Vahingonkorvaus

Ankara vastuu ei edellytä huolimattomuutta ›

Kenellä on ankara vastuu? Vahingonaiheuttajalla on ankara vastuu. Tällöin ei edellytetä huolimattomuutta tai tahallisuutta vahingon aiheuttamisesta, sillä ankara vastuu on erityistilanne ja lainsäädännön nojalla kohdistettu tiettyihin toimijoihin. Edellämainitun nojalla, ankaran vastuun perusteella vahingonaiheuttajalle syntyy vastuu, vaikka hänen toimintansa on moitteetonta. Esimerkkinä, irtaimen kaupassa ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, joka johtuu kaupantekohetkellä olemassa olleesta oikeudellisesta virheestä, Lue lisää ›

Sotilasvamman korvaaminen kuuluu valtiolle ›

Sotilasvamman korvaaminen kuuluu yleensä valtiolle. Korvausta haetaan valtiokonttorilta. Sotilasvamma voidaan korvata, kun palveluksesta aiheutuu ruumiinvamma tai sairaus asevelvolliselle, puolustuslaitoksen työssä olevalle työvelvolliselle tai muulle puolustuslaitoksen palveluksessa olevalle tai tehtävään otetulle. Korvausta ei suoriteta ruumiinvammasta tai sairaudesta, jonka vahingoittunut tai sairastunut itse on tahallaan aiheuttanut. Palveluksen aiheuttamaksi katsotaan ruumiinvamma, jonka vahingoittunut on saanut ollessaan tehtäviensä suorittamista varten Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Syy-yhteys ›

Syy-yhteys vahingonkorvausoikeuden keskeisenä periaatteena Syy-yhteysvaatimus on vahingonkorvausoikeuden kulmakivi. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää sekä tuottamuksellisuutta (ellei puhuta ankarasta vastuusta), että teon syy-yhteyttä tapahtuneeseen vahinkoon. Toisin sanoen, syyn täytyy olla välttämätön seurauksen syntymiselle. Vahingonkorvaus ei silti välttämättä seuraa riittävän syy-yhteyden vallitessakaan. Esimerkiksi jos seuraus ei ole toiminnalle luonteenomainen, vahingonkorvausvastuu ei aktualisoidu. Syy-yhteys voi myös ikään kuin katketa, jolloin esimerkiksi Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Isännänvastuu ›

Vahingonkorvauksen isännänvastuu periaate Vahingonkorvauksen isännänvastuuperiaate käsittää lähtökohtaisesti työnantajan vastuuta työntekijän aiheuttamista vahingoista. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 mom. ”Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.” Saman pykälän toisessa momentissa isännänvastuu on laajennettu kattamaan virka- ja muut vastaavat palvelussuhteet. Edelleen 3 mom. laajentaa soveltamisalan kattamaan myös luottamustoimeen valitut ja muuten ”toisen pyynnöstä” Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Korostettu huolellisuusvelvoite ›

Korostettu huolellisuusvelvoite oikeuskäytännössä Vahingonkorvausoikeudessa erinäisissä tilanteissa vallitsee korostettu huolellisuusvelvoite. Kun toimijalle on asetettu korostettu huolellisuusvelvoite vaaditaan vastuun vapautumiselle jo varsin vahvoja perusteita. Tällaiset tilanteet koskevat erityisesti julkisten alueiden ja tilojen ylläpitoa sekä erikoistuneiden ammattilaisten toimintaa. Seuraavissa tapauksissa Korkein oikeus on ottanut kantaa korostettuun huolellisuusvelvoitteeseen: KKO 1995:69: Kaupungin vastuuta suojatiellä tapahtuneesta liukastumisesta ei estänyt se, että Lue lisää ›

Virkamies ja virasto: Vahingonkorvaus virkamiehen tai viraston virheestä ›

Kuka korvaa julkista valtaa käytettäessä aiheutetun vahingon? Virkamiehen ja viraston virheen tai laiminlyönnin seurauksena jollekin sivulliselle saattaa syntyä vahinkoa. Yleinen vahingonkorvauslaki sääntelee tällaisia tilanteita. Lain mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Samanlainen korvausvelvollisuus on säädetty myös muille yhteisöille, jotka hoitavat lain tai asetuksen perusteella julkista tehtävää. Julkisyhteisö Lue lisää ›

Vahinko: Esinevahinko, henkilövahinko ja taloudellinen vahinko ›

Esinevahinko, henkilövahinko ja taloudellinen vahinko? Vahingonkorvaus kaikista? Vahingonkorvauslain mukainen vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Henkilö- ja esinevahinkoon liittymätön taloudellinen vahinko voi tulla korvattavaksi, jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla. Korvausta taloudellisesta menetyksestä voi saada myös julkista valtaa käytettäessä aiheutetusta vahingosta ja muussakin tapauksessa, jos siihen on erittäin painavia syitä. Ruumiinvamman tai muun henkilövahingon Lue lisää ›

Vahingonkorvausoikeus: Täyden korvauksen periaate ja vahingonkorvauksen sovittelu ›

Mitä periaatteita vahingonkorvausta määrättäessä sovelletaan? Voidaanko korvausta sovitella? Vahingonkorvausoikeuden lähtökohta on täyden korvauksen periaate. Vahinkoa kärsineelle on korvattava koko vahinko. Hänet on toisin sanoen saatettava siihen asemaan, jossa hän olisi, jos vahinkotapahtumaa ei olisi sattunut. Vahingoilla ei myöskään ole lupa rikastua; rikastumiskielto asettaa rajan täyden korvauksen periaatteelle. Vahingonkorvauksen sovittelu on täyden korvauksen periaatteen vastapaino. Täysi Lue lisää ›

Vahingonkorvauslaki: Milloin se soveltuu? ›

Soveltuuko vahingonkorvauslaki? Vahingon korvaamiseen sopimussuhteen ulkopuolella sovelletaan Suomessa vahingonkorvauslakia. Se on vahingonkorvausoikeudellinen yleislaki, jota sovelletaan, ellei muualla laissa ole toisin säädetty. Vahingonkorvauslain säännökset muodostavat ilman sopimusta tapahtuneiden vahinkojen perusteella suoritettavia korvauksia koskevan perusnormiston. Varsinkin henkilövahinkojen osalta yleistä vahingonkorvauslainsäädäntöä on viime aikoina muutettu vahingonkärsijälle edulliseen suuntaan.

Vahingonkorvaus: Surmatun läheisen henkinen kärsimys ›

Onko lähiomaisesi tapettu? Korvataanko henkinen kärsimys? Vahingonkorvauslain mukaista korvausta henkisestä kärsimyksestä voi saada surmansa saaneelle erityisen läheinen henkilö. Toinen yleinen edellytys korvauksen saamiselle on kuoleman aiheutuminen tahallisella tai törkeän tuottamuksellisella teolla. Rikosnimikkeellä sinänsä ei ole merkitystä vaan merkitystä annetaan sille, onko itse kuoleman aiheuttanutta tekoa pidettävä törkeän huolimattomana tai tahallisena. Korvaukseen oikeutettuja lähiomaisia ovat ainakin Lue lisää ›