Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuu on laissa määritelty. Julkisyhteisö on luonnollisten tai oikeushenkilöiden muodostama yhteisö, joka on perustettu lainsäädäntötoimin. Toiminnasta säädetään yleensä lailla ja asetuksilla. Oikeudellisella vastuulla voidaan tarkoittaa vastuuta virheistä ja vääristä… Lue lisää »
Kuolemantapausten sattuessa, kuolinpesän osakkaat saattavat miettiä miten heidän toimensa vaikuttavat suhteessa muihin osakkaisiin tai henkilöihin, jotka ovat oikeutettuja perintöön. Voivatko he itse osakkaina joutua vahingonkorvausvastuuseen? Perintökaaressa todetaan, että kuolinpesän osakas… Lue lisää »
Konkurssipesään voidaan määrätä tuomioistuimen päätöksellä yksi tai useampi pesänhoitaja. Varsinkin laajoihin ja yleisesti ottaen hankalempiin konkurssipesiin on mahdollista määrätä useampia pesänhoitajia selvittämään konkurssipesää. Mikäli pesänhoitajia on useampia, he voivat keskenään… Lue lisää »
Suomessa ei ole erikseen asetettu ikärajaa vahingonkorvausvastuun syntymiselle. Tästä johtuen jopa 9-vuotias henkilö voi joutua vahingonkorvausvastuuseen sellaisesta toiminnasta, joka aiheuttaa muille vahinkoa. Vahingonkorvausvastuu ei kuitenkaan tarkoita samaa asiaa kuin rikosoikeudelliseen vastuu,… Lue lisää »
Joskus voi käy niin, että alaikäinen aiheuttaa ajattelemattomuuttaan vahinkoa. Tällöin on mietittävä korvausvastuuta ja sen syntymistä. Yleensä alle kahdeksantoista -vuotias korvaa vahingosta vain sen määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa,… Lue lisää »
Mikäli henkilö, jonka elatuksen varassa on esimerkiksi lapsia tai puoliso, saa surmansa vahinkotapahtuman johdosta, on heillä oikeus saada korvausta elatuksen menetyksestä. Surmansa saaneen henkilön tekemä kotityö voidaan erityisestä syystä rinnastaa… Lue lisää »
Usein pohditaan sitä, joutuuko vahingonaiheuttaja vastuuseen teoistaan? Vahingonaiheuttajaa pidetään yleisesti korvausvastuullisena. Vahingonkorvauslain mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tällainen tahallaan tai huolimattomuuttaan aiheutettu… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun säännökset vahingonkorvauksesta ovat yhtiökokouksen päätöksen moitteen lisäksi ovat osakkeenomistajan tärkein oikeussuojakeino. Vahingonkorvausvastuuseen asunto-osakeyhtiölain mukaan voivat joutua itse yhtiö, asunto-osakeyhtiön johto, kuten hallitus tai isännöitsijä, yksittäinen osakkeenomistaja tai yhtiökokouksen puheenjohtaja, tilintarkastaja… Lue lisää »
Vastuuvapauden myöntämisestä päätetään yhtiökokouksessa. Vastuuvapaus taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle tarkoittaa sitä, että yhtiö luopuu oikeudestaan vaatia vahingonkorvausta tilikauden aikaisesta toiminnasta ja laiminlyönneistä aiheutuneista vahingoista. Mikäli yhtiökokous päättää, että hallitukselle ja/tai isännöitsijälle ei myönnetä… Lue lisää »
Yhtiön on ilmoitettava osakkeenomistajalle ja osakehuoneiston käyttöoikeuden haltijalle riittävän ajoissa sellaisista kunnossapitotöistä, jotka vaikuttavat huoneiston käyttämiseen. Ilmoitus toimitetaan osakkeenomistajan yhtiölle ilmoittamaan osoitteeseen ja huoneistoon. Yhtiöllä on kuitenkin oikeus suorittaa välittömästi… Lue lisää »