Työoikeus

Työoikeuteen liittyvän sääntelyn pohjalta työnantajalle syntyy useita velvollisuuksia, jotka voivat liittyä muun muassa lisätyön tarjoamiseen, työntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun, vuosilomaan tai irtisanomiseen. Erityisesti työntekijän irtisanomistilanteessa voi syntyä erimielisyyksiä osapuolien välille, joihin työntekijä voi saada tukea esimerkiksi ammattiliitolta. Jotta riitatilanne saataisiin mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti ratkaistua, kannattaa juristiin ottaa yhteyttä jo hyvissä ajoin.

Alaisen aiheuttama rikos tulee ilmoittaa viranomaisille ›

Ilmoittamatta jättäminen on rikos Joskus rikoksia syntyy myös työpaikalla. Sotilaallinen tai muu esimies, joka joka jättää ryhtymättä tarpeellisiin ja häneltä kohtuudella vaadittaviin toimiin saattaakseen viranomaisten tutkittavaksi tosiasiallisesti hänen määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan alaisen tekemäksi epäillyn rikoksen, tuomitaan sakkoon tai vankeuteen, jonka pituus vaihtelee neljästätoista päivästä kahteen vuoteen. Ketä tuomitaan? Jotta esimiestä voidaan tuomita edellytetään, että esimies Lue lisää ›

Vuosiloma: työssäolon veroinen työaika ›

Mikä on työssäolon veroinen työaika? Työntekijä ei aina ole töissä mutta lain mukaan muu aika voidaan lasketa työssäolon veroisena aikana. Vuosilomalain 7 §:n mukaan työssäolon veroisena aikana pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkan työntekijälle. Työssäolon veroista aikaa ovat myös työaikajärjestelmän mukaiset tasoittumisvapaat siltä osin kuin niiden määrä ylittää neljä päivää. Lue lisää ›

Vuosiloman pituus ›

Vuosiloman laskeminen Vuosiloman laskemiseen sovelletaan tarkkoja määräyksiä. Vuosilomalain säännöksiä sovelletaan työntekijöihin, virkamiehiin ja viranhaltijoihin. Vuosilomaa koskevat määräykset ovat vuosilomalaissa, mutta sen lisäksi työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä vuosilomaan liittyen.  Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin Lue lisää ›

Työsopimukseen sovellettava laki ›

Yleinen periaate on, että sopimukseen sovelletaan sen valtion lakia, josta osapuolet ovat sopineet. Sopimusehdon, jossa sopimukseen sovellettavasta laista sovitaan, on oltava nimenomainen tai sovellettavan lain on käytävä riittävästi ilmi sopimusehdoista tai olosuhteista. Kyseisen sopimusehdon eli lakiviittauksen voivat osapuolet määrätä koskemaan koko sopimusta tai vain osaa siitä. Lakiviittauksella ei kuitenkaan voida syrjäyttää ilman lakiviittausta sovellettavan lain Lue lisää ›

Kohtuullisuusperiaate työsopimuksissa ›

Kohtuullisuusperiaate Työsopimuksen ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta, jos ehdon soveltaminen olisi hyvän tavan vastaista tai muutoin kohtuutonta. Kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelusta ja niiden huomiotta jättämisestä säädetään oikeustoimilaissa. Sopimusehto on voinut olla kohtuuton jo sopimuksen tekemisestä lähtien tai se on voinut tulla kohtuuttomaksi olosuhteiden muutosten vuoksi. Kohtuuttomuutta arvioidessa huomioidaan sopimusosapuolten asema oikeustoimen aikaan, Lue lisää ›

Työsuhteen päättämissopimus ›

Työsuhteen päättämissopimuksella työnantaja ja työntekijä sopivat työsuhteen päättymisestä. Työsuhteen päättämissopimus on vapaaehtoinen ja se on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsuhteen päättämissopimuksen tekemiselle voi olla monia syitä. Työsuhteen päättämissopimuksen tekeminen voi olla esimerkiksi vaihtoehto taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä irtisanomiselle. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia työsuhteen päättämissopimuksesta vaihtoehtona työsopimuksen irtisanomiselle työntekijästä johtuvasta syystä. Kun sopiminen tapahtuu yhteisymmärryksessä Lue lisää ›

Kilpailukieltosopimus ›

Mikä on työsopimuksessa oleva kilpailukieltosopimus? Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Kilpailukieltosopimus tulee tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana. Vastaava sopimus voidaan tehdä myös työsuhteen päättymisen jälkeen, mutta tällöin Lue lisää ›

Rekrytointikieltoehto työsopimuksissa ›

Milloin rekrytointikieltoehto voidaan käyttää työsopimuksissa? Rekrytointikieltosopimus voidaan solmia yrityksen työntekijöiden sekä kilpailevien yritysten kanssa. Tässä artikkelissa käsitellään rekrytointikieltoehto työsopimuksessa, eli yrityksen sopiessa ehdosta työntekijöidensä kanssa. Työsuhteissa, joissa työntekijällä on laajalle ulottuvat oikeudet, paljon vastuuta sekä pääsy työnantajan kannalta suojattaviin tietoihin ja tiedostoihin, kirjataan usein jo työsopimukseen erityislausekkeita. Vaikka työsopimus päättyisi, osa sopimusehdoista voi pysyä voimassa Lue lisää ›

Työnantajan lisätyön tarjoamisvelvoite ja oppisopimuksen asema (KKO 2017:4) ›

Oppisopimus rinnastetaan työsopimukseen Tapauksessa on muun muassa kyse oppisopimuksen asemasta liittyen työnantajan lisätyön tarjoamisvelvollisuuteen. Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n perusteella, jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä, hän on lähtökohtaisesti tarjottava palveluksessaan oleville osa-aikatyöntekijöille lisätyötä ennen uuden työntekijän palkkaamista. Ennakkoratkaisussa korkein oikeus katsoi viitaten Hallituksen esitykseen (HE 157/2000 vp s.71), että ”[s]äännöksen tavoitteiden sekä oppisopimuksen oikeudellisen ja Lue lisää ›

Lomauttaminen valtion virasta ›

Lomauttaminen on palkanmaksun ja virantoimituksen keskeyttämistä määräajaksi. Se on mahdollista jos on olemassa perusteet irtisanoa virkamies kollektiiviperusteella. Kollektiiviperusteisen irtisanomisen edellytyksistä on oma artikkelinsa (linkki alla). Lomautuksessa palkanmaksu ja virantoimitus keskytyvät virkasuhteen muutoin pysyessä voimassa. Virkamies voidaan lomauttaa 14 vrk:n ilmoitusaikaa noudattaen. Lomautus voidaan tehdä enintään 90 päivän ajaksi, jos virkamiehen tehtävät tai viraston mahdollisuudet tarjota Lue lisää ›

Työsopimuksen irtisanominen

Työsopimus päättyy yleensä irtisanomisen kautta, joko työnantajan tai -tekijän aloitteesta. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, tulee tiettyjä irtisanomisaikoja noudattaa. Osapuolet voivat keskenään sopia irtisanomisajasta, tai se voi perustua työehtosopimukseen. Muussa tapauksessa irtisanomisaika määräytyy lain mukaan, jolloin huomioon tulee ottaa työsuhteen kesto. Työsopimus voi päättyä myös sopimuksella, työsuhteen purkamisella tai raukeamisella.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua työoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Työnantajan yleisvelvoite

Työnantajan yleisvelvoitteesta on säädetty työsopimuslaissa. Yleisvelvoitteen mukaisesti työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita.

2.

Kilpailukieltosopimus

Kilpailukieltosopimus on tehtävä työsuhteen alkaessa tai sen aikana, jotta se olisi pätevä. Kilpailukieltosopimuksella on mahdollista rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa edellisen työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa.

3.

Toimitusjohtajasopimus

Johtajasopimus tehdään toimitusjohtajan kanssa. Tällaisessa asemassa olevaan henkilöön ei pääsääntöisesti sovelleta työsopimuslakia eikä työaika- tai vuosilomalakia.

4.

Yhteistoimintamenettely

YT-neuvottelu eli yhteistoimintamenettely on työnantajan ja henkilöstön välinen neuvottelu. Neuvotteluiden aiheena ovat yleensä muutokset työvoiman vähentämisestä ja työoloista.