Vahingonkorvauksesta voi joutua maksamaan korkoa. Tässä on yleensä kyse viivästyskorosta, jollei tuomioistuin ole toisin määrännyt tai toisin ole erikseen sovittu. Viivästyskorko määräytyy korkolain perusteella ja sen tarkoituksena on korvata haitta,… Lue lisää »
Suomen vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Sen mukaan vahingonkärsijälle on korvattava kaikki vahingosta aiheutuneet menetykset, jotta hänet saatetaan mahdollisimman lähelle sitä taloudellista asemaa, jossa hän olisi ollut ilman vahinkotapahtumaa.… Lue lisää »
Vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Sen mukaan vahingon aiheuttajan on korvattava kaikki vahingosta aiheutuneet menetykset, jotta vahingonkärsijä saatetaan mahdollisimman lähelle sitä tilannetta tai taloudellista asemaa, jossa hän olisi ollut… Lue lisää »
Kun useampi henkilö aiheuttaa saman vahingon, herää kysymys siitä, kuka on vastuussa vahingon korvaamisesta ja kuinka korvaus jaetaan eri vahingonaiheuttajien kesken. Vahingonkorvauslain mukaan kaksi tai useampi samasta vahingosta vastuussa oleva… Lue lisää »
Vahingonkorvaus- ja rikosoikeudessa henkilön toiminnan moitittavuutta arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon hänen menettelynsä poikkeaa normaalilta huolelliselta henkilöltä edellytettävästä toiminnasta. Tätä arviointia kutsutaan tuottamuksen asteiden määrittämiseksi. Vahingonkorvauslain mukainen tuottamusvastuu tarkoittaa, että… Lue lisää »
Vahingonkorvausoikeudessa erotetaan henkilövahingot, esinevahingot, kärsimyksen ja puhtaat varallisuusvahingot toisistaan. Tämä johtuu niiden erilaisen luonteen lisäksi siitä, että niiden korvattavuutta koskevat erilaiset säännöt. Vahingonkorvauslaissa ei käytetä nimenomaisesti käsitettä ”puhdas varallisuusvahinko”, mutta… Lue lisää »
Vahingonkorvausvastuu ei synny pelkästään sillä perusteella, että jollekin on aiheutunut vahinkoa. Vahingonkorvauslain mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää, että useat laissa ja oikeuskäytännössä asetetut edellytykset täyttyvät samanaikaisesti. Pääsäännön mukaan se, joka tahallisesti… Lue lisää »
Kärsimys on vahingonkorvauslaissa oma vahinkolajinsa, joka eroaa henkilövahingosta. Kärsimyksellä tarkoitetaan loukkaavan teon aiheuttamaa henkistä kärsimystä, kuten mielipahaa, pelkoa, nöyryytystä tai surua. Toisin kuin henkilövahinko, kärsimys ei edellytä lääketieteellisesti todettavaa fyysistä… Lue lisää »
Vahingonkorvauslaissa henkilövahinko on yksi neljästä korvattavan vahingon lajista. Muita vahinkolajeja ovat esinevahinko, kärsimys sekä puhdas varallisuusvahinko. Henkilövahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka kohdistuu henkilön terveyteen ja jonka olemassaolo voidaan todeta lääketieteellisin keinoin.… Lue lisää »
Esinevahinko on yksi yleisimmistä korvattavista vahinkotyypeistä. Esinevahingolla tarkoitetaan vahinkoa, jossa esine vahingoittuu, tuhoutuu tai menee hukkaan. Se kohdistuu fyysiseen omaisuuteen, kuten esimerkiksi ajoneuvoon, vaatteeseen, rakennukseen, työvälineeseen tai muuhun esineeseen. Vahingonkorvauslain… Lue lisää »
Lain perusteella työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä aiheuttaa työssään laiminlyönnin tai virheen seurauksena. Isännänvastuu voi myös laajentua koskemaan itsenäisen yrittäjän aiheuttamaa vahinkoa, mikäli tämä voidaan olosuhteen huomioon ottaen rinnastaa työntekijään. Isännänvastuu ei kuitenkaan tule kysymykseen, mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tekemällä työtehtäväänsä tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Sopimus syntyy tarjous-vastaus-mekanismin avulla. Tarjous sitoo tarjouksen antajaa tietyn ajan. Sitova sopimus osapuolten välille syntyy, kun tarjouksen saaja antaa siihen ehdottoman hyväksyvän vastauksensa.
Sopimustyyppeihin voi kuulua esimerkiksi vakiosopimukset, leasing-sopimukset, franchisingsopimus, esisopimus tai aiesopimus.
Sopimus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. Tiettyjen kirjallisten sopimusten on noudatettava lakiin kirjattuja muotovaatimuksia.
Tuotevastuulla tarkoitetaan tuotevahingon aiheuttamaa vahingonkorvausvastuuta. Tuotevastuu liittyy tuotantoprosessiin osallistuvien elinkeinonharjoittajien vahingonkorvausvastuuseen.
