Vahingonkorvausoikeuden vanhentuminen tarkoittaa, että oikeutesi vaatia korvausta päättyy tietyn ajan kuluttua. Tämän vanhenemisen ajankohta riippuu ennen kaikkea vahingonkärsijän tietoisuudesta, mutta oikeus vaatia vahingonkorvausta voi myös vanhentua näistä seikoista riippumatta toissijaisen vanhentumisajan… Lue lisää »
Työntekijän vahingonkorvausvastuu on rajatumpaa kuin vahingonkorvausvastuu normaalisti. Työntekijän vahingonkorvausvastuuta on rajoitettu, koska työntekijä tekee työtä työnantajan hyväksi ja työnantajalla on katsottu olevan paremmat mahdollisuudet ennaltaehkäistä vahingon syntymistä sekä rajoittaa vahingon… Lue lisää »
Lemmikki katsotaan Suomen oikeusjärjestyksessä irtaimeksi esineeksi eli tavaraksi. Tämä tarkoittaa, että lemmikkeihin sovelletaan esineoikeuden alaan kuuluvia säännöksiä ja oikeuksia. Vahvin esineoikeudellinen oikeus on omistusoikeus, joten lemmikki on lähtökohtaisesti sen osapuolen… Lue lisää »
Yhteisomistus tarkoittaa tilannetta, jossa kaksi henkilöä tai useampi henkilö omistavat yhdessä kiinteistön kuten kesämökin tai irtaimen esineen kuten auton. Yhteisomistajuudessa omistajat voivat omistaa joko yhtä suuria osuuksia tai osuuksien suuruus… Lue lisää »
Sopimusvapauden eri elementteihin kuuluu muotovapaus. Tämä tarkoittaa, että sopimuksen voi lähtökohtaisesti tehdä vapaavalintaisessa muodossa. Tällöin kirjallisesti, sähköisesti tai suullisesti tehty sopimus on yhtä pätevä. Joissain tilanteissa sopimukselta kuitenkin edellytetään määrättyä… Lue lisää »
Sopimusosapuolia koskee sopimussuhteessa ns. lojaliteettivelvollisuus, jonka perusteella sopimusosapuolen on otettava huomioon myös toisen osapuolen edut ja oikeudet. Lojaliteettivelvollisuuden tärkeys korostuu varsinkin pitkäaikaisissa kestosopimuksissa, joissa sopimussuhteen toimiminen edellyttää sopimusosapuolilta jatkuvaa huolehtimista… Lue lisää »
Vahingonkorvauksen isännänvastuuperiaate käsittää lähtökohtaisesti työnantajan vastuuta työntekijän aiheuttamista vahingoista. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 mom. ”Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.” Saman pykälän toisessa momentissa… Lue lisää »
Syy-yhteysvaatimus on vahingonkorvausoikeuden kulmakivi. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää sekä tuottamuksellisuutta (ellei puhuta ankarasta vastuusta), että teon syy-yhteyttä tapahtuneeseen vahinkoon. Toisin sanoen, syyn täytyy olla välttämätön seurauksen syntymiselle. Vahingonkorvaus ei silti välttämättä seuraa… Lue lisää »
Vahingonkorvausoikeudessa erinäisissä tilanteissa vallitsee korostettu huolellisuusvelvoite. Kun toimijalle on asetettu korostettu huolellisuusvelvoite vaaditaan vastuun vapautumiselle jo varsin vahvoja perusteita. Tällaiset tilanteet koskevat erityisesti julkisten alueiden ja tilojen ylläpitoa sekä erikoistuneiden… Lue lisää »
Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (eli oikeustoimilaki) säätelee sopimuksen synnystä. Jos tarjouksen tekijä asettaa määräajan, jonka aikana toisen osapuolen tulee vastata tarjoukseen, on vastauksen pääsääntöisesti saavuttava tämän aikarajan puitteissa. Ei siis riitä, että… Lue lisää »
Lain perusteella työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä aiheuttaa työssään laiminlyönnin tai virheen seurauksena. Isännänvastuu voi myös laajentua koskemaan itsenäisen yrittäjän aiheuttamaa vahinkoa, mikäli tämä voidaan olosuhteen huomioon ottaen rinnastaa työntekijään. Isännänvastuu ei kuitenkaan tule kysymykseen, mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tekemällä työtehtäväänsä tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Sopimus syntyy tarjous-vastaus-mekanismin avulla. Tarjous sitoo tarjouksen antajaa tietyn ajan. Sitova sopimus osapuolten välille syntyy, kun tarjouksen saaja antaa siihen ehdottoman hyväksyvän vastauksensa.
Sopimustyyppeihin voi kuulua esimerkiksi vakiosopimukset, leasing-sopimukset, franchisingsopimus, esisopimus tai aiesopimus.
Sopimus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. Tiettyjen kirjallisten sopimusten on noudatettava lakiin kirjattuja muotovaatimuksia.
Tuotevastuulla tarkoitetaan tuotevahingon aiheuttamaa vahingonkorvausvastuuta. Tuotevastuu liittyy tuotantoprosessiin osallistuvien elinkeinonharjoittajien vahingonkorvausvastuuseen.
