Vahingonkorvaus

Alaikäisen vastuu aiheuttamastaan vahingosta ›

Suomessa ei ole erikseen asetettu ikärajaa vahingonkorvausvastuun syntymiselle. Tästä johtuen jopa 9-vuotias henkilö voi joutua vahingonkorvausvastuuseen sellaisesta toiminnasta, joka aiheuttaa muille vahinkoa. Vahingonkorvausvastuu ei kuitenkaan tarkoita samaa asiaa kuin rikosoikeudelliseen vastuu, koska vastuu alkaa vasta kunnes henkilö on täyttänyt 15 vuotta, jolloin hänet voidaan tuomita rikoksesta rangaistukseen. Sen sijaan henkilön ollessa alle 15-vuotias hän on ainoastaan Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Kotityön rinnastus elatuksen menetykseen rikoksen johdosta ›

Mikäli henkilö, jonka elatuksen varassa on esimerkiksi lapsia tai puoliso, saa surmansa vahinkotapahtuman johdosta, on heillä oikeus saada korvausta elatuksen menetyksestä. Surmansa saaneen henkilön tekemä kotityö voidaan erityisestä syystä rinnastaa elatuksen menetykseen ja ottaa huomioon vahingonkorvausta määrättäessä. Tässä yhteydessä kotityöllä tarkoitetaan kaikenlaisia kotitalouden hyväksi tehtyjä toimia, kuten lastenhoitoa, siivousta ja muuta kodin yleistä huolenpitoa. Elatuksen Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Läheisen henkilön oikeus korvaukseen rikoksesta ›

Vahingonkorvausoikeuden mukaan, ensisijaisesti vain vahingon välittömällä uhrilla on oikeus saada korvauksia aiheutuneen vahingon johdosta. Siitä, mitkä vahingot ovat säädetty korvattaviksi ja kenellä lopulta on oikeus korvaukseen, säädetään vahingonkorvauslaissa. Tietyissä tapauksissa myös vahingonkärsijän lisäksi hänelle läheiset henkilöt voivat saada vahingonkorvausta. Vanhemman, puolison ja lapsen oikeus korvaukseen Edellä mainitun johdosta, myös henkilövahingon kärsineen puolisolla, vanhemmilla ja lapsilla Lue lisää ›

Ankara vastuu ei edellytä huolimattomuutta ›

Kenellä on ankara vastuu? Vahingonaiheuttajalla on ankara vastuu. Tällöin ei edellytetä huolimattomuutta tai tahallisuutta vahingon aiheuttamisesta, sillä ankara vastuu on erityistilanne ja lainsäädännön nojalla kohdistettu tiettyihin toimijoihin. Edellämainitun nojalla, ankaran vastuun perusteella vahingonaiheuttajalle syntyy vastuu, vaikka hänen toimintansa on moitteetonta. Esimerkkinä, irtaimen kaupassa ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, joka johtuu kaupantekohetkellä olemassa olleesta oikeudellisesta virheestä, Lue lisää ›

Sotilasvamman korvaaminen kuuluu valtiolle ›

Sotilasvamman korvaaminen kuuluu yleensä valtiolle. Korvausta haetaan valtiokonttorilta. Sotilasvamma voidaan korvata, kun palveluksesta aiheutuu ruumiinvamma tai sairaus asevelvolliselle, puolustuslaitoksen työssä olevalle työvelvolliselle tai muulle puolustuslaitoksen palveluksessa olevalle tai tehtävään otetulle. Korvausta ei suoriteta ruumiinvammasta tai sairaudesta, jonka vahingoittunut tai sairastunut itse on tahallaan aiheuttanut. Palveluksen aiheuttamaksi katsotaan ruumiinvamma, jonka vahingoittunut on saanut ollessaan tehtäviensä suorittamista varten Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Syy-yhteys ›

Syy-yhteys vahingonkorvausoikeuden keskeisenä periaatteena Syy-yhteysvaatimus on vahingonkorvausoikeuden kulmakivi. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää sekä tuottamuksellisuutta (ellei puhuta ankarasta vastuusta), että teon syy-yhteyttä tapahtuneeseen vahinkoon. Toisin sanoen, syyn täytyy olla välttämätön seurauksen syntymiselle. Vahingonkorvaus ei silti välttämättä seuraa riittävän syy-yhteyden vallitessakaan. Esimerkiksi jos seuraus ei ole toiminnalle luonteenomainen, vahingonkorvausvastuu ei aktualisoidu. Syy-yhteys voi myös ikään kuin katketa, jolloin esimerkiksi Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Isännänvastuu ›

Vahingonkorvauksen isännänvastuu periaate Vahingonkorvauksen isännänvastuuperiaate käsittää lähtökohtaisesti työnantajan vastuuta työntekijän aiheuttamista vahingoista. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 mom. ”Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.” Saman pykälän toisessa momentissa isännänvastuu on laajennettu kattamaan virka- ja muut vastaavat palvelussuhteet. Edelleen 3 mom. laajentaa soveltamisalan kattamaan myös luottamustoimeen valitut ja muuten ”toisen pyynnöstä” Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Korostettu huolellisuusvelvoite ›

Korostettu huolellisuusvelvoite oikeuskäytännössä Vahingonkorvausoikeudessa erinäisissä tilanteissa vallitsee korostettu huolellisuusvelvoite. Kun toimijalle on asetettu korostettu huolellisuusvelvoite vaaditaan vastuun vapautumiselle jo varsin vahvoja perusteita. Tällaiset tilanteet koskevat erityisesti julkisten alueiden ja tilojen ylläpitoa sekä erikoistuneiden ammattilaisten toimintaa. Seuraavissa tapauksissa Korkein oikeus on ottanut kantaa korostettuun huolellisuusvelvoitteeseen: KKO 1995:69: Kaupungin vastuuta suojatiellä tapahtuneesta liukastumisesta ei estänyt se, että Lue lisää ›

Virkamies ja virasto: Vahingonkorvaus virkamiehen tai viraston virheestä ›

Kuka korvaa julkista valtaa käytettäessä aiheutetun vahingon? Virkamiehen ja viraston virheen tai laiminlyönnin seurauksena jollekin sivulliselle saattaa syntyä vahinkoa. Yleinen vahingonkorvauslaki sääntelee tällaisia tilanteita. Lain mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Samanlainen korvausvelvollisuus on säädetty myös muille yhteisöille, jotka hoitavat lain tai asetuksen perusteella julkista tehtävää. Julkisyhteisö Lue lisää ›

Vahinko: Esinevahinko, henkilövahinko ja taloudellinen vahinko ›

Esinevahinko, henkilövahinko ja taloudellinen vahinko? Vahingonkorvaus kaikista? Vahingonkorvauslain mukainen vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Henkilö- ja esinevahinkoon liittymätön taloudellinen vahinko voi tulla korvattavaksi, jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla. Korvausta taloudellisesta menetyksestä voi saada myös julkista valtaa käytettäessä aiheutetusta vahingosta ja muussakin tapauksessa, jos siihen on erittäin painavia syitä. Ruumiinvamman tai muun henkilövahingon Lue lisää ›