Kantajan haastehakemuksen ja vastaajan siihen antaman kirjallisen vastauksen (ja mahdollisten lisälausumien) jälkeen kirjallinen valmistelu päättyy ja tuomioistuin päättää / ehdottaa valmisteluistunnon ajankohtaa osapuolille. Riita-asian valmisteluistunnossa asia “valmistellaan suullisesti” pääkäsittelyä varten. Valmisteluistunnon tarkoituksena on varmistaa, että asia voidaan ottaa… Lue lisää »
Oikeudenkäymiskaaren (OK) 5 luku säätelee oikeudenkäynnin kulkua riita-asioissa. Riita-asiat jaetaan Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:n mukaisiin “laajoihin riita-asioihin” sekä Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisiin ns. riidattomiin eli “summaarisiin riita-asioihin”, jotka… Lue lisää »
Tuomioistuimen tiedoksi antamassa haasteessa vastaajaa pyydetään vastaamaan kirjallisesti haastehakemukseen, sekä ilmoittamaan myöntääkö vai kiistääkö vastaaja kantajan haastehakemuksen. Mikäli vastaaja kiistää haastehakemuksen, on vastaajan ilmoitettava vastustamisen perusteet sekä ilmoittamaan ne todisteet, jotka… Lue lisää »
Riita-asioiden oikeudenkäynneissä tutkitaan ja ratkaistaan riitaisia asioita asianosaisten välillä ja asian selvittämiseksi on tärkeää, että osapuolet ovat paikalla asiaa käsiteltäessä. Näin ollen asianosaiset lähtökohtaisesti määrätään saapumaan käräjäoikeudessa pidettävään suulliseen valmisteluistuntoon… Lue lisää »
Res judicata tarkoittaa tuomion oikeusvoimaa, ja toisaalta sen vaikutusta. Oikeusvoimalla tarkoitetaan sitä, että tuomioistuimen antama lopullinen ja lainvoimainen tuomio saa sitovan vaikutuksen. Oikeusvoimavaikutus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Negatiivisella oikeusvoimavaikutuksella… Lue lisää »
Ne bis in idem on latinankielinen lause, joka käännetään suomeksi ”ei kahdesti samassa asiassa”. Ne bis in idem -kielto on yksi oikeudenkäynnin perussäännöistä. Tämä niin sanottua negatiivista oikeusvoimavaikutusta ilmentävä periaate kieltää… Lue lisää »
Näytön perustelemisen vaiheet on esitelty tässä artikkelissa. Perustelemisen vaiheisuus helpottaa näyttökysymysten hallintaa. Oikeudenkäymiskaaren (siviilijutut) ja laki rikosasioiden oikeudenkäynnistä (rikosasiat) mukaan tuomiossa on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi… Lue lisää »
Lis pendens, eli vireilläolovaikutus estää oikeudenkäynnin samasta asiasta toisessa tuomioistuimessa, mikäli asia on vireillä jo toisessa tuomioistuimessa. Vireilläolovaikutuksen tarkoituksena on, että samasta asiasta ei nosteta useita eri kanteita eri tuomioistuimiin. Oikeudenkäynti… Lue lisää »
Lain implementaatio eli lakien käyttöönotto ja soveltaminen vaikuttaa siihen miten lakia käytännössä noudatetaan. Lain implementaatiolla tarkoitetaan julkisen organisaation toimijoiden menettelytapoja säännöksen noudattamiseksi, sekä näiden toimijoiden ja kohdetahojen välistä vuorovaikutusta. Laki on… Lue lisää »
Tuomioistuimen prosessinjohtotoimenpiteet jaetaan muodolliseen prosessinjohtoon ja aineelliseen eli materiaaliseen prosessinjohtoon. Tuomioistuimen materiaalinen eli aineellinen prosessinjohto tarkoittaa, että tuomarin toiminta rajoittuu asian selvittämiseen sen perusteella, mitä oikeudenkäyntiaineistoa asianosaiset ovat esittäneet. Tuomarin… Lue lisää »