Työoikeus

Työoikeuteen liittyvän sääntelyn pohjalta työnantajalle syntyy useita velvollisuuksia, jotka voivat liittyä muun muassa lisätyön tarjoamiseen, työntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun, vuosilomaan tai irtisanomiseen. Erityisesti työntekijän irtisanomistilanteessa voi syntyä erimielisyyksiä osapuolien välille, joihin työntekijä voi saada tukea esimerkiksi ammattiliitolta. Jotta riitatilanne saataisiin mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti ratkaistua, kannattaa juristiin ottaa yhteyttä jo hyvissä ajoin.

Virkakäsky ja sotilaskäsky hallinnossa ›

Virkakäsky tai sotilaskäsky jäävät hallintolain soveltamisalan ulkopuolelle. Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Virkamiehen on myös noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä eli niin sanottuja virkakäskyjä. Virkakäskyäkään ei kuitenkaan tarvitse noudattaa, mikäli se on ilmeisen lainvastainen. Ilmeisyyden vaatimus on huomattavan korkea. Hallinnon sisäiset virka- ja sotilaskäskyt on jätetty hallintolain soveltamisalan ulkopuolelle. Virkakäskyn antajaa ei Lue lisää ›

Esittelijän virkavastuu — virkamies tai viranhaltija ›

Esittelijän virkavastuu on sekä virkaan nimitetyllä virkamiehellä tai virkasuhteessa olevat viranhaltijalla. Yhteistä virkamiehille ja viranhaltijoille on, että molemmat hoitavat virkaansa virkavastuulla. Nimestään huolimatta eroa ei ole sukupuolella, vaan virkamies voi olla mies tai nainen aivan kuten viranhaltijakin. Virkavastuu tarkoittaa, että virkaan liittyvät lait ja asetukset on tunnettava ja kaikessa virkatoiminnassa niitä tarkoin noudatettava. Virkavelvollisuuksien noudattamisen Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Isännänvastuu ›

Vahingonkorvauksen isännänvastuuperiaate käsittää lähtökohtaisesti työnantajan vastuuta työntekijän aiheuttamista vahingoista. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 mom. ”Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.” Saman pykälän toisessa momentissa isännänvastuu on laajennettu kattamaan virka- ja muut vastaavat palvelussuhteet. Edelleen 3 mom. laajentaa soveltamisalan kattamaan myös luottamustoimeen valitut ja muuten ”toisen pyynnöstä” työsuhteeseen verrattavissa olosuhteissa Lue lisää ›

Virkamies: Virkamiehen kansallisuus ›

Valtion virkamieslain nojalla tiettyihin virkoihin voidaan nimittää ainoastaan Suomen kansalainen. Nämä virat ovat: ”1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin virka sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen osastopäällikkönä virka; 2) ministeriön valtiosihteerin virka, valtiosihteerin kansliapäällikkönä ja kansliapäällikön virka, ministeriön osastopäällikön virka ja sitä vastaava tai ylempi virka, ministeriön apulaisosastopäällikön ja toimistopäällikön virka, muu yksikön päällikön virka sekä ministerin erityisavustajan Lue lisää ›

Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus ›

Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus menee tuloverolain mukaisesti. Kyse ei ole verovapaasta vahingonkorvauksesta. Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus Jotta työntekijä voidaan irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, työn täytyy olla vähentynyt pysyvästi. Tämän vuoksi on työnantajalle on säädetty takaisinottovelvollisuus. Työtä on tarjottava, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu Lue lisää ›

Työnantajan velvollisuudet: Lisätyön tarjoamisvelvollisuus ›

Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille. Työnantajalla on myös velvollisuus antaa kyseisiin töihin työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestettävissä olevaa koulutusta, jos työn vastaanottaminen sitä edellyttää. Työnantajalla on lisätyön tarjoamisvelvollisuus siitä riippumatta, ovatko työntekijät ilmoittaneet ennalta halukkuutensa lisätyöhön. Lisätyötä on tarjottava kaikille niille osa-aikatyöntekijöille, jotka Lue lisää ›

Palkan yksipuolinen alentaminen ›

Yrityksellä ei ole oikeutta muuttaa yksittäisen työntekijän palkkausta koskevaa ehtoa, ellei sellaisesta ole sovittu tai muutos perustu työehtosopimukseen taikka irtisanomisperusteeseen. Eri alojen työehtosopimuksiin sisältyy usein määräyksiä oikeudesta muuttaa tai velvollisuudesta työtehtävien vaihtuessa olla muuttamatta työntekijän palkkaa koskevaa ehtoa. Palkan yksipuolisen alentamisen lähtökohtana on siis sovellettavan työehtosopimuksen määräykset. Työntekijä ei voi luopua näiden määräysten pakottavasti säänneltyihin Lue lisää ›

Työsopimuksen pätemättömyys ja kohtuuttomuus ›

Lähtökohtaisesti työsopimus on sitova ja sen ehtoja on noudatettava. Olosuhteiden olennainen muutos tai kohtuuttomuus voi kuitenkin johtaa sopimusehtojen noudattamisesta vapautumiseen. Näiden lisäksi työoikeuden lainsäädäntö voi olla esteenä työsopimusehdon sitovuuteen. Tällöin työsopimus voi olla esimerkiksi työehtosopimuksen vastainen tai työsopimuslain turvaamia vähimmäisehtoja heikompi. Työsopimuksen pätemättömyys voi tulla kyseeseen tilanteissa, joissa työsopimuksen syntyä rasittaa jokin pätemättömyysperuste, kuten sopimuksentekokelpoisuuden Lue lisää ›

Työsuhde: Työntekijän syrjintä raskauden ja vanhemmuuden takia ›

Lain mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan tai työsuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan. Raskauteen tai äitiyteen perustuva syrjintä on välitöntä sukupuoleen perustuvaa syrjintää, jonka toteaminen ei edes edellytä vertailua toista sukupuolta oleviin. Syrjintää Lue lisää ›

Palkka: Palkkaturva ›

Laissa säännellään työntekijän palkkasaatavan turvaamisesta niissä tilanteissa, joissa työnantaja on maksukyvytön. Lakisääteinen palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen valtion varoista työnantajan konkurssin ja muun maksukyvyttömyystilanteen varalta. Kun työnantaja on maksukyvytön, työntekijä voi myös päättää työsuhteensa. PALKKATurvan edellytykset ja hakeminen Oikeus palkkaturvaan edellyttää siis ensinnäkin työnantajan maksukyvyttömyyttä. Työnantajaa on pidettävä maksukyvyttömänä, jos työnantaja on asetettu Lue lisää ›

Työsopimuksen irtisanominen

Työsopimus päättyy yleensä irtisanomisen kautta, joko työnantajan tai -tekijän aloitteesta. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, tulee tiettyjä irtisanomisaikoja noudattaa. Osapuolet voivat keskenään sopia irtisanomisajasta, tai se voi perustua työehtosopimukseen. Muussa tapauksessa irtisanomisaika määräytyy lain mukaan, jolloin huomioon tulee ottaa työsuhteen kesto. Työsopimus voi päättyä myös sopimuksella, työsuhteen purkamisella tai raukeamisella.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua työoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Yleisvelvoite

Työnantajan yleisvelvoitteesta on säädetty työsopimuslaissa. Yleisvelvoitteen mukaisesti työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita.

2

Kilpailukieltosopimus

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa edellisen työnantajan kanssa.

3

TJ-sopimus

Toimitusjohtajasopimus tehdään toimitusjohtajan kanssa. Tällaisessa asemassa olevaan henkilöön ei pääsääntöisesti sovelleta työsopimuslakia eikä työaika- tai vuosilomalakia.

4

YT-neuvottelu

Yhteistoimintamenettely eli YT-neuvottelu toteutuu työnantajan ja henkilöstön välillä. Neuvotteluiden aiheena ovat yleensä muutokset työvoiman vähentämisestä ja työoloista.