Ihmis- ja perusoikeudet

Ihmis- ja perusoikeudet ovat kaikille kuuluvia oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa. Perusoikeuksiin lukeutuu muun muassa sananvapaus, liikkumisen vapaus, tasa-arvo ja oikeusturva. Mikäli tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa laki on selkeässä ristiriidassa perustuslain kanssa, tulee etusija antaa perustuslain säännökselle. Jos perustuslain kanssa on ristiriidassa lakia alemmanasteinen säännös, ei sitä saa soveltaa tuomioistuimissa, tai muissa viranomaisissa.

Kiireellinen hoito terveydenhuollossa ›

Kiireellinen hoito annetaan jokaiselle. Potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas on aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan. Vaikka potilaan suostumus on Lue lisää ›

Kielellisten oikeuksien toteutuminen ›

Kielellisten oikeuksien toteutuminen on Suomessa taattu kielilailla. Viranomaisten on oma-aloitteisesti huolehdittava siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Kielilaissa määritellään paljon minimivaatimuksia. Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin laissa edellytetään. Kielilain soveltamisala on laaja, lakia sovelletaan lähtökohtaisesti kaikissa tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin Lue lisää ›

Suomi on perustuslain mukaan kaksikielinen maa ›

Suomi on kaksikielinen maa. Perustuslain mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Kielelliset oikeudet määritellään tarkemmin kielilaissa Kielilaista Lue lisää ›

Nimivelvoite ›

Nimivelvoite on Suomessa jokaisella henkilöllä. Jokaisella on oltava etunimi ja sukunimi. Myös kansainvälisissä sopimuksissa määrätään oikeudesta nimeen. Käytännössä nimettömät ja paperittomat voisivat helposti jäädä yhteiskunnan perustoimintojen ulkopuolelle. Nimivelvoitteeelle on myös luonnollinen tarve ihmisten erotettavuuden ja yksilöinnin kannalta normaalissa arkielämässä. Nimivelvoite velvoittaa ottamaan nimen sen puuttuessa Jos henkilöltä puuttuu sukunimi, on sellainen otettava. Laissa on asetettu Lue lisää ›

Hoitosuhde ja potilastiedot ›

Hoitosuhde on terveydenhuollon ammattihenkilön ja potilaan välinen suhde. Suhde on yksi terveydenhuollon perusyksikkö. Potilaan kannalta suhde on usein merkityksellinen. Suhde vaikuttaa merkittävästi potilaan hyvinvointiin. Oikeudellisesti hoitosuhteen keskeinen ominaisuus on luottamuksellisuus. Luottamuksellisuus merkitsee laajasti ajatellen sitä, että potilas luottaa ammattihenkilön toiminnan asianmukaisuuteen. Tämä edellyttää monia asioita: ammattitaitoa, potilaan kuuntelemista ja tämän yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Lisäksi sosiaali Lue lisää ›

Hoitotakuu turvaa perusterveydenhuoltoon pääsyä ›

Hoitotakuu tarkoittaa potilaan oikeutta päästä terveydenhoitoon tietyn ajan sisällä. Hoitotakuulla tarkoitetaan usein kiireettömän hoidon ja kiireettömän tutkimuksen määräaikoja. Kiireelliseen hoitoon on päästävä mahdollisimman pian (onnettomuus, sairauskohtaus ym). Kiireellinen hoito edellyttää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Hoitotakuusta on säädetty lailla yhdenvertaisen ”kiireettömän” terveydenhuollon turvaamiseksi. Terveyskeskukseen on saatava Lue lisää ›

Hoitotahto ja sen merkitys ›

Hoitotahto on potilaan tahtoa siitä, miten häntä olisi hoidettava. Hoitotahto voi liittyä toisaalta meneillään olevaan hoitoon, mutta myös tulevaisuuteen. Potilaan itsemääräämisoikeus Potilaan tahdolla omasta hoidostaan on merkitystä. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos täysi-ikäinen potilas Lue lisää ›

Hoitosuunnitelma on hoidollinen ohjenuora ›

Hoitosuhteessa on tarvittaessa laadittava hoitosuunnitelma. Suunnitelma laaditaan, kun potilas on hoidossa, tutkimuksessa tai kuntoutuksessa (lääkinnällinen). Edellä mainittu hoito voi tapahtua julkisessa terveydenhuollossa (mm. sairaalat ja terveyskeskus) tai työterveyshuollossa. Hoitosuunnitelma laatimisen tarveharkinnasta sisältöön Suunnitelma ei ole tarpeen esimerkiksi silloin, kun potilas saa vain tilapäistä neuvontaa ja ohjausta. Hoitosuunnitelma on tehtävä, kun se on tarpeen potilaan hoidon, Lue lisää ›

Etunimiä voi olla enintään neljä ›

Lapselle on syntymän jälkeen annettava etunimi.  Etunimiä saa lain mukaan olla korkeintaan neljä. Jos yhdysmerkki yhdistää kaksi etunimeä pidetään niitä yhtenä. Etunimi siis voi olla esimerkiksi Eino-Kalevi Jorma Pentti. Annetut etunimet on ilmoitettava kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Kirjataan väestötietojärjestelmään Yleensä tästä huolehtii DVV tai seurakunta. Vanhemmat ilmoittavat etunimet sille DVV:lle, jonka toimialueella lapsella on kotikunta Lue lisää ›

Esteet etunimen hyväksymiselle ›

Esteet etunimen hyväksymiselle on säädetty nimilaissa. Lain mukaan ihmisen etunimi ei voi olla mikä tahansa. Ehdoton kielto – sopimattomuus tai haitallisuus Etunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa. Sopimaton nimi on ainakin alatyylinen ilmaus tai kirosana. Sopiva ei ole ollut myöskää esim. tavanomainen koiran nimi. Joskus Lue lisää ›

Sananvapaus

Jokaisella on oikeus muodostaa oma mielipide ja ilmaista sekä julkistaa se vapaasti, kenenkään estämättä. Sananvapaus ja sen ilmaiseminen ei kuitenkaan ole absoluuttinen oikeus, vaan sitä voidaan rajoittaa esimerkiksi lasten suojelemiseksi. Rikoslain nojalla sananvapauden harjoittaminen ei myöskään saa loukata toisen kunniaa, eikä sitä voi käyttää kansanryhmän kiihottamis-tarkoituksessa. Rajanveto kritisoivan kommentoinnin ja kunnianloukkauksen välillä voi joskus olla haasteellista hahmottaa, ja siksi epäselvissä tilanteissa voi olla syytä kääntyä juristin puoleen.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ihmis- ja perusoikeuksiin liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Perusoikeudet

Perusoikeudet ovat perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia. Perusoikeuksiin sisältyy muun muassa sananvapaus ja kokoontumisvapaus.

2

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti. Ihmisoikeuksien tarkoituksena on taata jokaiselle ihmisarvoinen elämä.

3

EIT

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin eli EIT valvoo ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Sopimusvaltiot, tai yksityiset voivat valittaa tuomioistuimeen, jos kokevat ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien tulleen loukatuksi.

4

Euroopan union perusoikeuskirja

Euroopan unionin perusoikeuskirja on asiakirja, jossa on määritelty EU:n tasolla pätevät perusoikeudet. Oikeudet koskevat unionin kansalaisia ja sen alueella asuvia henkilöitä.