Oikeudenkäynti: Riita-asiat, Vastaajan kirjallinen vastaus

Tuomioistuimen tiedoksi antamassa haasteessa vastaajaa pyydetään vastaamaan kirjallisesti haastehakemukseen, sekä ilmoittamaan myöntääkö vai kiistääkö vastaaja kantajan haastehakemuksen. Mikäli vastaaja kiistää haastehakemuksen, on vastaajan ilmoitettava vastustamisen perusteet sekä ilmoittamaan ne todisteet, jotka hän esittää vastustamisensa tueksi sekä esittämään muut vaatimuksena esim. vastaajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus.

Vastaajan on annettava kirjallinen vastaus tuomioistuimen määräämässä ajassa haasteen tiedoksiantohetkestä luettuna. Mikäli asian tilanne niin vaatii, vastaaja on oikeutettu hakemaan asiassa määräajan pidennystä omalle vastaukselleen, ja perusteltava määräajan pidennystä koskeva hakemus Käräjäoikeudelle. Määräajan pidentämisen perusteena on usein asian selvittelyyn käytettävä aika sekä vastaajan asiamiehen työkiireet. Käräjäoikeudet hyväksyvät usein määräajan pidentämistä koskevan pyynnön, koska asian käsittelyn kannalta on myös tärkeää, että Vastaaja kykenee vastaamaan mahdollisimman yksilöidysti ja perustellusti haastehakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Määräaikaa voidaan pidentää yleensä kantajaa kuulematta, mutta mikäli vastaaja hakee vielä toistamiseen määräajan pidennystä Käräjäoikeudelta, asiasta tulisi ilmoittaa kantajalle ja tiedustella hänen näkemystänsä määräajan pidentämisen perusteista.  

Mikäli olet vastaajan asemassa oikeudenkäynnissä, on tärkeää, että kirjallisen vastauksen laatimiselle laaditaan selkeä aikataulu ja vastaajan on pyrittävä vastaamaan annettujen määräaikojen sisällä. Oikeudenkäynnin tahallinen pitkittäminen ei ole hyväksyttävää, ja se voi johtaa vastaajan asiamiehen henkilökohtaiseen kuluvastuuseen asiassa.  

Kirjallisen vastauksen sisältö: 

Kirjallisessa vastauksessa (mikäli vastaaja kiistää haastehakemuksessa vaaditun) on esitettävä: 

  • Oikeudenkäynti eli prosessiväitteet (eli voidaanko asia ottaa tutkittavaksi esim. kantajan ilmoittamassa Käräjäoikeudessa) 
  • Asian tausta: Onko kantajan esittämä asian tausta riidaton ja mahdolliset vastaajan lisäykset asian taustaan, joita voidaan pitää myös riidattomina. 
  • Kannanotto kantajan vetoamiin oikeustosiseikkoihin ja mahdollinen vastanäyttö (kirjallisen ja suullisen todistelun nimeäminen) 
  • Oikeudellinen arviointi (mikä on syytä esittää lyhyesti ja ytimekkäästi) 

Kirjallisen vastauksen on syytä noudattaa haastehakemuksen jäsentelyä ja numerointia, mikä helpottaa tuomioistuimen työtä. Vastauksen saapumisen jälkeen, tuomari perehtyy pintapuolisesti vastaukseen ja päättää sen mahdollisista täydentämistarpeista. Mikäli vastauksessa on puutteita, tuomari joutuu pyytämään täydentämään vastausta. Samalla tuomari joutuu arvioimaan vastaajan vastauksen perusteella, tuleeko kantajalta pyytää vielä mahdollinen lausuma vastaajan kirjallisen vastauksen johdosta. Tämä on poikkeustilanne, mutta mikäli se edistää asian valmistelua, tuomarin on syytä pyytää lausumaa.

Tuomari voi nopeuttaa asian käsittelyä esim. pyytämällä kantajalta vastausta tiettyyn yksilöityyn kysymykseen kirjallisen vastauksen perusteella, jotta oikeudenkäynnin raamit saadaan ajoissa selville. Tuomarin tulee myös varmistaa tässä vaiheessa, onko kirjallinen haastehakemus ja vastaus huomioiden kolmansia tahoja, joilta tulee viran puolesta pyytää lausumia (esim. Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n nojalla on pyydettävä lausuma työttömyyskassalta, työttömyysvakuutusrahastolta tai Kelalta). Tuomioistuimen on viipymättä vastauksen ja mahdollisten lisälausumien jälkeen annetta asianosaisille arvio käsittelyn tulevasta aikataulusta. Tämä vaihe on haasteellinen. Käytännössä tuomioistuin ilmoittaa Kantajalle ja Vastaajalle valmisteluistunnon järjestämisestä tiettynä ajankohta, ja osapuolet voivat ilmoittaa soveltuvatko ehdotetut ajankohdat valmisteluistunnolle.  

Lue lisää kantajan haastehakemuksesta.


Mikko Saari

Artikkelin kirjoittaja:

Mikko Saari
Osakas, OTM, KTM
Suomen Juristit Oy
15.06.2021

Nopeaa apua lakiasioihin.