Siviiliprosessi tarkoittaa yksityisen henkilön ja yrityksen välistä riitaa, joka ratkaistaan tuomioistuimessa. Tällöin on tiedettävä onko riita-asiassa sallittu sovinnon tekeminen vai ei. Laki24 tarjoaa kattavan artikkelivalikoiman riita-asioiden käsittelystä, hakemusasioista ja oikeudenkäynnin kulusta.

Vastine on vastaus haasteeseen ›

Kantajan kanne annetaan vastaajalle tiedoksi haasteella. Vastaaja vastaa haasteeseen kirjallisesti. Vastaaja siis laatii vastineen. Poikkeuksellisesti, esim. jos sen oletetaan nopeuttavan asian käsittelyä, voidaan vastaus tehdä myös suullisesti. Vastauksessaan vastaaja esittää oman mielipiteensä kantajan vaatimukseen. Hän voi joko kiistää tai myöntää kanteen. Hän voi myös esimerkiksi osaksi myöntää asian olevan, kuten kantaja väittää, mutta kiistää kanteen Lue lisää ›

Kanne ja haaste ›

Kanne ja haaste ovat riita-asiassa käytettyjä termejä. Kanteella tarkoitetaan vaatimusta, jonka kantaja kohdistaa vastaajaan. Se on ikään kuin pyyntö tuomioistuimelle saada tietynlainen tuomio. Esimerkiksi vaaditaan tuomioistuimelta, että virheelliseksi osoittautunut kauppa puretaan, tai vastapuoli tuomitaan maksamaan vahingonkorvausta kantajalle. Kanne nostetaan riita-asiassa haasteella. Riita-asia tulee vireille, kun kantaja toimittaa kirjallisen haastehakemuksen käräjäoikeudelle. Kun kantaja toimittaa kanteen haastehakemuksella Lue lisää ›

Ennakkopäätösvalituksen tekeminen ›

Miten ennakkopäätösvalituksen tekeminen käytännössä tapahtuu? Ennakkopäätösvalitukseen haetaan ensin suostumus vastapuolelta ja sen jälkeen valituslupa KKO:sta. Ennakkopäätösvalituksen tekeminen Ennakkopäätösvalituksella tarkoitetaan valitusta, joka tehdään käräjäoikeuden ratkaisusta suoraan korkeimpaan oikeuteen. Ennakkopäätösvalituksen taustalla oleva idea on siinä, että hankaliin oikeudellisiin kysymyksiin voitaisiin saada nopeammin ennakkoratkaisu sellaisissa tilanteissa, missä osapuolet ovat yhtä mieltä ennakkoratkaisun tarpeellisuudesta. Ennakkopäätösvalituksella hypätään yhden vaiheen yli. Lue lisää ›

Valitus korkeimpaan oikeuteen edellyttää valituslupaa ›

Jos hovioikeus on ratkaissut asian asianosaisen mielestä virheellisellä tavalla, tämä voi valittaa päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Valittaminen korkeimpaan oikeuteen edellyttää kuitenkin aina valituslupaa. Asianosaisella on oikeus hakea valituslupaa 60 päivän ajan hovioikeuden ratkaisun saamisesta. Lupaa haetaan laatimalla valituskirjelmä, johon sisällytetään valituslupahakemus. Valituslupahakemuksessa on ensinnäkin ilmaistava hovioikeuden ratkaisu, johon muutosta haetaan. Siinä on myös mainittava peruste, jonka Lue lisää ›

Yleistä muutoksenhausta riita-asiassa ›

Asianosaisella on mahdollisuus valittaa tuomioistuimen ratkaisusta, jos se asianosaisen mielestä on väärä. Jokaiselle on Suomen perustuslaissa turvattu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeus hakea muutosta, eli valittaa tuomiosta, sisältyy tähän oikeuteen. Suomessa on kolmiportainen muutoksenhakujärjestelmä. Käräjäoikeuden tuomiosta haetaan muutosta hovioikeudelta. Hovioikeuden tuomiosta taas haetaan muutosta korkeimmalta oikeudelta. Valittaminen hovioikeuteen vaatii jatkokäsittelylupaa. Myös valittaminen korkeimpaan oikeuteen edellyttää aina Lue lisää ›

Valitus käräjäoikeuden päätöksestä ›

Valitus käräjäoikeuden päätöksestä tehdään hovioikeuteen. Valitus käräjäoikeuden päätöksestä voidaan tehdä myös suoraan Korkeimpaan oikeuteen, mutta tämä on poikkeustilanne. Silloin kyseessä on niin sanottu ennakkopäätösvalitus ja valitukselle tarvitaan Korkeimman oikeuden myöntämä valituslupa. Kun käräjäoikeus on antanut tuomionsa, siihen voidaan hakea muutosta. Ensimmäiseksi on ilmoitettava tyytymättömyydestä tuomioon. Sen laiminlyönnin seurauksena on muutoksenhakuoikeuden menettäminen. Tyytymättömyyttä voi ilmoittaa sekä Lue lisää ›

Oikeuspaikkasopimus eli prorogaatiosopimus ›

Asianosaisilla on lähtökohtaisesti oikeus sopia siitä, missä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa heidän välisensä riita-asia ratkaistaan. Heillä on oikeus sopia, että heidän riitansa on tutkittava jossain muussa kuin lain mukaan määräytyvässä käräjäoikeudessa, tai että asiaa ei saada tutkia jossain tietyssä käräjäoikeudessa. Oikeuspaikkasopimus on tehtävä kirjallisesti. Se voi koskea tiettyä riitaa tai tietystä oikeussuhteesta vastaisuudessa syntyviä riitoja. Osapuolten Lue lisää ›

Muotoamiskanne ›

Muotoamiskanteella vaaditaan jonkun oikeussuhteen tai oikeustilan muutosta. Muotoamiskanteen perusteella annettu tuomio muuttaa vaaditun oikeussuhteen tai oikeustilan ilman, että se vaatisi asianosaisilta minkäänlaisia toimia. Muotoamiskanteet koskevat asioita, joista asianosaiset eivät voi sopia, vaan ne vaativat tuomioistuimen ratkaisun. Tila ei siis voi muuttua pelkästään asianosaisten sopimuksilla. Muotoamiskanteet ovat yleisiä etenkin perheoikeuden alueella. Esimerkiksi avioero on muotoamiskanteen yleinen esimerkki. Lue lisää ›

Vahvistuskanne ›

Vahvistuskannetta edeltää epäselvyys siitä, onko jokin oikeus tai oikeussuhde olemassa tai millainen tämä suhde on. Vahvistuskanteella pyritään saamaan vastaus tähän ongelmaan, ja kanne voikin olla joko positiivinen tai negatiivinen. Positiivisella vahvistuskanteella kantaja pyytää käräjäoikeutta vahvistamaan tietyn oikeussuhteen hänen ja vastaajan välillä. Tällainen kanne voi koskea esimerkiksi omistusoikeuden vahvistamista tiettyyn esineeseen. Kantaja voi myös pyytää käräjäoikeutta Lue lisää ›

Suorituskanne ›

Suoritus- tai velvoittamiskanne on kanne, jolla halutaan velvoittaa vastapuoli tekemään jotain. Kanteella halutaan siis, että tuomioistuin asettaa vastapuolelle suoritusvelvollisuuden. Suorituskanne jakautuu kolmeen perustyyppiin: suoritus-, kielto- ja sietämiskanteeseen. Suorituskanteella vaaditaan tavallisesti jonkinlaista aktiivista suoritusta vastaajalta. Yleisiä tällaisia vaatimuksia ovat esimerkiksi vaatimus jonkin maksun suorittamisesta tai esineen luovuttamisesta. Kieltokanteella kantaja voi vaatia vastaajaa pidättymään jostain toiminnasta. Sillä Lue lisää ›

Dispositiiviset ja indispositiiviset
riita-asiat

Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.

Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.

Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin.  Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Kanne

Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella.

2

Muutoksenhaku

Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.

3

Muutoksenhakukeinot

Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.

4

Kulut

Riita-asioissa hävinnyt osapuoli joutuu pääsääntöisesti maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, vastaavat asianosaiset itse oikeudenkäyntikuluistaan.