Tuoreessa ratkaisussaan KKO 2026:12 korkein oikeus on ottanut kantaa työnantajan oikeuteen muuttaa palkallinen ruokatauko palkattomaksi. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa VR:n työntekijöiden 35 minuutin palkallinen ruokatauko oli muutettu työnantajan työnjohto-oikeuden nojalla palkattomaksi.… Lue lisää »
Työntekijän vahingonkorvausvastuu on rajatumpaa kuin vahingonkorvausvastuu normaalisti. Työntekijän vahingonkorvausvastuuta on rajoitettu, koska työntekijä tekee työtä työnantajan hyväksi ja työnantajalla on katsottu olevan paremmat mahdollisuudet ennaltaehkäistä vahingon syntymistä sekä rajoittaa vahingon… Lue lisää »
Työsopimusten tulisi lähtökohtaisesti olla toistaiseksi voimassaolevia eli jatkuvia, jollei työnantajalla ole perusteltua syytä tehdä määräaikaista työsopimusta. Hyväksyttäviä syitä määräaikaisille työsopimuksille ovat esimerkiksi työn kausiluontoisuus tai vakituisen työntekijän sijaistaminen. Tässä on… Lue lisää »
Etätyö tarkoittaa työntekoa muualla kuin varsinaisella työpaikalla. Tyypillisesti etätöitä tehdään henkilön kotoa, ja etätyöskentely on viimevuosina lisääntynyt merkittävästi. Etätyöstä ei ole omaa lainsäädäntöään, vaan siihen sovelletaan tavallisia työoikeudellisia lakeja, kuten… Lue lisää »
Urheiluseura ja yksittäinen urheilija solmivat tavallisesti sopimuksen, jossa määritellään osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sopimussuhteen ajaksi. Yleensä sopimuksen tekemistä edeltävät sopimusneuvottelut, joissa neuvotellaan sopimusehdoista (kuten palkasta ja sopimuksen kestosta). On… Lue lisää »
Ammattitaudilla tarkoitetaan sellaista sairautta, jonka todennäköinen pääasiallinen aiheuttaja on jokin työhön kuuluva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Ammattitaudin käsitteeseen liittyy myös oikeudellisia vaikutuksia, ja siksi ammattitauti on määritelty laissa. Työnantajalla… Lue lisää »
Vuorotteluvapaa on työnantajan ja työntekijän välillä tehty järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä siirtyy sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi sovituksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaan… Lue lisää »
Työturvallisuusrikokseen voi syyllistyä työnantaja tai tämän edustaja, joka rikkoo tai laiminlyö työturvallisuusmääräyksiä. Kyseessä on työturvallisuusrikos, kun työnantaja tai tämän edustaja tahallaan tai huolimattomuudesta: rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden… Lue lisää »
Lain mukaan työntekijät voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun, jos heillä ei ole työehtosopimuksen nojalla valittua luottamusmiestä. Luottamusvaltuutetun tehtävät ja oikeudet ovat enimmäkseen samanlaisia kuin luottamusmiehellä. luottamusvaltuutetun valinta Luottamusvaltuutettu valitaan vain sellaiselle… Lue lisää »
Työnantajat käyttävät tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä esimerkiksi ruuhkahuippujen tasoittamiseen. Tarvittaessa työhön kutsuttavalla tai ns. ”ekstra työntekijällä” on usein nollatuntisopimus. Töihin kutsuminen tapahtuu usein lyhyellä varoitusajalla. Tällaiselle työlle tyypillistä on se,… Lue lisää »
Työsopimus päättyy yleensä irtisanomisen kautta, joko työnantajan tai -tekijän aloitteesta. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, tulee tiettyjä irtisanomisaikoja noudattaa. Osapuolet voivat keskenään sopia irtisanomisajasta, tai se voi perustua työehtosopimukseen. Muussa tapauksessa irtisanomisaika määräytyy lain mukaan, jolloin huomioon tulee ottaa työsuhteen kesto. Työsopimus voi päättyä myös sopimuksella, työsuhteen purkamisella tai raukeamisella.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua työoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Työnantajan yleisvelvoitteesta on säädetty työsopimuslaissa. Yleisvelvoitteen mukaisesti työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita.
Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa edellisen työnantajan kanssa.
Toimitusjohtajasopimus tehdään toimitusjohtajan kanssa. Tällaisessa asemassa olevaan henkilöön ei pääsääntöisesti sovelleta työsopimuslakia eikä työaika- tai vuosilomalakia.
Yhteistoimintamenettely eli YT-neuvottelu toteutuu työnantajan ja henkilöstön välillä. Neuvotteluiden aiheena ovat yleensä muutokset työvoiman vähentämisestä ja työoloista.
