Oikeudenkäynti: Riita-asiat, kantajan haastehakemus

Oikeudenkäymiskaaren (OK) 5 luku säätelee oikeudenkäynnin kulkua riita-asioissa. Riita-asiat jaetaan Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:n mukaisiin “laajoihin riita-asioihin” sekä Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisiin ns. riidattomiin eli “summaarisiin riita-asioihin”, jotka koskevat tietyn määrän saamista, hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka häätöä. Alla kuvataan laajan riita-asian menettelyä.  

Laajan riita-asian käsittely: 

Oikeudenkäynti laajassa riita-asiassa voidaan jakaa kirjalliseen valmisteluun sekä suulliseen pääkäsittelyyn. Kirjallisen menettelyn kesto on riippuvainen monista seikoista, ja se vaihtelee paikkakuntakohtaisesti. Asiakkaan eli päämiehen on hyvä ymmärtää, mitä prosessin aikana tapahtuu, koska tällöin on helpompi suhtautua oikeudenkäynnin kestoon. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 18 §:n perusteella tuomioistuimen tulee kirjallisen valmistelun aikana huolehtia siitä, että asianosaisille on ilmoitettava mm. asian vireille tulosta, haasteen antamisesta, vastaukselle annetusta määräajasta.   

Asian vireilletulo: 

Oikeudenkäynti riita-asioissa alkaa Kantajan haastehakemuksen laatimisella ja sen toimittamiselle Käräjäoikeuden kansliaan. Kun haastehakemus on saapunut Käräjäoikeuden kansliaan, asia tulee vireille ja jutun valmistelu alkaa. Vireilletulopäiväksi merkitään aina se päivä, jolloin asiakirjat ovat saapuneet Käräjäoikeuteen. Vireilletulopäivä on merkityksellinen ajankohta (esim. avioerotilanteet), jonka vuoksi Kantajan / Kantajan asiamiehen on syytä aina varmistaa, että Käräjäoikeus on antanut vastaanottokuittauksen asiassa. Käräjäoikeus tarkistaa tässä vaiheessa haastehakemuksen pintapuolisesti eli onko havaittavissa selkeitä puutteita vai voidaanko kanneasia jakaa Käräjäoikeuden tuomarille kyseisen Käräjäoikeuden jako-ohjeiden mukaisesti.  

Haasteen antaminen eli haastehakemuksen tiedoksianto: 

Kun kanneasia on jaettu Käräjäoikeuden sisällä, asiaa käsittelevä tuomari “perehtyy” tämän jälkeen haastehakemukseen ja päättää sen mahdollisesta täydentämistarpeista. Tuomari keskittyy tässä vaiheessa lähinnä siihen, onko vaatimuksen määrät ja perusteet selkeästi ilmoitettu ja yksilöity ja onko haastehakemus muutoin OK 5 luvun 2 §:n edellytykset täyttävä eli voidaanko haastehakemus antaa sellaisenaan tiedoksi vai vaatiko se Kantajalta täydentämistä. Mikäli haastehakemus on puutteellinen tai epäselvä, tuomarin on pyydettävä kantajaa määräajassa korjaamaan kannehakemustaan ja ilmoitettava samalla mitä täydennyksiä asiassa vaaditaan sekä tuotava esiin, että haastehakemus voidaan jättää tutkimatta tai hylätä, mikäli Kantaja ei noudata tuomarin kehotusta / täydennyspyyntöä määräajassa. 

Haastehakemuksen käsittely Käräjäoikeuden sisällä on tässä vaiheessa vielä varsin pintapuolista keskittyen lähinnä teknisiin seikkoihin, ja sen varmistamiseen, että haastehakemus voidaan antaa tiedoksi vastapuolelle (Vastaaja). Haastehakemuksen sisältö muodostaa oikeudenkäynnin viitekehyksen ja huonosti laadittu haastehakemus aiheuttaa merkittävän oikeudenkäynti – ja kuluriskin Kantajalle. Tuomarit joutuvat(kin) viran puolesta pyytämään täydennyksiä, koska muutoin haastehakemukseen vastaaminen osoittautuu myöhemmin mahdottomasti. Mikäli tuomari katsoo, että haastehakemus on sisällöltään Oikeudenkäymiskaaren minimisisällön täyttävä, tuomioistuin antaa tämän jälkeen haasteen, joka annettaan tiedoksi haastehakemuksessa nimetylle Vastaajalle tai Vastaajan asiamiehelle.   

Lue lisää vastaajan kirjallisesta vastauksesta.


Mikko Saari

Artikkelin kirjoittaja:

Mikko Saari
Osakas, OTM, KTM
Suomen Juristit Oy
15.06.2021

Nopeaa apua lakiasioihin.