Liikkeen luovutuksessa työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luovutuksensaajalle, eli työntekijät siirtyvät automaattisesti luovutuksensaajan palvelukseen. Tämä koskee vain luovutushetkellä voimassa olevia työsuhteita. Työntekijällä ei ole oikeutta vastustaa siirtymistä esimerkiksi vaatimalla… Lue lisää »
Lain määritelmän mukaan liikkeen luovutuksesta on kyse, kun yritys, liike, yhteisö tai säätiö tai näiden toiminnallinen osa luovutetaan toiselle työnantajalle. Lisäksi edellytyksenä on, että luovutettu liike tai sen osa säilyy… Lue lisää »
Virkakäsky tai sotilaskäsky jäävät hallintolain soveltamisalan ulkopuolelle. Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Virkamiehen on myös noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä eli niin sanottuja virkakäskyjä. Virkakäskyäkään ei kuitenkaan… Lue lisää »
Esittelijän virkavastuu on sekä virkaan nimitetyllä virkamiehellä tai virkasuhteessa olevat viranhaltijalla. Yhteistä virkamiehille ja viranhaltijoille on, että molemmat hoitavat virkaansa virkavastuulla. Nimestään huolimatta eroa ei ole sukupuolella, vaan virkamies voi… Lue lisää »
Vahingonkorvauksen isännänvastuuperiaate käsittää lähtökohtaisesti työnantajan vastuuta työntekijän aiheuttamista vahingoista. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 mom. ”Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.” Saman pykälän toisessa momentissa… Lue lisää »
Valtion virkamieslain nojalla tiettyihin virkoihin voidaan nimittää ainoastaan Suomen kansalainen. Nämä virat ovat: ”1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin virka sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen osastopäällikkönä virka; 2) ministeriön valtiosihteerin virka, valtiosihteerin… Lue lisää »
Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus menee tuloverolain mukaisesti. Kyse ei ole verovapaasta vahingonkorvauksesta. Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus Jotta työntekijä voidaan irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, työn täytyy olla vähentynyt… Lue lisää »
Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille. Työnantajalla on myös velvollisuus antaa kyseisiin töihin työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestettävissä olevaa… Lue lisää »
Yrityksellä ei ole oikeutta muuttaa yksittäisen työntekijän palkkausta koskevaa ehtoa, ellei sellaisesta ole sovittu tai muutos perustu työehtosopimukseen taikka irtisanomisperusteeseen. Eri alojen työehtosopimuksiin sisältyy usein määräyksiä oikeudesta muuttaa tai velvollisuudesta… Lue lisää »
Lähtökohtaisesti työsopimus on sitova ja sen ehtoja on noudatettava. Olosuhteiden olennainen muutos tai kohtuuttomuus voi kuitenkin johtaa sopimusehtojen noudattamisesta vapautumiseen. Näiden lisäksi työoikeuden lainsäädäntö voi olla esteenä työsopimusehdon sitovuuteen. Tällöin… Lue lisää »
Työsopimus päättyy yleensä irtisanomisen kautta, joko työnantajan tai -tekijän aloitteesta. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, tulee tiettyjä irtisanomisaikoja noudattaa. Osapuolet voivat keskenään sopia irtisanomisajasta, tai se voi perustua työehtosopimukseen. Muussa tapauksessa irtisanomisaika määräytyy lain mukaan, jolloin huomioon tulee ottaa työsuhteen kesto. Työsopimus voi päättyä myös sopimuksella, työsuhteen purkamisella tai raukeamisella.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua työoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Työnantajan yleisvelvoitteesta on säädetty työsopimuslaissa. Yleisvelvoitteen mukaisesti työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita.
Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa edellisen työnantajan kanssa.
Toimitusjohtajasopimus tehdään toimitusjohtajan kanssa. Tällaisessa asemassa olevaan henkilöön ei pääsääntöisesti sovelleta työsopimuslakia eikä työaika- tai vuosilomalakia.
Yhteistoimintamenettely eli YT-neuvottelu toteutuu työnantajan ja henkilöstön välillä. Neuvotteluiden aiheena ovat yleensä muutokset työvoiman vähentämisestä ja työoloista.
