Sopimusoikeus, vahingonkorvaus-oikeus

Sopimusoikeus ja vahingonkorvausoikeus ovat merkittävä osa yrityksen toimintaa, joihin liittyy useita yksityiskohtia. Vastaan voi tulla kysymyksiä esimerkiksi sopimuksen muodosta ja tyypistä, tai sopimuksen pätemättömyydestä ja tulkinnasta. Sopimusvapauden periaatteen pohjalta osapuolilla on yleensä vapaat kädet sopimuksen solmimisen ja sisällön suhteen, mutta tietyissä tilanteissa sopimus voi olla pätemätön. Sopimusrikkomus on yksi perusteista, jonka nojalla yritykselle voi syntyä vahingonkorvausvastuu. Työnantajayritys voi myös joutua vahingonkorvausvastuuseen työntekijänsä aiheuttamasta vahingosta.

Lojaliteettiperiaate sopimusoikeudessa ›

Sopimusosapuolia koskee sopimussuhteessa ns. lojaliteettivelvollisuus, jonka perusteella sopimusosapuolen on otettava huomioon myös toisen osapuolen edut ja oikeudet. Lojaliteettivelvollisuuden tärkeys korostuu varsinkin pitkäaikaisissa kestosopimuksissa, joissa sopimussuhteen toimiminen edellyttää sopimusosapuolilta jatkuvaa huolehtimista myös toisen osapuolen eduista. Lojaliteettia käytetään usein lisäksi sopimuksen tulkintaperusteena. Tällaisissa tilanteissa sopimusta on tulkittava sopimusosapuolten yhteisen edun mukaisesti. Vaikka lojaliteettiperiaatteen olemassaoloa ei yleensä kiistetä, Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Isännänvastuu ›

Vahingonkorvauksen isännänvastuuperiaate käsittää lähtökohtaisesti työnantajan vastuuta työntekijän aiheuttamista vahingoista. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 mom. ”Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.” Saman pykälän toisessa momentissa isännänvastuu on laajennettu kattamaan virka- ja muut vastaavat palvelussuhteet. Edelleen 3 mom. laajentaa soveltamisalan kattamaan myös luottamustoimeen valitut ja muuten ”toisen pyynnöstä” työsuhteeseen verrattavissa olosuhteissa Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Syy-yhteys ›

Syy-yhteysvaatimus on vahingonkorvausoikeuden kulmakivi. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää sekä tuottamuksellisuutta (ellei puhuta ankarasta vastuusta), että teon syy-yhteyttä tapahtuneeseen vahinkoon. Toisin sanoen, syyn täytyy olla välttämätön seurauksen syntymiselle. Vahingonkorvaus ei silti välttämättä seuraa riittävän syy-yhteyden vallitessakaan. Esimerkiksi jos seuraus ei ole toiminnalle luonteenomainen, vahingonkorvausvastuu ei aktualisoidu. Syy-yhteys voi myös ikään kuin katketa, jolloin esimerkiksi vahingon aiheuttanut ei vastaa Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Korostettu huolellisuusvelvoite ›

Vahingonkorvausoikeudessa erinäisissä tilanteissa vallitsee korostettu huolellisuusvelvoite. Kun toimijalle on asetettu korostettu huolellisuusvelvoite vaaditaan vastuun vapautumiselle jo varsin vahvoja perusteita. Tällaiset tilanteet koskevat erityisesti julkisten alueiden ja tilojen ylläpitoa sekä erikoistuneiden ammattilaisten toimintaa. Seuraavissa tapauksissa Korkein oikeus on ottanut kantaa korostettuun huolellisuusvelvoitteeseen: KKO 1995:69: Kaupungin vastuuta suojatiellä tapahtuneesta liukastumisesta ei estänyt se, että tapahtuma-aika oli sunnuntaiaamuna Lue lisää ›

Tarjouksen voimassaoloaika ›

Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (eli oikeustoimilaki) säätelee sopimuksen synnystä. Jos tarjouksen tekijä asettaa määräajan, jonka aikana toisen osapuolen tulee vastata tarjoukseen, on vastauksen pääsääntöisesti saavuttava tämän aikarajan puitteissa. Ei siis riitä, että esimerkiksi vastauksen sisältävä kirje lähetetään määräajan kuluessa, vaan lähtökohtaisesti kirjeen tulee olla tarjouksen antajan saatavilla määräpäivään mennessä.   Ellei tarjouksen tekijä ole asettanut määräaikaa, sovelletaan kohtuullista vastausaikaa, joka Lue lisää ›

Alaikäisen vastuu aiheuttamastaan vahingosta ›

Suomessa ei ole erikseen asetettu ikärajaa vahingonkorvausvastuun syntymiselle. Tästä johtuen jopa 9-vuotias henkilö voi joutua vahingonkorvausvastuuseen sellaisesta toiminnasta, joka aiheuttaa muille vahinkoa. Vahingonkorvausvastuu ei kuitenkaan tarkoita samaa asiaa kuin rikosoikeudelliseen vastuu, koska vastuu alkaa vasta kunnes henkilö on täyttänyt 15 vuotta, jolloin hänet voidaan tuomita rikoksesta rangaistukseen. Sen sijaan henkilön ollessa alle 15-vuotias hän on ainoastaan Lue lisää ›

Alaikäisen vahingonkorvausvastuu ›

Joskus voi käy niin, että alaikäinen aiheuttaa ajattelemattomuuttaan vahinkoa. Tällöin on mietittävä korvausvastuuta ja sen syntymistä. Yleensä alle kahdeksantoista -vuotias korvaa vahingosta vain sen määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi. Laki antaa myös mahdollisuuden joustaa mielisairaan, vajaamielinen tai muuten sieluntoiminnaltaan häiriintyneen Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Kotityön rinnastus elatuksen menetykseen rikoksen johdosta ›

Mikäli henkilö, jonka elatuksen varassa on esimerkiksi lapsia tai puoliso, saa surmansa vahinkotapahtuman johdosta, on heillä oikeus saada korvausta elatuksen menetyksestä. Surmansa saaneen henkilön tekemä kotityö voidaan erityisestä syystä rinnastaa elatuksen menetykseen ja ottaa huomioon vahingonkorvausta määrättäessä. Tässä yhteydessä kotityöllä tarkoitetaan kaikenlaisia kotitalouden hyväksi tehtyjä toimia, kuten lastenhoitoa, siivousta ja muuta kodin yleistä huolenpitoa. Elatuksen Lue lisää ›

Tuote ja tuotevastuu ›

Tuotteella tarkoitetaan lain määritelmän mukaan irtainta esinettä, jolloin esimerkiksi toisen maalla olevat rakennukset tai kiinteistöt eivät kuulu tuotteen määritelmän piiriin. Irtain esine on mikä tahansa tavallinen tuote joka on tuotettu muun muassa teollisesti tai käsityönä, kuten elintarvikkeet tai lelu. Sähkön katsotaan tuotevastuun näkökulmasta olevan myös tuote, ja tuotteisiin kuuluu myös tuotteet kaikissa tuotantovaiheessa (eli ei Lue lisää ›

Vahingonaiheuttaja: Korvausvastuu ›

Usein pohditaan sitä, joutuuko vahingonaiheuttaja vastuuseen teoistaan? Vahingonaiheuttajaa pidetään yleisesti korvausvastuullisena. Vahingonkorvauslain mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tällainen tahallaan tai huolimattomuuttaan aiheutettu vahinko täytyy siis aiheuttajan korvata. Laissa on kuitenkin olemassa asiasta joitakin poikkeuksia. Pääsääntöisesti korvausvastuun syntyminen kuitenkin edellyttää, että vahingon aiheuttaja on toiminut joko tai tahallisesti Lue lisää ›

Isännänvastuu

Lain perusteella työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä aiheuttaa työssään laiminlyönnin tai virheen seurauksena. Isännänvastuu voi myös laajentua koskemaan itsenäisen yrittäjän aiheuttamaa vahinkoa, mikäli tämä voidaan olosuhteen huomioon ottaen rinnastaa työntekijään. Isännänvastuu ei kuitenkaan tule kysymykseen, mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tekemällä työtehtäväänsä tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Tarjous ja vastaus

Sopimus syntyy tarjous-vastaus-mekanismin avulla. Tarjous sitoo tarjouksen antajaa tietyn ajan. Sitova sopimus osapuolten välille syntyy, kun tarjouksen saaja antaa siihen ehdottoman hyväksyvän vastauksensa.

2

Sopimustyypit

Sopimustyyppeihin voi kuulua esimerkiksi vakiosopimukset, leasing-sopimukset, franchisingsopimus, esisopimus tai aiesopimus.

3

Sopimuksen muoto

Sopimus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. Tiettyjen kirjallisten sopimusten on noudatettava lakiin kirjattuja muotovaatimuksia.

4

Tuotevastuu

Tuotevastuulla tarkoitetaan tuotevahingon aiheuttamaa vahingonkorvausvastuuta. Tuotevastuu liittyy tuotantoprosessiin osallistuvien elinkeinonharjoittajien vahingonkorvausvastuuseen.