Sopimusoikeus, vahingonkorvaus-oikeus

Sopimusoikeus ja vahingonkorvausoikeus ovat merkittävä osa yrityksen toimintaa, joihin liittyy useita yksityiskohtia. Vastaan voi tulla kysymyksiä esimerkiksi sopimuksen muodosta ja tyypistä, tai sopimuksen pätemättömyydestä ja tulkinnasta. Sopimusvapauden periaatteen pohjalta osapuolilla on yleensä vapaat kädet sopimuksen solmimisen ja sisällön suhteen, mutta tietyissä tilanteissa sopimus voi olla pätemätön. Sopimusrikkomus on yksi perusteista, jonka nojalla yritykselle voi syntyä vahingonkorvausvastuu. Työnantajayritys voi myös joutua vahingonkorvausvastuuseen työntekijänsä aiheuttamasta vahingosta.

Ankara vastuu ei edellytä huolimattomuutta ›

Kenellä on ankara vastuu? Vahingonaiheuttajalla on ankara vastuu. Tällöin ei edellytetä huolimattomuutta tai tahallisuutta vahingon aiheuttamisesta, sillä ankara vastuu on erityistilanne ja lainsäädännön nojalla kohdistettu tiettyihin toimijoihin. Edellämainitun nojalla, ankaran vastuun perusteella vahingonaiheuttajalle syntyy vastuu, vaikka hänen toimintansa on moitteetonta. Esimerkkinä, irtaimen kaupassa ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, joka johtuu kaupantekohetkellä olemassa olleesta oikeudellisesta virheestä, Lue lisää ›

Ankara tai yllättävä ehto ja informaatiovelvollisuus ›

Mikä on ankara ja yllättävä ehto? Sopimusoikeudellisena lähtökohtana pidetään, että  sellaiset sopimuksen ankarat ja yllättävät ehdot, joista vastapuoli ei ole ollut tietoinen, eivät tule sitoviksi. Edellytyksenä, että sellaiset ehdot voisivat tulla sitoviksi, tulee niistä erityisesti huomauttaa. Mitä ankarampi tai yllättävämpi ehto on, sitä enemmän vaaditaan huomiota ehdon laatijalta. Ei ole mahdotonta, että ehto tulee voimaan mutta kyseinen Lue lisää ›

Aineellinen ja aineeton vahinko ›

Mikä on aineellinen ja aineettoman vahingon ero? Aineellisen ja aineettoman vahinko ovat muun muassa henkilövahingoissa aiheelliset termit. Aineellinen vahinko on vahinko, jonka arvoa määritetään objektiivisen mittapuun perusteella. Aineellisena vahinkona pidetään suoranaiset lääkärikustannukset ja ansion menettämisen arvo.  Aineeton vahinko on taas vahinko, jonka arvo ei objektiivisen mittapuun perusteella voida määrittää. Aineeton henkilövahinko on kipu ja särky Lue lisää ›

Aikaisempi yhteinen sopimuskäytäntö ›

Aikaisempi yhteinen sopimuskäytäntö Riitatilanteissa sopimustulkinta voi tulla kyseeseen. Sopimustulkinnassa on useita apukeinoja, josta aikaisempi yhteinen sopimuskäytäntö on tuomioistuimissa käytetty keino. Usein sopimusosapuolilla on aikaisemmin solmittuja sopimuksia, jonka valossa uutta, riidanalaisena oleva sopimus, voidaan tulkita. Aikaisemman yhteisen sopimuskäytännön käyttäminen myöhempien sopimuksien tulkinnassa edellyttää, että aikaisemmat sopimukset ja nyt tulkittava sopimus ovat riittävän samankaltaisia. Lisäksi sopimusten on Lue lisää ›

Aiheuttamisperiaate eli aiheuttaja maksaa -periaate ›

Aiheuttamisperiaate on vahingonkorvausoikeudessa johtava periaate, joka taustaperiaatteena vaikuttaa kaikessa sääntelyssä. Aiheuttamisperiaate tunnetaan myös aiheuttaja maksaa periaatteena. Periaate on myös kansainvälisesti tunnettu ja hyväksytty periaate, joka käytetään OECD:n, EU:n, kansainvälisissä- sopimuksissa sekä ympäristösuojelulainsäädännössä. Periaatteen lähtökohta on, että vaarallista tai muutoin riskialtista toimintaa harjoittavan on kannettava toiminnastaan aiheutuvat haitalliset seuraukset sekä niiden kustannukset. Toiminnanharjoittaja on aiheuttamisperiaatteen nojalla Lue lisää ›

Aiesopimus tähtää varsinaiseen sopimukseen ›

Mikä on aiesopimus? Aiesopimus on sopimusoikeudellinen sopimusmuoto. Pacta sunt servanda, eli sopimuksen sitovuus, on sopimusoikeuden lähtökohta. Pacta sunt servanda on yksityisoikeudellinen sekä kv- oikeudellinen periaate, jonka valossa sopimuksen osapuolten sovitut sopimusehdot velvoittavat molempia osapuolia lakiin verrattavalla tavalla. Suomen sopimusoikeudessa aiesopimus ei perusta suoraa sopimussidonnaisuutta, eikä velvollisuutta sopimuksen solmimiseen tulevaisuudessa. Aiesopimus käytetään usein sopimusneuvotteluissa osapuolten apuna, Lue lisää ›

Agreed documents -vakiosopimukset ›

Suurin osa nykypäivänä solmituista sopimuksista ovat vakiosopimuksia. Yksittäinen kuluttaja ei usein huomaakaan solmineensa useita (vakio)sopimuksia päivän aikana. Esimerkkeinä voidaan mainita linja-autolipun ostaminen ja uuden kännykkäliittymän avaaminen. Vakiosopimus on laadittu etukäteen ja sitä käytetään sellaisenaan tai ainakin joitakin sen standardiehtoja useissa oikeussuhteissa. Yleensä vakiosopimukset ovat toisen osapuolen yksin laatimia. Tämä saattaa johtaa siihen, ettei sopimuksessa ole Lue lisää ›

Abstrakti virhearviointi ›

Abstrakti virhearviointi käytetään muun muassa irtaimen tavaran kaupassa. Tavarassa on virhe, jos sen laji, määrä, ominaisuudet tai pakkaus ei vastaa sovittua. Alennuksella myytäviä tuotteita koskevat samat säännöt kuin normaalihintaisia tuotteita. Mikä tahansa vika tavarassa ei ole myyjän vastuulle kuuluva virhe. Jos muuta ei ole sovittu, tavarassa on virhe esimerkiksi silloin, kun tavara ei sovi käyttöön, Lue lisää ›

Absoluuttinen eli ehdoton vanhentumisaika ›

Vahingonkorvausvelan vanhentumisesta säädetään velan vanhentumisesta annetussa laissa. Seitsemännen pykälän perusteella vahingonkorvauksen tai muun hyvityksen vanhentumisaika alkaa kulua siitä, kun sopimusrikkomuksessa ostaja on havainnut virheen tai puutteen kaupan kohteessa tai kun se olisi pitänyt havaita. Vahingonkorvauksen vanhenemisen osalta on olemassa ns. kolmen ja kymmenenvuoden sääntö. Vahingonkorvauksen on kuitenkin katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta Lue lisää ›

Sopimuksen pätemättömyys ›

Sopimuksen pätemättömyys voi johtua oikeustoimilain pätemättömyysperusteista (3 L). Näin ollen esim. pakolla tai petollisella viettelyllä aikaansaatu sopimus ei sido. Pätemättömyydessä on kysymys sopimuksen oikeusvaikutuksista. Oikeustoimi on pätemätön, jos molempiin alla mainittuihin kysymyksiin vastataan kielteisesti. Velvoittaako sopimus luontoissuoritukseen? Velvoittaako sopimus positiivisen sopimusedun mukaiseen vahingonkorvaukseen? Sopimus on kaksipuolinen, sitä ei siis pidetä pätemättömänä, jos jompikumpi osapuolista on Lue lisää ›

Isännänvastuu

Lain perusteella työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä aiheuttaa työssään laiminlyönnin tai virheen seurauksena. Isännänvastuu voi myös laajentua koskemaan itsenäisen yrittäjän aiheuttamaa vahinkoa, mikäli tämä voidaan olosuhteen huomioon ottaen rinnastaa työntekijään. Isännänvastuu ei kuitenkaan tule kysymykseen, mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tekemällä työtehtäväänsä tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Tarjous ja vastaus

Sopimus syntyy tarjous-vastaus-mekanismin avulla. Tarjous sitoo tarjouksen antajaa tietyn ajan. Sitova sopimus osapuolten välille syntyy sen sijaan vasta silloin, kun tarjouksen saaja antaa siihen ehdottoman hyväksyvän vastauksensa.

2.

Sopimustyypit

Sopimustyyppejä on erilaisia. Näihin voi kuulua esimerkiksi vakiosopimukset, leasing-sopimukset, franchisingsopimus, esisopimus tai aiesopimus.

3.

Sopimuksen muoto

Sopimus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. Tiettyjen kirjallisten sopimusten on noudatettava muotovaatimuksia.

4.

Tuotevastuu

Tuotevastuulla tarkoitetaan tuotevahingon aiheuttamaa vahingonkorvausvastuuta. Tuotevastuu liittyy yleensä tuotantoprosessiin osallistuvien elinkeinonharjoittajien vahingonkorvausvastuuseen heidän valmistamiensa, jakamiensa tai edustamiensa tuotteiden aiheuttamista vahingoista.