Viestintäsalaisuuden loukkauksella tarkoitetaan tekoa, jossa henkilö oikeudettomasti
- avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä, tai
- hankkii tiedon televerkossa välitettävänä olevan puhelun, sähkeen, tekstin-, kuvan- tai datasiirron taikka muun vastaavan televiestin sisällöstä taikka tällaisen viestin lähettämisestä tai vastaanottamisesta.
Viestintäsalaisuuden loukkaus koskee ensinnäkin kirjesalaisuuden loukkaamista. Kirjesalaisuus suojaa sellaisia viestejä, jotka ovat suljettuja ja vastaanottajalle tarkoitettuja. Lisäksi säännös suojaa sähköisiä viestejä, joita voi olla esimerkiksi sähköpostiviestit. Työntekijöiden sähköpostiviesteillä on kuitenkin hieman erilainen asema.
Viestintäsalaisuuden loukkaus koskee myös esimerkiksi puhelun kuuntelua. Tältä osin säännös tarkentaa hieman salakuuntelun soveltamisalaa.
Viestintäsalaisuuden loukkauksesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Teon yritys on rangaistava.
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä viestintäsalaisuuden loukkauksesta, ellei asianomistaja itse ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi tai ellei rikoksentekijä rikosta tehdessään ole ollut yleistä posti- tai teletoimintaa harjoittavan laitoksen palveluksessa, taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
Lue lisää tietomurrosta.
Lähde §: rikoslaki
Suomen Juristit Oy
20.2.2015
(Päivitetty 15.12.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.