Sopimusoikeus, vahingonkorvaus-oikeus

Sopimusoikeus ja vahingonkorvausoikeus ovat merkittävä osa yrityksen toimintaa, joihin liittyy useita yksityiskohtia. Vastaan voi tulla kysymyksiä esimerkiksi sopimuksen muodosta ja tyypistä, tai sopimuksen pätemättömyydestä ja tulkinnasta. Sopimusvapauden periaatteen pohjalta osapuolilla on yleensä vapaat kädet sopimuksen solmimisen ja sisällön suhteen, mutta tietyissä tilanteissa sopimus voi olla pätemätön. Sopimusrikkomus on yksi perusteista, jonka nojalla yritykselle voi syntyä vahingonkorvausvastuu. Työnantajayritys voi myös joutua vahingonkorvausvastuuseen työntekijänsä aiheuttamasta vahingosta.

Tarjouksen voimassaoloaika ›

Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (eli oikeustoimilaki) säätelee sopimuksen synnystä. Jos tarjouksen tekijä asettaa määräajan, jonka aikana toisen osapuolen tulee vastata tarjoukseen, on vastauksen pääsääntöisesti saavuttava tämän aikarajan puitteissa. Ei siis riitä, että esimerkiksi vastauksen sisältävä kirje lähetetään määräajan kuluessa, vaan lähtökohtaisesti kirjeen tulee olla tarjouksen antajan saatavilla määräpäivään mennessä.   Ellei tarjouksen tekijä ole asettanut määräaikaa, sovelletaan kohtuullista vastausaikaa, joka Lue lisää ›

Alaikäisen vastuu aiheuttamastaan vahingosta ›

Suomessa ei ole erikseen asetettu ikärajaa vahingonkorvausvastuun syntymiselle. Tästä johtuen jopa 9-vuotias henkilö voi joutua vahingonkorvausvastuuseen sellaisesta toiminnasta, joka aiheuttaa muille vahinkoa. Vahingonkorvausvastuu ei kuitenkaan tarkoita samaa asiaa kuin rikosoikeudelliseen vastuu, koska vastuu alkaa vasta kunnes henkilö on täyttänyt 15 vuotta, jolloin hänet voidaan tuomita rikoksesta rangaistukseen. Sen sijaan henkilön ollessa alle 15-vuotias hän on ainoastaan Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Kotityön rinnastus elatuksen menetykseen rikoksen johdosta ›

Mikäli henkilö, jonka elatuksen varassa on esimerkiksi lapsia tai puoliso, saa surmansa vahinkotapahtuman johdosta, on heillä oikeus saada korvausta elatuksen menetyksestä. Surmansa saaneen henkilön tekemä kotityö voidaan erityisestä syystä rinnastaa elatuksen menetykseen ja ottaa huomioon vahingonkorvausta määrättäessä. Tässä yhteydessä kotityöllä tarkoitetaan kaikenlaisia kotitalouden hyväksi tehtyjä toimia, kuten lastenhoitoa, siivousta ja muuta kodin yleistä huolenpitoa. Elatuksen Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Läheisen henkilön oikeus korvaukseen rikoksesta ›

Vahingonkorvausoikeuden mukaan, ensisijaisesti vain vahingon välittömällä uhrilla on oikeus saada korvauksia aiheutuneen vahingon johdosta. Siitä, mitkä vahingot ovat säädetty korvattaviksi ja kenellä lopulta on oikeus korvaukseen, säädetään vahingonkorvauslaissa. Tietyissä tapauksissa myös vahingonkärsijän lisäksi hänelle läheiset henkilöt voivat saada vahingonkorvausta. Vanhemman, puolison ja lapsen oikeus korvaukseen Edellä mainitun johdosta, myös henkilövahingon kärsineen puolisolla, vanhemmilla ja lapsilla Lue lisää ›

Ankara vastuu ei edellytä huolimattomuutta ›

Kenellä on ankara vastuu? Vahingonaiheuttajalla on ankara vastuu. Tällöin ei edellytetä huolimattomuutta tai tahallisuutta vahingon aiheuttamisesta, sillä ankara vastuu on erityistilanne ja lainsäädännön nojalla kohdistettu tiettyihin toimijoihin. Edellämainitun nojalla, ankaran vastuun perusteella vahingonaiheuttajalle syntyy vastuu, vaikka hänen toimintansa on moitteetonta. Esimerkkinä, irtaimen kaupassa ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, joka johtuu kaupantekohetkellä olemassa olleesta oikeudellisesta virheestä, Lue lisää ›

Ankara tai yllättävä ehto ja informaatiovelvollisuus ›

Mikä on ankara ja yllättävä ehto? Sopimusoikeudellisena lähtökohtana pidetään, että  sellaiset sopimuksen ankarat ja yllättävät ehdot, joista vastapuoli ei ole ollut tietoinen, eivät tule sitoviksi. Edellytyksenä, että sellaiset ehdot voisivat tulla sitoviksi, tulee niistä erityisesti huomauttaa. Mitä ankarampi tai yllättävämpi ehto on, sitä enemmän vaaditaan huomiota ehdon laatijalta. Ei ole mahdotonta, että ehto tulee voimaan mutta kyseinen Lue lisää ›

Aineellinen ja aineeton vahinko ›

Mikä on aineellinen ja aineettoman vahingon ero? Aineellisen ja aineettoman vahinko ovat muun muassa henkilövahingoissa aiheelliset termit. Aineellinen vahinko on vahinko, jonka arvoa määritetään objektiivisen mittapuun perusteella. Aineellisena vahinkona pidetään suoranaiset lääkärikustannukset ja ansion menettämisen arvo.  Aineeton vahinko on taas vahinko, jonka arvo ei objektiivisen mittapuun perusteella voida määrittää. Aineeton henkilövahinko on kipu ja särky Lue lisää ›

Aikaisempi yhteinen sopimuskäytäntö ›

Aikaisempi yhteinen sopimuskäytäntö Riitatilanteissa sopimustulkinta voi tulla kyseeseen. Sopimustulkinnassa on useita apukeinoja, josta aikaisempi yhteinen sopimuskäytäntö on tuomioistuimissa käytetty keino. Usein sopimusosapuolilla on aikaisemmin solmittuja sopimuksia, jonka valossa uutta, riidanalaisena oleva sopimus, voidaan tulkita. Aikaisemman yhteisen sopimuskäytännön käyttäminen myöhempien sopimuksien tulkinnassa edellyttää, että aikaisemmat sopimukset ja nyt tulkittava sopimus ovat riittävän samankaltaisia. Lisäksi sopimusten on Lue lisää ›

Aiheuttamisperiaate eli aiheuttaja maksaa -periaate ›

Aiheuttamisperiaate on vahingonkorvausoikeudessa johtava periaate, joka taustaperiaatteena vaikuttaa kaikessa sääntelyssä. Aiheuttamisperiaate tunnetaan myös aiheuttaja maksaa periaatteena. Periaate on myös kansainvälisesti tunnettu ja hyväksytty periaate, joka käytetään OECD:n, EU:n, kansainvälisissä- sopimuksissa sekä ympäristösuojelulainsäädännössä. Periaatteen lähtökohta on, että vaarallista tai muutoin riskialtista toimintaa harjoittavan on kannettava toiminnastaan aiheutuvat haitalliset seuraukset sekä niiden kustannukset. Toiminnanharjoittaja on aiheuttamisperiaatteen nojalla Lue lisää ›

Aiesopimus tähtää varsinaiseen sopimukseen ›

Mikä on aiesopimus? Aiesopimus on sopimusoikeudellinen sopimusmuoto. Pacta sunt servanda, eli sopimuksen sitovuus, on sopimusoikeuden lähtökohta. Pacta sunt servanda on yksityisoikeudellinen sekä kv- oikeudellinen periaate, jonka valossa sopimuksen osapuolten sovitut sopimusehdot velvoittavat molempia osapuolia lakiin verrattavalla tavalla. Suomen sopimusoikeudessa aiesopimus ei perusta suoraa sopimussidonnaisuutta, eikä velvollisuutta sopimuksen solmimiseen tulevaisuudessa. Aiesopimus käytetään usein sopimusneuvotteluissa osapuolten apuna, Lue lisää ›

Isännänvastuu

Lain perusteella työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä aiheuttaa työssään laiminlyönnin tai virheen seurauksena. Isännänvastuu voi myös laajentua koskemaan itsenäisen yrittäjän aiheuttamaa vahinkoa, mikäli tämä voidaan olosuhteen huomioon ottaen rinnastaa työntekijään. Isännänvastuu ei kuitenkaan tule kysymykseen, mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tekemällä työtehtäväänsä tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Tarjous ja vastaus

Sopimus syntyy tarjous-vastaus-mekanismin avulla. Tarjous sitoo tarjouksen antajaa tietyn ajan. Sitova sopimus osapuolten välille syntyy, kun tarjouksen saaja antaa siihen ehdottoman hyväksyvän vastauksensa.

2

Sopimustyypit

Sopimustyyppeihin voi kuulua esimerkiksi vakiosopimukset, leasing-sopimukset, franchisingsopimus, esisopimus tai aiesopimus.

3

Sopimuksen muoto

Sopimus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. Tiettyjen kirjallisten sopimusten on noudatettava lakiin kirjattuja muotovaatimuksia.

4

Tuotevastuu

Tuotevastuulla tarkoitetaan tuotevahingon aiheuttamaa vahingonkorvausvastuuta. Tuotevastuu liittyy tuotantoprosessiin osallistuvien elinkeinonharjoittajien vahingonkorvausvastuuseen.