Riita-asioiden prosessi

Asianosaisen passiivisuus riita-asiassa ›

Riita-asioiden oikeudenkäynneissä tutkitaan ja ratkaistaan riitaisia asioita asianosaisten välillä ja asian selvittämiseksi on tärkeää, että osapuolet ovat paikalla asiaa käsiteltäessä. Näin ollen asianosaiset lähtökohtaisesti määrätään saapumaan käräjäoikeudessa pidettävään suulliseen valmisteluistuntoon ja pääkäsittelyyn sakon uhalla, ellei syystä tai toisesta katsota, että asianosaisen henkilökohtainen läsnäolo ei asian valmistelemiseksi ja selvittämiseksi ole tarpeen.   Indispositiivinen riita-asia  Indispositiivisissa riita-asioissa, eli Lue lisää ›

Oikeudenkäynti: Valmisteluistunto ›

Kantajan haastehakemuksen ja vastaajan siihen antaman kirjallisen vastauksen (ja mahdollisten lisälausumien) jälkeen kirjallinen valmistelu päättyy ja tuomioistuin päättää / ehdottaa valmisteluistunnon ajankohtaa osapuolille. Riita-asian valmisteluistunnossa asia “valmistellaan suullisesti” pääkäsittelyä varten. Valmisteluistunnon tarkoituksena on varmistaa, että asia voidaan ottaa pääkäsittelyyn ratkaistavaksi.   Tuomarin Yhteenveto:  Laajoissa riita-asioissa käräjätuomari, joka toimii jutun puheenjohtajana, laatii haastehakemuksen ja kirjallisen vastauksen perusteella yhteenvedon, joka toimii keskeisenä asiakirjana oikeudenkäynnissä. Mikäli kantajan haastehakemus ja vastaajan kirjallinen vastaus ovat “laadukkaita” eli Lue lisää ›

Oikeudenkäynti: Riita-asiat, Vastaajan kirjallinen vastaus ›

Tuomioistuimen tiedoksi antamassa haasteessa vastaajaa pyydetään vastaamaan kirjallisesti haastehakemukseen, sekä ilmoittamaan myöntääkö vai kiistääkö vastaaja kantajan haastehakemuksen. Mikäli vastaaja kiistää haastehakemuksen, on vastaajan ilmoitettava vastustamisen perusteet sekä ilmoittamaan ne todisteet, jotka hän esittää vastustamisensa tueksi sekä esittämään muut vaatimuksena esim. vastaajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus. Vastaajan on annettava kirjallinen vastaus tuomioistuimen määräämässä ajassa haasteen tiedoksiantohetkestä luettuna. Mikäli Lue lisää ›

Oikeudenkäynti: Riita-asiat, kantajan haastehakemus ›

Oikeudenkäymiskaaren (OK) 5 luku säätelee oikeudenkäynnin kulkua riita-asioissa. Riita-asiat jaetaan Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:n mukaisiin “laajoihin riita-asioihin” sekä Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisiin ns. riidattomiin eli “summaarisiin riita-asioihin”, jotka koskevat tietyn määrän saamista, hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka häätöä. Alla kuvataan laajan riita-asian menettelyä.   Laajan riita-asian käsittely:  Oikeudenkäynti laajassa riita-asiassa voidaan jakaa kirjalliseen valmisteluun sekä suulliseen pääkäsittelyyn. Kirjallisen Lue lisää ›

Materiaalinen prosessinjohto ›

Tuomioistuimen prosessinjohtotoimenpiteet jaetaan muodolliseen prosessinjohtoon ja aineelliseen eli materiaaliseen prosessinjohtoon. Tuomioistuimen materiaalinen eli aineellinen prosessinjohto tarkoittaa, että tuomarin toiminta rajoittuu asian selvittämiseen sen perusteella, mitä oikeudenkäyntiaineistoa asianosaiset ovat esittäneet. Tuomarin tehtäviin ei kuulu tutkia, olisiko juttuun saatavissa jotain muuta näyttöä. Materiaalinen prosessinjohto sisältää sen, että tuomioistuin valvoo asian tulevan perusteellisesti käsitellyksi eikä siihen sekoiteta mitään Lue lisää ›

Lis pendens ›

Lis pendens, eli vireilläolovaikutus estää oikeudenkäynnin samasta asiasta toisessa tuomioistuimessa, mikäli asia on vireillä jo toisessa tuomioistuimessa. Vireilläolovaikutuksen tarkoituksena on, että samasta asiasta ei nosteta useita eri kanteita eri tuomioistuimiin. Oikeudenkäynti yhdessä tuomioistuimessa estää myös ristiriitaisten päätösten antamisen. Vireilläolovaikutusta ei suoraan löydy laista, mutta se on vahva periaate jota sovelletaan käytännössä. Vireilläolovaikutuksella on etenkin kansainvälisissä riita-asioissa Lue lisää ›

Lain implementaatio ›

Lain implementaatio eli lakien käyttöönotto ja soveltaminen vaikuttaa siihen miten lakia käytännössä noudatetaan. Lain implementaatiolla tarkoitetaan julkisen organisaation toimijoiden menettelytapoja säännöksen noudattamiseksi, sekä näiden toimijoiden ja kohdetahojen välistä vuorovaikutusta. Laki on usein säädetty väline jonkun ongelman korjaamiseksi. Se, kuinka hyvin vaikutukset toteutuvat riippuu aivan ensinnä siitä, miten etulinjan toimijat ottavat lain vastaan ja käyttävä sitä työssään. Lue lisää ›

Näytön perustelemisen vaiheet ›

Näytön perustelemisen vaiheet on esitelty tässä artikkelissa. Perustelemisen vaiheisuus helpottaa näyttökysymysten hallintaa. Oikeudenkäymiskaaren (siviilijutut) ja laki rikosasioiden oikeudenkäynnistä (rikosasiat) mukaan tuomiossa on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi toteen tai jäänyt näyttämättä. Näytön perustelemisen vaiheet Näytön perusteleminen voidaan jakaa kolmeen osaan; a) Näytön selostamiseen (selostetaan sisältö) b) Varsinaisen näytön arviointiin  (todisteiden harkinta pää- Lue lisää ›

Res judicata ›

Res judicata tarkoittaa tuomion oikeusvoimaa, ja toisaalta sen vaikutusta. Oikeusvoimalla tarkoitetaan sitä, että tuomioistuimen antama lopullinen ja lainvoimainen tuomio saa sitovan vaikutuksen. Oikeusvoimavaikutus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Negatiivisella oikeusvoimavaikutuksella tarkoitetaan sitä, ettei jo kerran lainvoimaisesti ratkaisua asiaa saa tutkia tuomioistuimessa uudelleen. Käytännössä se siis estää kanteen nostamisen samasta asiasta uudelleen. Negatiivista oikeusvoimavaikutusta ilmentää Ne bis Lue lisää ›

Ne bis in idem ›

Ne bis in idem on latinankielinen lause, joka käännetään suomeksi ”ei kahdesti samassa asiassa”. Ne bis in idem -kielto on yksi oikeudenkäynnin perussäännöistä. Tämä niin sanottua negatiivista oikeusvoimavaikutusta ilmentävä periaate kieltää tuomioistuinta käsittelemästä uudestaan asiaa, joka on saanut jo lainvoiman. Jos jossakin asiassa on jo annettu lainvoimainen tuomio, samaa asiaa ei oteta toista kertaa käsiteltäväksi tuomioistuimessa. Tuomioistuimen on Lue lisää ›