Työoikeus

Työoikeuteen liittyvän sääntelyn pohjalta työnantajalle syntyy useita velvollisuuksia, jotka voivat liittyä muun muassa lisätyön tarjoamiseen, työntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun, vuosilomaan tai irtisanomiseen. Erityisesti työntekijän irtisanomistilanteessa voi syntyä erimielisyyksiä osapuolien välille, joihin työntekijä voi saada tukea esimerkiksi ammattiliitolta. Jotta riitatilanne saataisiin mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti ratkaistua, kannattaa juristiin ottaa yhteyttä jo hyvissä ajoin.

Vuorotteluvapaa ›

Vuorotteluvapaa on työnantajan ja työntekijän välillä tehty järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä siirtyy sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi sovituksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijä on tehnyt työeläkelakien mukaista työtä 20 vuotta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorotteluvapaan ajaksi työnantaja on palkattava sijainen, joka on ollut työttömänä työnhakijana Lue lisää ›

Säästövapaa ›

Kun työntekijä säästää vuosilomastaan osan pidettäväksi seuraavalle lomakaudelle puhutaan säästövapaasta. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävän osan lomastaan. Tätä oikeutta voidaan silti rajoittaa, jos tästä aiheutuu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Vakavaa haittaa arvioitaessa otetaan huomioon esimerkiksi työtehtävien ja työnantajan toiminnan luonne. Työnantaja ja työntekijä voivat yhdessä myös sopia 18 päivän ylittävän osan Lue lisää ›

Työsuojelu: Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta ›

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta on säädetty vuonna 2006. Lain tarkoitus on turvata työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen. Tämän lisäksi laki edistää työympäristöä ja työolosuhteita viranomaisvalvonnan sekä työnantajan ja työntekijän yhteistoiminnan avulla. Laissa määritellään muun muassa työsuojeluviranomaisten velvollisuuksia ja toimivaltuuksista sekä menettelystä työsuojeluviranomaisten valvoessa  työsuojelua koskevien säännösten noudattamista. Lailla säädetään pääsääntöisesti kaksi asiaa: siitä, miten työsuojelusäännösten Lue lisää ›

Työsuhde: Alkoholin käyttö ja irtisanominen ›

Alkoholin käyttö on ongelmallinen tilanne etenkin kun työntekijä ilmaantuu työpaikalle alkoholin alaisena. Työntekijän henkilökohtaisen koskemattomuuden suojan turva estää alkoholitestauksen työpaikalla ilman siihen oikeuttavaa lainsäännöstä. Alkoholitestin tekeminen työntekijälle on kuitenkin mahdollista osana työterveyshuollon terveystarkastusta. Työntekijän alkoholinkäytön selvittäminen liittyy myös kysymykseen työntekijän työkyvystä ja työnantajan työturvallisuusvelvoitteesta. Työnantajan työturvallisuuslain mukainen yleinen huolehtimisvelvollisuus saattaa velvoittaa työnantajan tarvittaessa poistamaan päihtyneen työntekijän Lue lisää ›

Luottamusmiehen irtisanomissuoja ›

Luottamusmiehelle on laissa säädetty erityinen irtisanomissuoja. Suoja koskee ainoastaan irtisanomista, joten sopimus voidaan purkaa, kuten kenen tahansa muunkin työntekijän sopimus, eikä tämä erityisasema vaikuta myöskään määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen. Koeaikapurku voidaan suorittaa myös luottamusmiestehtävästä huolimatta. Työntekijästä johtuvasta syystä luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun saa irtisanoa vain luottamusmiehen edustamien työntekijöiden enemmistön suostumuksella. Tuotannollisella tai taloudellisella perusteella luottamusmies voidaan irtisanoa Lue lisää ›

Luottamusmies ja sen valinta ›

Työntekijöitä työpaikalla edustaa työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies. Jos työntekijöillä ei TES:n mukaan ole oikeutta valita itselleen luottamusmiestä, he voivat valita edustajakseen luottamusvaltuutetun. Luottamusmiehenä tai – valtuutettuna toimii joku työntekijöistä, ja hänet asettaa yleensä ammattiosasto. Luottamusmiehen vaaliin on oikeus osallistua kaikilla ammattiosaston jäsenillä, mutta järjestäytymättömillä tai toiseen työntekijäjärjestöön kuuluvilla työntekijöillä ei yleensä ole osallistumisoikeutta. Luottamusmies edustaa Lue lisää ›

Liikkeen luovutus: Työsuhteen ja työehtojen säilyminen liikkeen luovutuksessa ›

Liikkeen luovutuksessa työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luovutuksensaajalle, eli työntekijät siirtyvät automaattisesti luovutuksensaajan palvelukseen. Tämä koskee vain luovutushetkellä voimassa olevia työsuhteita. Työntekijällä ei ole oikeutta vastustaa siirtymistä esimerkiksi vaatimalla saada jäädä vanhan työnantajan palvelukseen. Oikeuksien ja velvollisuuksien ohella siirtyvät myös työsuhteesta johtuvat työsuhde-etuudet, eli työntekijä saa esimerkiksi pitää hänelle kuuluvan puhelinedun ja esimerkiksi vuosiloman Lue lisää ›

Liikkeen luovutus: Mikä on liikkeen luovutus? ›

Lain määritelmän mukaan liikkeen luovutuksesta on kyse, kun yritys, liike, yhteisö tai säätiö tai näiden toiminnallinen osa luovutetaan toiselle työnantajalle. Lisäksi edellytyksenä on, että luovutettu liike tai sen osa säilyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Liikkeen luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luovutuksessa liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Jotta kyseessä on liikkeen Lue lisää ›

Tarvittaessa töihin kutsuttavat työntekijät ›

Työnantajat käyttävät tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä esimerkiksi ruuhkahuippujen tasoittamiseen. Tarvittaessa työhön kutsuttava tai ns. ”ekstra työntekijä” on usein nollatuntisopimus. Töihin kutsuminen tapahtuu usein lyhyellä varoitusajalla. Tällaiselle työlle tyypillistä on se, että osapuolet eivät ole sitoutuneet työn toistuvaan tarjoamiseen tai työhön tulemiseen etukäteen. Tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden työsopimukset voivat olla määräaikaisia tai toistaiseksi voimassaolevia. Sopimuksen laatuun Lue lisää ›

Työsuhteen päättäminen: Yleistä ›

Työsopimus voi päättyä usealla eri tavalla. Päättämismenettelyyn vaikuttaa päättymisen syyn lisäksi mm. se, onko kyseessä määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva työsopimus. Työsopimus voi päättyä sekä työnantajan että työntekijän omasta aloitteesta. Työsopimus päättyy yleensä irtisanomisen kautta. Tällöin päättämiseen liittyy irtisanomisaika. Määräaikainen työsopimus päättyy ilman erityistä irtisanomista tai irtisanomisaikaa. Sekä määräaikainen että toistaiseksi voimassaoleva työsopimus päättyvät ilman irtisanomisaikaa, Lue lisää ›

Työsopimuksen irtisanominen

Työsopimus päättyy yleensä irtisanomisen kautta, joko työnantajan tai -tekijän aloitteesta. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, tulee tiettyjä irtisanomisaikoja noudattaa. Osapuolet voivat keskenään sopia irtisanomisajasta, tai se voi perustua työehtosopimukseen. Muussa tapauksessa irtisanomisaika määräytyy lain mukaan, jolloin huomioon tulee ottaa työsuhteen kesto. Työsopimus voi päättyä myös sopimuksella, työsuhteen purkamisella tai raukeamisella.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua työoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Yleisvelvoite

Työnantajan yleisvelvoitteesta on säädetty työsopimuslaissa. Yleisvelvoitteen mukaisesti työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita.

2

Kilpailukieltosopimus

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa edellisen työnantajan kanssa.

3

TJ-sopimus

Toimitusjohtajasopimus tehdään toimitusjohtajan kanssa. Tällaisessa asemassa olevaan henkilöön ei pääsääntöisesti sovelleta työsopimuslakia eikä työaika- tai vuosilomalakia.

4

YT-neuvottelu

Yhteistoimintamenettely eli YT-neuvottelu toteutuu työnantajan ja henkilöstön välillä. Neuvotteluiden aiheena ovat yleensä muutokset työvoiman vähentämisestä ja työoloista.