Ihmis- ja perusoikeudet

Ihmis- ja perusoikeudet ovat kaikille kuuluvia oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa. Perusoikeuksiin lukeutuu muun muassa sananvapaus, liikkumisen vapaus, tasa-arvo ja oikeusturva. Mikäli tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa laki on selkeässä ristiriidassa perustuslain kanssa, tulee etusija antaa perustuslain säännökselle. Jos perustuslain kanssa on ristiriidassa lakia alemmanasteinen säännös, ei sitä saa soveltaa tuomioistuimissa, tai muissa viranomaisissa.

Mikä on kirjesalaisuus? ›

Kirjesalaisuus on perusoikeus Perustuslain mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Kirjesalaisuus ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus suojaa sekä viestin lähettäjää että vastaanottajaa. Rikoslaissa säännellään viestintäsalaisuuden loukkauksesta. Jos joku oikeudettomasti avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta Lue lisää ›

Pakkotyö: luonne ja ihmisen oikeudet sekä Suomen lainsäädännön valossa ›

Pakkotyö on laitonta Pakkotyö on kaikki työ ja palvelus, jota vaaditaan henkilöltä rangaistuksella uhaten ja johon henkilö ei ole vapaaehtoisesti suostunut. Toimien pitää jollain tavoin sisältää jokin fyysinen tai henkinen rajoite ja henkilön vapaan tahdon sivuuttaminen. Pakkotyö on yksi ihmiskaupan muodoista. Pakkotyöllä on monia muotoja. Pakkotyön määritelmä sisältää muun muassa velalla sitomisen, passien pidättämisen ja Lue lisää ›

Ihmiskaupan sääntely kansainvälisessä oikeudessa ›

Mikä on ihmiskauppa? Määritelmä Ihmiskauppa on yllättävän yleistä myös tänäpäivänä. Ihmiskaupan uhri on henkilö, joka on värvätty, kuljetettu, siirretty, kuljetettu laivalla tai vastaanotettu väkivalloin, sieppauksella, petoksella tms. toisen ihmisen vallan alle tarkoituksena hyväksikäyttö ja riisto. Ihmiskauppa on jo itsessään laitonta, mutta se voi rikkoa myös muita ihmisoikeuksia, kuten orjuuden kieltoa ja oikeutta vapauteen. Sääntely Kansainvälisesti Lue lisää ›

Pakolainen ›

Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltu aihe pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Hän oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun, tai olematta minkään maan kansalainen oleskelee entisen pysyvän maansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai pelon vuoksi Lue lisää ›

Maahantulon edellytykset ›

Ulkomaalaislain 11 § määrittää maahantulon edellytykset ulkomaalaiselle. Ulkomaalaisella tulee ensinnäkin olla voimassa oleva vaadittava rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja. Sen lisäksi ulkomaalaisella tulee olla voimassa oleva viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä tai kansainvälisistä Suomea sitovista sopimuksista muuta johdu. Maahantulon yhteydessä tulee pyydettäessä esittää asiakirjat, joista selviää suunnitellun oleskelun tarkoitus ja sen Lue lisää ›

Perusoikeudet ›

Perusoikeudet ovat perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia. Perusoikeuksiin kuuluu sananvapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus. Muodolliselta asemaltaa Suomen perustuslaki on kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen normisäännös. Perusoikeudet ja niiden sitovuus ja rajoittaminen Lähtökohtana perusoikeuksissa on nykyään myös se, että yksilöä suojataan valtiovallan taholta tai muualta tulevilta perusoikeusrajoituksilta. Julkista valtaa käyttävät julkisoikeudelliset laitokset, myös kunta ev.lut kirkko jne. Perusoikeuksien rajoittaminen tulee kysymykseen Lue lisää ›

Henkilön ilmoittaminen kadonneeksi ›

Henkilön ilmoittaminen kadonneeksi tapahtuu joko käymällä poliisin palvelupäivystyksessä tai kiirellisissä tapauksissa soittamalla yleiseen hätänumeroon 112. Kadonneen henkilön etsintää johtaa poliisi. Ellei tapauksessa ole syytä epäillä rikosta, poliisi tekee poliisitutkinnan joka ei ole rikostutkintaa. Kadonneen henkilön etsinnästä ja sen periaatteista löydät yleistä tietoa täältä. Henkilön ilmoittaminen kadonneeksi – relevantti tieto Jos kadonnut on sairas, vanhus tai Lue lisää ›

Kadonnen henkilön etsintä ›

Kadonnen henkilön etsintä on yleensä poliisin tehtävä. Poliisilla on kadonneen henkilön etsintävelvollisuus ja poliisin on ilmoituksen perusteella tai muusta erityisestä syystä toimitettava poliisitutkinta katoamisen selvittämiseksi. Henkilön katoamisesta kirjataan rikosilmoitus, jos on syytä epäillä rikosta. Useimmiten kadonnen henkilön etsinnästä kirjataan kuitenkin sekalaisilmoitus, johon kirjataan tietoa kadonneesta, etsinnän kulusta ym. Aivan kuten rikoksissa, myös kadonnen henkilön etsinnöissä Lue lisää ›

Lapsen jälkihuolto ›

Mitä tarkoittaa lapsen jälkihuolto? Jälkihuolto on lastensuojelun toimenpide. Lapsella tai nuorella on oikeus jälkihuoltoon sijaishuollon päättymisen jälkeen. Lapsen jälkihuolto Lastensuojelulain mukaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Jälkihuolto on siis huostaanoton ja sijoituksen jatkoksi kuuluva vaihe. Jälkihuolto pitää siis ymmärtää lapsen oikeutena ja lastensuojelun toimijoiden velvollisuuteena. Lapsella Lue lisää ›

Potilasasiakirja ›

Potilasasiakirja sisältää tietoja potilaasta, hänen tilastaan ja annetuista hoidoista. Potilasasiakirjat liittyvät keskeisesti potilaan saamiin hoitoihin ja hoidon järjestämiseen. Potilasasiakirjoista selviää myös mm. määrätyt tutkimukset ym. hoitoon vaikuttavat keskeiset seikat. Potilasasiakirjat sisältävät arkaluonteisia henkilön terveyttä koskevia tietoja. Potilaiden yksityisyyden suojaamiseksi asiakirjojen julkisuudesta säädellään tarkoin lailla. Potilasasiakirja on esim. potilaskertomus Potilaskertomus on kronologisesti etenevä kertomus hoidon vaiheista. Asiakirja Lue lisää ›

Sananvapaus

Jokaisella on oikeus muodostaa oma mielipide ja ilmaista sekä julkistaa se vapaasti, kenenkään estämättä. Sananvapaus ja sen ilmaiseminen ei kuitenkaan ole absoluuttinen oikeus, vaan sitä voidaan rajoittaa esimerkiksi lasten suojelemiseksi. Rikoslain nojalla sananvapauden harjoittaminen ei myöskään saa loukata toisen kunniaa, eikä sitä voi käyttää kansanryhmän kiihottamis-tarkoituksessa. Rajanveto kritisoivan kommentoinnin ja kunnianloukkauksen välillä voi joskus olla haasteellista hahmottaa, ja siksi epäselvissä tilanteissa voi olla syytä kääntyä juristin puoleen.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ihmis- ja perusoikeuksiin liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Perusoikeudet

Perusoikeudet ovat perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia. Perusoikeuksiin sisältyy muun muassa sananvapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus.

2.

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti. Ihmisoikeuksien tarkoituksena on taata jokaiselle ihmisarvoinen elämä.

3.

Euroopan unionin ihmistuomioistuin

EIT eli Euroopan union ihmisoikeustuomioistuin valvoo ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Jokainen sopimusvaltio, joka kuuluu ihmisoikeussopimukseen tai yksityisen henkilön on mahdollista valittaa EIT:een, jos kokee ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien tulleen loukatuksi.

4.

Euroopan union perusoikeuskirja

Euroopan unionin perusoikeuskirja on asiakirja, jossa on määritelty EU:n tasolla pätevät perusoikeudet.