Rikosoikeus

Osakeyhtiörikoksesta voidaan rankaista sakolla tai enintään yhdellä vuodella vankeutta. Näin voi käydä mikäli esimerkiksi yksityisen osakeyhtiön arvopapereita otetaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi. Rikosoikeudelliseen tai vahingonkorvaus vastuuseen voi joutua myös osakeyhtiön toimitusjohtaja. Lue yrityksesi kannalta kaikki tarpeellinen tieto rikosoikeudellisesta näkökulmasta Laki24:n sivuilta.

Asianomistajan oikeudet ›

Asianomistajan määritelmää ei ole yksilöity Suomen laissa, vaan termi on määritelty oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä tarkoittamaan henkilöä, johon rikos on välittömästi kohdistunut ja jolla on tämän perusteella oikeus vaatia rikoksesta rangaistusta ja vahingonkorvausta. Asianomistajan asema rikosprosessissa, sekä oikeudet ja velvollisuudet on kuitenkin turvattu useilla eri tavoilla lainsäädännössä. Asianomistajan tulee ottaa huomioon myös erinäiset tähän asemaan liittyvät Lue lisää ›

Asianomistajan korvausvaatimukset ja velvollisuudet ›

Asianomistajan korvausvaatimus tarkoittaa yleensä vahingonkorvausvaatimusta. Mikäli syyttäjä ajaa asianomistajan vaatimuksia syyteasian yhteydessä, ei asianomistajan tarvitse edes saapua oikeudenkäyntiin esittämään vaatimuksiaan, ellei hänen henkilökohtainen paikallaolonsa ole välttämätöntä asian selvittämiseksi.  Syyttäjä ei kuitenkaan ota asianomistajan korvausvaatimuksia ajaakseen kaikissa tilanteissa, kuten esimerkiksi silloin, kun  asianomistaja on vastaajana saman rikosasian yhteydessä, jolloin oikeudenkäynnissä on vähintään kaksi vastaajaa kohdistamassa korvausvaatimuksia Lue lisää ›

Asianosaisen passiivisuus riita-asiassa ›

Riita-asioiden oikeudenkäynneissä tutkitaan ja ratkaistaan riitaisia asioita asianosaisten välillä ja asian selvittämiseksi on tärkeää, että osapuolet ovat paikalla asiaa käsiteltäessä. Näin ollen asianosaiset lähtökohtaisesti määrätään saapumaan käräjäoikeudessa pidettävään suulliseen valmisteluistuntoon ja pääkäsittelyyn sakon uhalla, ellei syystä tai toisesta katsota, että asianosaisen henkilökohtainen läsnäolo ei asian valmistelemiseksi ja selvittämiseksi ole tarpeen.   Indispositiivinen riita-asia  Indispositiivisissa riita-asioissa, eli Lue lisää ›

Alaisen aiheuttama rikos tulee ilmoittaa viranomaisille ›

Ilmoittamatta jättäminen on rikos Joskus rikoksia syntyy myös työpaikalla. Sotilaallinen tai muu esimies, joka joka jättää ryhtymättä tarpeellisiin ja häneltä kohtuudella vaadittaviin toimiin saattaakseen viranomaisten tutkittavaksi tosiasiallisesti hänen määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan alaisen tekemäksi epäillyn rikoksen, tuomitaan sakkoon tai vankeuteen, jonka pituus vaihtelee neljästätoista päivästä kahteen vuoteen. Ketä tuomitaan? Jotta esimiestä voidaan tuomita edellytetään, että esimies Lue lisää ›

Tuomion täydentäminen ›

Tuomion täydentäminen tarkoittaa jälkikäteistä lisäratkaisun antamista asianosaisen vaatimuksesta, josta tuomioistuin ei ole lausunut alkuperäisessä tuomiossa. Tuomion täydentämisellä annetaankin eräänlainen lisätuomio asiassa. Tuomion täydentämisestä säännellään oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 ja 12 §:ssä ja rikosprosessilain 11 luvun 10 ja 11 §:ssä. Siviiliasiassa tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä täydentää tuomiota, jos alkuperäisessä tuomiossa ei ole annettu ratkaisua asianosaisen vaatimuksesta. Lue lisää ›

Poissaolokäsittely rikosprosessissa ›

Rikosprosessilaissa on säännöksensä tilanteeseen, jossa asia voidaan tutkia ja ratkaista syytetyn poissaolosta huolimatta. Poissaolokäsittelyn etu on, ettei pääkäsittelyä jouduta peruuttamaan, vaikka asianosainen jäisi saapumatta istuntoon. Poissaolokäsittely turvaakin oikeudenkäynnin tehokkuutta ja toimivuutta. Asia voidaan ensinnäkin tutkia ja ratkaista vastaajan eli syytetyn poissaolosta huolimatta, kun vastaajan läsnäolo ei ole tarpeen asian selvittämiseksi ja hänet on kutsuttu tuomioistuimeen Lue lisää ›

Prekluusio ›

Prekluusiolla tarkoitetaan sitä, että tiettyjen edellytysten vallitessa asianosainen menettää oikeutensa esittää uusia seikkoja ja todisteita tietyssä menettelyn vaiheessa. Dispositiivisessa riita-asiassa eli asiassa, jossa sovinto on sallittu, asianosainen ei saa pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seikkaan, johon hän ei valmistelussa ole vedonnut. Uusia todisteita ei enää valmistelun jälkeen voi ilmoittaa. Vedotakseen uuteen seikkaan pääkäsittelyssä tulee asianosaisen saattaa todennäköiseksi, Lue lisää ›

Kirjallinen menettely rikosprosessissa ›

Kirjallisesta menettelystä säännellään rikosprosessilain 5a luvussa. Kirjallisessa menettelyssä tuomari ratkaisee asian käräjäoikeuden kansliassa ja päätös annetaan ennalta ilmoitettuna päivänä. Tuomio tai päätös perustuu kirjalliseen aineistoon, johon asianosaiset ovat vedonneet. Kirjallisen menettelyn edellytykset Kirjallinen menettely on mahdollinen vain syyttäjän ajamissa rikosjutuissa. Kirjallinen menettely edellyttää myös, että syytetyn tulee olla täysi-ikäinen. Jos syytetty ei teon tehdessään ollut Lue lisää ›

Laillisuusperiaate rikosoikeudessa ›

Laillisuusperiaate jaetaan neljään alaperiaatteeseen Laillisuusperiaate jaetaan neljään eri periaatteeseen, praeter legem- kielto, analogikielto, taannehtivuuskielto ja epätäsmällisyyskielto. Laillisuusperiaate on säädetty sekä perustuslaissa että rikoslaissa: PL 8 § Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on Lue lisää ›

Näyttökynnys eli tuomitsemiskynnys ›

Näyttökynnys on se todennäköisyyden aste, joka jostakin oikeustosiseikasta esitetyn päänäytön todistusarvon on vähintään ylitettävä, jotta kyseinen oikeustosiseikka voidaan panna tuomion perusteeksi. Kysymys siis kuuluu todistaako käytettävissä oleva todistusaineisto riittävällä varmuudella ko. oikeustosiseikastosta. Tästä riippuu se voidaanko ko. faktapremissi asettaa tuomion perusteeksi. Milloin näyttökynnys ei ylity tuomioistuin joutuu ottamaan asiaan kantaa joka tapauksessa. Tuomari on oikeutettu ja Lue lisää ›

Luottamusaseman väärinkäyttö

Mikäli henkilö, jonka tehtävänä on ollut hoitaa toisen taloudellisia tai oikeudellisia asioita, väärinkäyttää luottamusasemaansa ryhtymällä sellaisiin toimiin, joihin hänellä ei ollut oikeutta, tai jättää tehtävänsä kokonaan tai osittain suorittamatta sekä aiheuttaa toimillaan vahinkoa tälle henkilölle, on syyllistynyt luottamusaseman väärinkäyttöön. Luottamusaseman väärinkäytöstä voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Sisäpiiritieto

Sisäpiirintieto tarkoittaa julkisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää täsmällistä tietoa, jota ei ole julkistettu ja joka on omiaan vaikuttamaan arvopaperin arvoon.

2

Kurssin vääristäminen

Kurssin vääristäminen on arvopaperimarkkinarikos. Se voi olla julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin harhaanjohtava osto- tai myyntitarjous.

3

Rahanpesu

Rahanpesu on rikos, jolla tekijä pyrkii häivyttämään rikoksella hankittua omaisuutta tai rahan alkuperää. Sen tarkoituksena on saada raha näyttämään laillisesti hankitulta.

4

Kirjanpitorikos

Kirjanpitorikokset ovat talousrikoksia. Niissä tekijä pyrkii usein peittämään muita yritystoiminnan yhteydessä tapahtuneita talousrikoksia.