Sopimusoikeus, vahingonkorvaus-oikeus

Sopimusoikeus ja vahingonkorvausoikeus ovat merkittävä osa yrityksen toimintaa, joihin liittyy useita yksityiskohtia. Vastaan voi tulla kysymyksiä esimerkiksi sopimuksen muodosta ja tyypistä, tai sopimuksen pätemättömyydestä ja tulkinnasta. Sopimusvapauden periaatteen pohjalta osapuolilla on yleensä vapaat kädet sopimuksen solmimisen ja sisällön suhteen, mutta tietyissä tilanteissa sopimus voi olla pätemätön. Sopimusrikkomus on yksi perusteista, jonka nojalla yritykselle voi syntyä vahingonkorvausvastuu. Työnantajayritys voi myös joutua vahingonkorvausvastuuseen työntekijänsä aiheuttamasta vahingosta.

Ehto sopimuksessa ›

Ehto on sopimuksen sivumääräys. Ehdon mukaan koko sopimuksen syntyminen voi riippua jostakin tulevaisuuden tapahtumasta. Mikäli tämä tapahtuma on epävarma, kutsutaan sivumääräystä ehdoksi. vrt. vakuutusehdot. Ehto  voi olla varsinainen tai epävarsinainen Varsinaiset ehdot on erotettava epävarsinaisista ehdoista, joita ovat: 1.Sopimusehto, joka kuuluu sopimukseen jo lain määräyksen johdosta. 2. Sopimusehto, jonka mukaan sopimuksen oikeusvaikutukset riippuvat nykyisyyteen tai menneisyyteen Lue lisää ›

Sopimuksen synty ›

Sopimuksen synty tarkoittaa sitä hetkeä sopimuksentekoprosessissa, jolloin sopimuksen katsotaan tulleen voimaan. Kysymys on merkityksellinen esim. sen kannalta missä vaiheessa neuvotteluja sopimuksista voi vielä vetäytyä. Sopimuksen syntyminen on usein prosessi ja yhden syntyhetken määritteleminen voi olla perinteistä tarjous-vastaus mekanismia huomattavasti vaikeampi määritellä. Sopimuksen synty eroaa sopimustyypeittäin 1.konsensuaalisopimukset. Sopimus tulee voimaan asianosaisten ollessa yksimielisiä tahdonilmaisujen muodosta riippumatta. Lue lisää ›

Sopimus ›

Sopimus on kahden tai useamman toisiansa edellyttävän oikeustoimen yhdistelmä, yhteensulauma. Sopimuksessa on siis vähintään kaksi osapuolta. Synteperusteena on tavallisesti tarjous ja sen hyväksyvä vastaus. Termi tarkoittaa sopimuksen tekemistä, eli sitä että osapuolet ovat sopimusoikeudellisesti sidottuja. Se voi tarkoittaa myös suhteen sisältöä ja on silloin nimitys joukolle osapuolten välillä vaikuttavia velvoitteita ja vastaavia oikeuksia tai nimitystä jotakin Lue lisää ›

Sotilasvamman korvaaminen kuuluu valtiolle ›

Sotilasvamman korvaaminen kuuluu yleensä valtiolle. Korvausta haetaan valtiokonttorilta. Sotilasvamma voidaan korvata, kun palveluksesta aiheutuu ruumiinvamma tai sairaus asevelvolliselle, puolustuslaitoksen työssä olevalle työvelvolliselle tai muulle puolustuslaitoksen palveluksessa olevalle tai tehtävään otetulle. Korvausta ei suoriteta ruumiinvammasta tai sairaudesta, jonka vahingoittunut tai sairastunut itse on tahallaan aiheuttanut. Palveluksen aiheuttamaksi katsotaan ruumiinvamma, jonka vahingoittunut on saanut ollessaan tehtäviensä suorittamista varten Lue lisää ›

Alaikäisen oikeudet tehdä oikeustoimia ›

Alaikäisen oikeudet oikeustoimiin Alaikäisen oikeudet vaihtelevat oikeustoimikohtaisesti. Mistä kaikesta alaikäinen voi itse päättää? Alle 18 -vuotiaalla ei ole täyttä oikeustoimikelpoisuutta, vaan rajoitetut oikeudet. Voiko alaikäinen tehdä isoja ostoksia? Voiko alaikäinen määrätä omasta sairaanhoidostaan? Voiko alaikäinen tehdä oman vuokrasopimuksen? Voiko alaikäinen muuttaa yksin asumaan ilman vanhempien suostumusta? Voiko alaikäinen päättää omasta koulupaikastaan? Kysymyksiä olisi vaikka kuinka paljon. Suomessa Lue lisää ›

Leasing-sopimus ›

Leasing-sopimus on pitkäkestoista irtaimen esineen (käyttöomaisuus) käyttöoikeutta koskeva vuokrasopimus. Yleisimpiä leasing-kohteita ovat arvokkaat esineet, kuten autot ja koneet. Leasing-suhteessa esineen omistusoikeus ei siirry vuokralaiselle, mutta vuokralainen saa käyttöoikeuden esineeseen huomattavasti halvemmalla kuin jos hän ostaisi sen. Yleensä käyttöoikeuden hankkija ei myöskään tarvitse käyttöomaisuutta pidemmäksi aikaa. Sopimusehdot ja leasingtyypit Leasing-sopimuksessa voidaan sopi, että vuokralainen voi halutessaan lunastaa Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Syy-yhteys ›

Syy-yhteys vahingonkorvausoikeuden keskeisenä periaatteena Syy-yhteysvaatimus on vahingonkorvausoikeuden kulmakivi. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää sekä tuottamuksellisuutta (ellei puhuta ankarasta vastuusta), että teon syy-yhteyttä tapahtuneeseen vahinkoon. Toisin sanoen, syyn täytyy olla välttämätön seurauksen syntymiselle. Vahingonkorvaus ei silti välttämättä seuraa riittävän syy-yhteyden vallitessakaan. Esimerkiksi jos seuraus ei ole toiminnalle luonteenomainen, vahingonkorvausvastuu ei aktualisoidu. Syy-yhteys voi myös ikään kuin katketa, jolloin esimerkiksi Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Isännänvastuu ›

Vahingonkorvauksen isännänvastuu periaate Vahingonkorvauksen isännänvastuuperiaate käsittää lähtökohtaisesti työnantajan vastuuta työntekijän aiheuttamista vahingoista. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 mom. ”Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.” Saman pykälän toisessa momentissa isännänvastuu on laajennettu kattamaan virka- ja muut vastaavat palvelussuhteet. Edelleen 3 mom. laajentaa soveltamisalan kattamaan myös luottamustoimeen valitut ja muuten ”toisen pyynnöstä” Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Korostettu huolellisuusvelvoite ›

Korostettu huolellisuusvelvoite oikeuskäytännössä Vahingonkorvausoikeudessa erinäisissä tilanteissa vallitsee korostettu huolellisuusvelvoite. Kun toimijalle on asetettu korostettu huolellisuusvelvoite vaaditaan vastuun vapautumiselle jo varsin vahvoja perusteita. Tällaiset tilanteet koskevat erityisesti julkisten alueiden ja tilojen ylläpitoa sekä erikoistuneiden ammattilaisten toimintaa. Seuraavissa tapauksissa Korkein oikeus on ottanut kantaa korostettuun huolellisuusvelvoitteeseen: KKO 1995:69: Kaupungin vastuuta suojatiellä tapahtuneesta liukastumisesta ei estänyt se, että Lue lisää ›

Lojaliteettiperiaate sopimusoikeudessa ›

Sopimusosapuolia koskee sopimussuhteessa ns. lojaliteettivelvollisuus, jonka perusteella sopimusosapuolen on otettava huomioon myös toisen osapuolen edut ja oikeudet. Lojaliteettivelvollisuuden tärkeys korostuu varsinkin pitkäaikaisissa kestosopimuksissa, joissa sopimussuhteen toimiminen edellyttää sopimusosapuolilta jatkuvaa huolehtimista myös toisen osapuolen eduista. Lojaliteettia käytetään usein lisäksi sopimuksen tulkintaperusteena. Tällaisissa tilanteissa sopimusta on tulkittava sopimusosapuolten yhteisen edun mukaisesti. Vaikka lojaliteettiperiaatteen olemassaoloa ei yleensä kiistetä, Lue lisää ›

Isännänvastuu

Lain perusteella työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä aiheuttaa työssään laiminlyönnin tai virheen seurauksena. Isännänvastuu voi myös laajentua koskemaan itsenäisen yrittäjän aiheuttamaa vahinkoa, mikäli tämä voidaan olosuhteen huomioon ottaen rinnastaa työntekijään. Isännänvastuu ei kuitenkaan tule kysymykseen, mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tekemällä työtehtäväänsä tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Tarjous ja vastaus

Sopimus syntyy tarjous-vastaus-mekanismin avulla. Tarjous sitoo tarjouksen antajaa tietyn ajan. Sitova sopimus osapuolten välille syntyy sen sijaan vasta silloin, kun tarjouksen saaja antaa siihen ehdottoman hyväksyvän vastauksensa.

2.

Sopimustyypit

Sopimustyyppejä on erilaisia. Näihin voi kuulua esimerkiksi vakiosopimukset, leasing-sopimukset, franchisingsopimus, esisopimus tai aiesopimus.

3.

Sopimuksen muoto

Sopimus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. Tiettyjen kirjallisten sopimusten on noudatettava muotovaatimuksia.

4.

Tuotevastuu

Tuotevastuulla tarkoitetaan tuotevahingon aiheuttamaa vahingonkorvausvastuuta. Tuotevastuu liittyy yleensä tuotantoprosessiin osallistuvien elinkeinonharjoittajien vahingonkorvausvastuuseen heidän valmistamiensa, jakamiensa tai edustamiensa tuotteiden aiheuttamista vahingoista.