Ihmis- ja perusoikeudet

Ihmis- ja perusoikeudet ovat kaikille kuuluvia oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa. Perusoikeuksiin lukeutuu muun muassa sananvapaus, liikkumisen vapaus, tasa-arvo ja oikeusturva. Mikäli tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa laki on selkeässä ristiriidassa perustuslain kanssa, tulee etusija antaa perustuslain säännökselle. Jos perustuslain kanssa on ristiriidassa lakia alemmanasteinen säännös, ei sitä saa soveltaa tuomioistuimissa, tai muissa viranomaisissa.

Etunimiä voi olla enintään kolme ›

Lapselle on syntymän jälkeen annettava etunimi.  Etunimiä saa lain mukaan olla korkeintaan kolme. Jos yhdysmerkki yhdistää kaksi etunimeä pidetään niitä yhtenä. Etunimi siis voi olla esimerkiksi Eino-Kalevi Jorma Pentti. Annetut etunimet on ilmoitettava väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Kirjataan väestötietojärjestelmään Yleensä tästä huolehtii maistraatti tai seurakunta. Vanhemmat ilmoittavat etunimet sille maistraatille, jonka toimialueella lapsella on Lue lisää ›

Etunimen muuttaminen ›

Etunimen muuttaminen voi tulla eteen tilanteessa, jossa nimi ei enää tunnukaan mieluisalta. Etunimen muuttaminen tapahtuu ilmoituksella tai hakemuksella. Ilmoitusmenettely on yksinkertainen. Hakemusmenettelyssä maistraatti pyytää usein nimilautakunnan lausunnon. Ilmoitusmenettely Nopeampi ilmoitusmenettely voi tulla kysymykseen, jos nimeä ei ole aiemmin muutettu. Etunimen muuttamisena pidetään jonkin etunimen vaihtamista, nimien lisäämist tai vähentämistä. Nimen muuttamista on myös etunimien järjestyksen Lue lisää ›

Esteet etunimen hyväksymiselle ›

Esteet etunimen hyväksymiselle on säädetty nimilaissa. Lain mukaan ihmisen etunimi ei voi olla mikä tahansa. Ehdoton kielto – sopimattomuus tai haitallisuus Etunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa. Sopimaton nimi on ainakin alatyylinen ilmaus tai kirosana. Sopiva ei ole ollut myöskää esim. tavanomainen koiran nimi. Joskus Lue lisää ›

Äänestäminen päätöksenteossa ›

Äänestäminen päätöksenteossa merkitsee tapaa, jolla päätöksentekijä ilmaisee oman kantansa. Useinkaan päätöksenteossa ei saavuteta täydellistä yksimielisyyttä, vaan ratkaisua päätöksenteossa joudutaan hakemaan eri vaihtoehtojen välillä tyytyen enemmistöpäätökseen. Avoin tai salainen äänestys Äänestämisellä tuodaan ilmi oma mielipide tai ehdotus jota halutaan kannattaa. Avoin äänestys on äänestys, jossa tiedetään, miten kukin on äänestänyt. Avoinesta äänestyksestä käytetään joskus myös ilmaisua Lue lisää ›

Alaikäisen potilaan asema ›

Myös alaikäisellä potilaalla, eli lapsella on oikeuksia. Lapsellakin on oikeus mm. hyvään hoitoon, tiedonsaantiin ja oman äidinkielen käyttöön. Tämä yhdenvertaisuuden perusperiaate on kirjattu myös Suomen ratifioimaan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Sen sijaan potilaan itsemääräämisoikeus riippuu jossain määrin iästä, sillä lasten harkintakyky ei ole vielä täysin kehittynyt. Lapsen mielipidettä on kuunneltava, mutta mielipiteen painoarvoa on arvioitava Lue lisää ›

Eutanasia on Suomessa kielletty ›

Eutanasiasta ei  ole Suomessa erityistä lainsäädäntöä. Eutanasiaan, eli armokuolemaan sovelletaan mm. rikoslain ja potilaslakien säännöksiä. Aktiivinen eutanasia Eutanasialla voidaan tarkoittaa passiivista ja aktiivista eutanasiaan. Aktiivisen eutanasian tekijä aiheutta toiminnallaan vakavasti sairaan potilaan elämän päättymisen tämän pyynnöstä. Potilaan kuolema on seurausta tekijän teosta. Myös teolla ja syntyneellä seurauksella on syy-yhteys. Teko, olipa se mikä hyvänsä, on potilaan Lue lisää ›

Toimeentulotuki ›

Toimeentulotuki on taattu viimesijaisena toimeentuloturvana. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotuki määräytyy lain mukaan määriteltyjen menojen ja henkilön hänen perheenjäsentensä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksena. Perustoimeentulotuen Lue lisää ›

Toimeentulotuen takaisinperintä ›

Toimeentulotukea ei saa periä takaisin, ellei laissa säädetyt edellytykset täyty.  Toimeentulotukea myöntävä toimielin voi kuitenkin, samalla kun se myöntää toimeentulotuen, päättää, että tuki tai osa siitä peritään takaisin tuensaajalta, jos hänellä on tuloja tai varoja taikka oikeus elatuksen turvaavaan etuuteen mutta tulo, varat tai etuus eivät tukea myönnettäessä ole hänen määrättävissään.  Henkilö voi esimerkiksi odottaa Lue lisää ›

Työttömyyseläkkeen suuruus ›

Kuinka suuri on työkyvyttömyyseläke? Työkyvyttömyyseläkkeen määrä on sama kuin muunkin kansaneläkkeen. Sen määrään vaikuttavat hakijan ansioeläkkeet, perhesuhteet ja asuinkunnan kuntaryhmä sekä hakijan Suomessa asuma aika. Yksinäisen eläkkeensaajan täysimääräinen kansaneläke ensimmäisessä kuntaryhmässä on noin 500 euroa kuukaudessa. Työkyvyttömyyseläke on saajalleen veronalaista tuloa. Työkyvyttömyyseläkkeen saajalle voidaan maksaa myös eläkkeensaajien hoitotukea ja eläkkeensaajien asumistukea, jotka ovat verotonta tuloa.

Työnteko työkyvyttömyyseläkkeellä ›

Saanko tehdä työtä, jos olen työkyvyttömyyseläkkeellä? Ainakin vähän työtä saa tehdä eläkkeellä olosta huolimatta. Työhön ryhtymisestä on vain muistettava Kelalle mainita, koska työkyvyttömyyseläkkeen saaminen edellyttää aina sairautta, joka vaikeuttaa toimeentuloa. Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytetään, jos kansaneläkkeen saamisen ehdoksi asetetut tulorajat ylittyvät. Kansaneläkelaissa ei ole tarkkaa määrää, jonka ylittävä palkka estäisi eläkkeen saamisen. Eläke pysyykin ehkä voimassa, Lue lisää ›

Sananvapaus

Jokaisella on oikeus muodostaa oma mielipide ja ilmaista sekä julkistaa se vapaasti, kenenkään estämättä. Sananvapaus ja sen ilmaiseminen ei kuitenkaan ole absoluuttinen oikeus, vaan sitä voidaan rajoittaa esimerkiksi lasten suojelemiseksi. Rikoslain nojalla sananvapauden harjoittaminen ei myöskään saa loukata toisen kunniaa, eikä sitä voi käyttää kansanryhmän kiihottamis-tarkoituksessa. Rajanveto kritisoivan kommentoinnin ja kunnianloukkauksen välillä voi joskus olla haasteellista hahmottaa, ja siksi epäselvissä tilanteissa voi olla syytä kääntyä juristin puoleen.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ihmis- ja perusoikeuksiin liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Perusoikeudet

Perusoikeudet ovat perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia. Perusoikeuksiin sisältyy muun muassa sananvapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus.

2.

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti. Ihmisoikeuksien tarkoituksena on taata jokaiselle ihmisarvoinen elämä.

3.

Euroopan unionin ihmistuomioistuin

EIT eli Euroopan union ihmisoikeustuomioistuin valvoo ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Jokainen sopimusvaltio, joka kuuluu ihmisoikeussopimukseen tai yksityisen henkilön on mahdollista valittaa EIT:een, jos kokee ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien tulleen loukatuksi.

4.

Euroopan union perusoikeuskirja

Euroopan unionin perusoikeuskirja on asiakirja, jossa on määritelty EU:n tasolla pätevät perusoikeudet.