Työoikeus

Työoikeuteen liittyvän sääntelyn pohjalta työnantajalle syntyy useita velvollisuuksia, jotka voivat liittyä muun muassa lisätyön tarjoamiseen, työntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun, vuosilomaan tai irtisanomiseen. Erityisesti työntekijän irtisanomistilanteessa voi syntyä erimielisyyksiä osapuolien välille, joihin työntekijä voi saada tukea esimerkiksi ammattiliitolta. Jotta riitatilanne saataisiin mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti ratkaistua, kannattaa juristiin ottaa yhteyttä jo hyvissä ajoin.

Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus ›

Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus menee tuloverolain mukaisesti. Kyse ei ole verovapaasta vahingonkorvauksesta. Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus Jotta työntekijä voidaan irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, työn täytyy olla vähentynyt pysyvästi. Tämän vuoksi on työnantajalle on säädetty takaisinottovelvollisuus. Työtä on tarjottava, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu Lue lisää ›

Työnantajan velvollisuudet: Lisätyön tarjoamisvelvollisuus ›

Mikä on työnantajan velvollisuus tarjota lisätyötunteja? Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille. Työnantajalla on myös velvollisuus antaa kyseisiin töihin työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestettävissä olevaa koulutusta, jos työn vastaanottaminen sitä edellyttää. Työnantajalla on lisätyön tarjoamisvelvollisuus siitä riippumatta, ovatko työntekijät ilmoittaneet ennalta halukkuutensa lisätyöhön. Lisätyötä Lue lisää ›

Palkka: Palkan yksipuolinen alentaminen ›

Miten työntekijän palkkaa yksipuolisesti alennetaan? Yrityksellä ei ole oikeutta muuttaa yksittäisen työntekijän palkkausta koskevaa ehtoa, ellei sellaisesta ole sovittu tai muutos perustu työehtosopimukseen taikka irtisanomisperusteeseen. Eri alojen työehtosopimuksiin sisältyy usein määräyksiä oikeudesta muuttaa tai velvollisuudesta työtehtävien vaihtuessa olla muuttamatta työntekijän palkkaa koskevaa ehtoa. Palkan yksipuolisen alentamisen lähtökohtana on siis sovellettavan työehtosopimuksen määräykset. Työntekijä ei voi Lue lisää ›

Työsopimuksen pätemättömyys ja kohtuuttomuus ›

Milloin työsopimuksen ehto on kohtuuton? Lähtökohtaisesti työsopimus on sitova ja sen ehtoja on noudatettava. Olosuhteiden olennainen muutos tai kohtuuttomuus voi kuitenkin johtaa sopimusehtojen noudattamisesta vapautumiseen. Näiden lisäksi työoikeuden lainsäädäntö voi olla esteenä työsopimusehdon sitovuuteen. Tällöin työsopimus voi olla esimerkiksi työehtosopimuksen vastainen tai työsopimuslain turvaamia vähimmäisehtoja heikompi. Työsopimuksen pätemättömyys voi tulla kyseeseen tilanteissa, joissa työsopimuksen syntyä Lue lisää ›

Palkka: Palkkaturva ›

Työntekijän palkkaturva Laissa säännellään työntekijän palkkasaatavan turvaamisesta niissä tilanteissa, joissa työnantaja on maksukyvytön. Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen valtion varoista työnantajan konkurssin ja muun maksukyvyttömyystilanteen varalta. Kun työnantaja on maksukyvytön, työntekijä voi myös päättää työsuhteensa. Työntekijällä on oikeus Suomen palkkaturvaan, jos työ on tehty Suomessa, paitsi jos kyse on ulkomaisen työnantajan Suomessa tapahtuneesta Lue lisää ›

Palkka: Luontaisedut ›

Työntekijän luontaisedut Yleensä palkka maksetaan työhön käytetyn ajan tai työntekijän aikaansaaman työtuloksen taikka näiden molempien mukaan. On myös mahdollista, että osa palkasta on sidottu yrityksen tulokseen. Pääsäännön mukaan palkka on maksettava rahassa. Tämän lisäksi voidaan sopia maksettavaksi muuta vastiketta. Näissä tapauksissa kyse on usein työntekijälle tulevista tavaroista tai muista luontoiseduista. Yleisimpiä luontoisetuja ovat lounas-, auto- Lue lisää ›

Työsuhde: Työnantajan käskyt ›

Työnantajan käskyvalta Työnantajalla on tietty valta käskyillään säännöstää työsuhteen sisältöä. Tällainen käskyvalta perustuu työnantajan direktio-oikeuteen, mikä on yksi työsopimuksen ja työsuhteen tunnusmerkki. Tällä tarkoitetaan työntekijän sitoutumista työntekoon työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työsopimuksessa työntekijä alistaa työvoimansa työnantajan käytettäväksi. Näin ollen työntekijä on myös velvollinen noudattamaan kuuliaisuutta ja uskollisuutta työnantajalleen. Työntekijä on siten velvollinen tekemään työnsä Lue lisää ›

Työvoiman vuokraus ›

Työvoiman vuokraus Työvoiman vuokrauksella tarkoitetaan järjestelyä, jossa työnantaja siirtää työntekijänsä vastiketta vastaan toisen työnantajan käyttöön työskentelemään tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työvoimaa vuokrattaessa on kolme sopimusosapuolta. Vuokrausyrityksen ja työntekijän välillä on työsopimus, jossa vuokrauksesta täytyy sopia. Vuokrausyrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä on puolestaan sopimus työvoiman vuokraamisesta. Vuokrattu työntekijä on kuitenkin työsuhteessa vain alkuperäiseen työnantajaansa eli vuokrausyritykseen, Lue lisää ›

Opintovapaa ›

Sekä työntekijöillä että virkamiehillä on lakisääteinen oikeus opintovapaaseen. Opintovapaa annetaan koulutusta tai opiskelua varten. Edellytyksenä on, että työntekijä on työskennellyt päätoimisesti saman työnantajan palveluksessa vähintään yhden vuoden, joko yhtäjaksoisesti tai pätkissä. Tällöin työntekijällä tai virkamiehellä on oikeus saada enintään kaksi vuotta opintovapaata viiden vuoden aikana. Kun työntekijä tai virkamies on ollut saman työnantajan palveluksessa yhdessä Lue lisää ›

Vuorotteluvapaa ›

Vuorotteluvapaa on työnantajan ja työntekijän välillä tehty järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä siirtyy sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi sovituksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijä on tehnyt työeläkelakien mukaista työtä 20 vuotta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorotteluvapaan ajaksi työnantaja on palkattava sijainen, joka on ollut työttömänä työnhakijana Lue lisää ›

Työsopimuksen irtisanominen

Työsopimus päättyy yleensä irtisanomisen kautta, joko työnantajan tai -tekijän aloitteesta. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, tulee tiettyjä irtisanomisaikoja noudattaa. Osapuolet voivat keskenään sopia irtisanomisajasta, tai se voi perustua työehtosopimukseen. Muussa tapauksessa irtisanomisaika määräytyy lain mukaan, jolloin huomioon tulee ottaa työsuhteen kesto. Työsopimus voi päättyä myös sopimuksella, työsuhteen purkamisella tai raukeamisella.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua työoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Työnantajan yleisvelvoite

Työnantajan yleisvelvoitteesta on säädetty työsopimuslaissa. Yleisvelvoitteen mukaisesti työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita.

2.

Kilpailukieltosopimus

Kilpailukieltosopimus on tehtävä työsuhteen alkaessa tai sen aikana, jotta se olisi pätevä. Kilpailukieltosopimuksella on mahdollista rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa edellisen työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa.

3.

Toimitusjohtajasopimus

Johtajasopimus tehdään toimitusjohtajan kanssa. Tällaisessa asemassa olevaan henkilöön ei pääsääntöisesti sovelleta työsopimuslakia eikä työaika- tai vuosilomalakia.

4.

Yhteistoimintamenettely

YT-neuvottelu eli yhteistoimintamenettely on työnantajan ja henkilöstön välinen neuvottelu. Neuvotteluiden aiheena ovat yleensä muutokset työvoiman vähentämisestä ja työoloista.