Hallintovalitus on valitus, jolla voidaan tietyissä tapauksissa hakea muutosta kunnan viranomaisen päätökseen. Hallintovalitusta käytetään ainoastaan silloin, kun erityislainsäädännössä niin säädetään. Näin on määrätty esimerkiksi perusopetuslaissa. Perusopetuslain mukaisiin päätöksiin haetaan siis… Lue lisää »
Suomen perustuslain mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus käyttää omaa kieltään asioidessaan viranomaisissa. Laissa tarkoitettu oma kieli on Suomen kaksikielisyyden mukaisesti joko suomi tai ruotsi. Valtion viranomaisten on palveltava, esimerkiksi opastettava,… Lue lisää »
Hallintoasia on asia, johon liittyy julkisen vallan käyttöä. Julkisen vallan käyttäjiä ovat valtion ja kuntien viranomaiset. Esimerkiksi siis poliisi, kunnanhallitus ja kuntien lautakunnat käyttävät julkista valtaa, kun he tekevät ihmisiä… Lue lisää »
Kielellisten oikeuksien toteutuminen on Suomessa taattu kielilailla. Viranomaisten on oma-aloitteisesti huolehdittava siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Kielilaissa määritellään paljon minimivaatimuksia. Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin laissa… Lue lisää »
Julkinen hallintotehtävä on esim. viranomaisen tai virkamiehen päätös. Se voi olla myös yksityisen käyttämää luovutetun toimivallan käyttöä. Tällaisesta toimivallan siirtämisestä on oltava olemassa myös päätös. Julkisen hallintotehtävän hoitaminen edellyttää usein… Lue lisää »
Onko lapsen oikeuksilla arvoa? Lapsen oikeuksien kansainvälinen yleissopimus rakentuu pitkälti lapsen edun käsitteelle. Lapsen oikeuksien yleissopimus on siirtänyt painopistettä vanhempien oikeuksista lapsen omiin ihmisoikeuksiin. Lapsella on samat ihmisoikeudet kuin täysi-ikäisillä… Lue lisää »
Nimilautakunta on maistraatin ohella toinen nimiviranomainen. Se käsittelee nimiasioita ja seuraa etu ja sukunimen antamisessa noudatettua käytäntöä. Lautakunta on oikeusministeriön alainen. Se on erityinen asiantuntijaviranomainen nimilain soveltamista koskevissa kysymyksissä. Maistraatti käsittelee… Lue lisää »
Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on Suomessa 15-vuotta. Vain iältään 15 vuotta täyttänyt voi näin ollen saada rikoksesta rangaistuksen. Lapsi voi kuitenkin syyllistyä ”rikolliseen tekoon”, vaikka ei voi tehdä ”rikosta” sanan oikeudellisessa… Lue lisää »
Virkasuhteen päättäminen kollektiiviperusteella on mahdollista henkilöstä riippuvien irtisanomisperusteiden ohella. Kollektiiviperusteet liittyvät useimmiten viraston uudelleenorganisointeihin. Virkasuhteen päättäminen kollektiiviperusteella on viranomaisen oikeus Viranomaisella on oikeus irtisanoa virkamies jos virasto tai se yksikkö,… Lue lisää »
Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltu aihe pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Hän oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön… Lue lisää »