Lapselle on syntymän jälkeen annettava etunimi. Etunimiä saa lain mukaan olla korkeintaan neljä. Jos yhdysmerkki yhdistää kaksi etunimeä pidetään niitä yhtenä. Etunimi siis voi olla esimerkiksi Eino-Kalevi Jorma Pentti. Annetut… Lue lisää »
Esteet etunimen hyväksymiselle on säädetty nimilaissa. Lain mukaan ihmisen etunimi ei voi olla mikä tahansa. Ehdoton kielto – sopimattomuus tai haitallisuus Etunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka on sopimaton tai… Lue lisää »
Etunimen muuttaminen voi tulla eteen tilanteessa, jossa nimi ei enää tunnukaan mieluisalta. Etunimen muuttaminen tapahtuu ilmoituksella tai hakemuksella. Ilmoitusmenettely on yksinkertainen. Hakemusmenettelyssä maistraatti pyytää usein nimilautakunnan lausunnon. Ilmoitusmenettely Nopeampi ilmoitusmenettely… Lue lisää »
Äänestäminen päätöksenteossa merkitsee tapaa, jolla päätöksentekijä ilmaisee oman kantansa. Useinkaan päätöksenteossa ei saavuteta täydellistä yksimielisyyttä, vaan ratkaisua päätöksenteossa joudutaan hakemaan eri vaihtoehtojen välillä tyytyen enemmistöpäätökseen. Avoin tai salainen äänestys Äänestämisellä… Lue lisää »
Myös alaikäisellä potilaalla, eli lapsella on oikeuksia. Lapsellakin on oikeus mm. hyvään hoitoon, tiedonsaantiin ja oman äidinkielen käyttöön. Tämä yhdenvertaisuuden perusperiaate on kirjattu myös Suomen ratifioimaan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.… Lue lisää »
Eutanasiasta ei ole Suomessa erityistä lainsäädäntöä. Eutanasiaan, eli armokuolemaan sovelletaan mm. rikoslain ja potilaslakien säännöksiä. Aktiivinen eutanasia Eutanasialla voidaan tarkoittaa passiivista ja aktiivista eutanasiaan. Aktiivisen eutanasian tekijä aiheutta toiminnallaan vakavasti… Lue lisää »
Kummallakin puolisolla säilyy vihittäessä hänen oma sukunimensä tai sukunimiyhdistelmänsä, jos puolisot eivät sovi asiasta toisin. Avioliiton solmimiseen liittyy kuitenkin usein sukunimen muuttaminen. Myös avioliiton aikana voi esiintyä tarve muuttaa sukunimi,… Lue lisää »
Toimeentulotuki on taattu viimesijaisena toimeentuloturvana. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan,… Lue lisää »
Toimeentulotukea ei saa periä takaisin, ellei laissa säädetyt edellytykset täyty. Toimeentulotukea myöntävä toimielin voi kuitenkin, samalla kun se myöntää toimeentulotuen, päättää, että tuki tai osa siitä peritään takaisin tuensaajalta, jos… Lue lisää »
Lapsen oikeuksien kansainvälinen yleissopimus rakentuu pitkälti lapsen edun käsitteelle. Lapsen oikeuksien yleissopimus on siirtänyt painopistettä vanhempien oikeuksista lapsen omiin ihmisoikeuksiin. Lasten oikeudet käsittää samat ihmisoikeudet, jotka ovat täysi-ikäisillä henkilöillä. Vanhempien… Lue lisää »
Jokaisella on oikeus muodostaa oma mielipide ja ilmaista sekä julkistaa se vapaasti, kenenkään estämättä. Sananvapaus ja sen ilmaiseminen ei kuitenkaan ole absoluuttinen oikeus, vaan sitä voidaan rajoittaa esimerkiksi lasten suojelemiseksi. Rikoslain nojalla sananvapauden harjoittaminen ei myöskään saa loukata toisen kunniaa, eikä sitä voi käyttää kansanryhmän kiihottamis-tarkoituksessa. Rajanveto kritisoivan kommentoinnin ja kunnianloukkauksen välillä voi joskus olla haasteellista hahmottaa, ja siksi epäselvissä tilanteissa voi olla syytä kääntyä juristin puoleen.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ihmis- ja perusoikeuksiin liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Perusoikeudet ovat perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia. Perusoikeuksiin sisältyy muun muassa sananvapaus ja kokoontumisvapaus.
Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti. Ihmisoikeuksien tarkoituksena on taata jokaiselle ihmisarvoinen elämä.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin eli EIT valvoo ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Sopimusvaltiot, tai yksityiset voivat valittaa tuomioistuimeen, jos kokevat ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien tulleen loukatuksi.
Euroopan unionin perusoikeuskirja on asiakirja, jossa on määritelty EU:n tasolla pätevät perusoikeudet. Oikeudet koskevat unionin kansalaisia ja sen alueella asuvia henkilöitä.